Myyrmäen urheilupuisto

Myyrmäen urheilupuisto

Myyrmäen urheilupuisto

  • Projektin kesto: kolmessa vaiheessa vuosina 2019-2021
  • Tilaaja: Vantaan kaupunki
  • Sijainti: Myyrmäki, Vantaa

Myyrmäen urheilupuiston saneeraus

Projektissa toteutettiin Myyrmäen urheilupuiston saneeraus sekä rakennettiin uusia toimintoja alueelle, jolla oli ennestään jalkapallokenttä, jäähalli sekä jalkapallostadion. Projekti toteutettiin kolmessa eri vaiheessa vuosien 2019-2021 aikana. 

Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin uusia kevyen liikenteen väyliä, palloilukenttiä, leikkipaikka sekä lähiliikuntapaikka.

Toisessa vaiheessa rakennettiin uusi skeittipuisto ja kolmannessa vaiheessa uusi parkkialue.

Myyrmäen urheilupuiston skeittipuisto on etelä-suomen kattavin ja yksi suomen suurimmista.

Korona pandemian tuomat haasteet

Skeittipuiston rakentamisen aikaan korona pandemia oli suomessa pahimmillaan ja maahantulo rajoitukset olivat tiukat. Alan tekijät ovat pääosin Kanadasta, joten heidän saaminen suomeen oli epävarmaa. Puisto saatiin kuitenkin aikataulun puitteissa valmiiksi.

Muita projekteja

Ruskeasuon Olympiakenttä

Ruskeasuon Olympiakenttä

Helsingin Ruskeasuon perinteinen Olympiakenttä sai perusteellisen kunnostuksen, johon kuului ratsastuskentän pohjien uusiminen, valaistuksen päivitys, aitojen rakentaminen sekä kentän viimeistely Englannista tuodulla vahakuituhiekalla. Hankkeeseen sisältyi myös suuri ulkokuntosali, joka palvelee alueen asukkaita. Vaikka talvi oli poikkeuksellisen pitkä, hanke valmistui onnistuneesti ja on osoitus Tieluiskan monipuolisesta osaamisesta.

lue lisää
Sompa 5

Sompa 5

Helsingin Sompasaareen toteutettiin Tieluiskan historian suurin pintarakenneurakka, johon kuului laaja-alaiset kiveys- ja asfaltointityöt, viemäri- ja vesijohtotyöt, kastelujärjestelmät, kaupunkikalusteiden asennus sekä monipuoliset viherrakentamisen toimet. Urakka kattoi useita katu- ja aukioalueita, ja erityisenä piirteenä olivat laadukkaat materiaalit, runsas ja erikoislaatuinen kasvillisuus sekä biohiilen kokeiluhanke Työpajanpihalla. Haasteellisesta ja pirstaleisesta työmaasta huolimatta hanke toteutettiin onnistuneesti.

lue lisää
Tikkurilankosken pato

Tikkurilankosken pato

Tikkurilankosken puistoalue kunnostettiin viihtyisäksi ja toimivaksi virkistysalueeksi, jossa yhdistyvät alueen teollinen historia ja monimuotoinen luonto. Urakkaan kuului vanhan padon purku, piipun kunnostus sekä ranta-alueiden viimeistelty rakentaminen, mikä palautti kosken luonnollisen virtauksen ja mahdollisti meritaimenen ja lohen nousun. Projekti on saanut tunnustusta korkeatasoisesta ympäristörakentamisesta, voittaen Vuoden ympäristörakenne -palkinnon 2022

lue lisää

Tapionaukio

Tapionaukio

Tapionaukio

  • Projektin kesto: 9/2022 – 6/2023
  • Tilaaja: Espoon kaupunki
  • Sijainti: Tapiola, Espoo

Tapionaukiosta boheemi oleskeluaukio

Kauppakeskus Ainoan edustalta poistui bussien varikkoalue, jonka paikalle haluttiin rakentaa aukiomainen ja boheemi oleskelualue. Alueelta kaivettiin vanhat maarakenteet pois, jotka korvattiin pääosin kevennerakenteella (vaahtolasilla), koska alueen alapuolella sijaitsee pysäkointihalli. 

Lisäksi urakkaan kuului

  • uudet pinnat ja valaistukset
  • hiekkatekonurmikenttä
  • kastelujärjestelmä vihertöineen
  • organic-lock polut
  • pintakivirakenteet
  • kaupunkikalusteiden asennus
  • accoy puusta tehdyt istuskeluportaat

Haasteet

Haasteet ovat tehty ratkaistavaksi, kuten myös tämänkin urakan kohdalla. Työmaan alla oleva parkkihalli toi työmaalle huomioon otettavia painorajoituksia, jotka vaikuttivat merkittävästi työmaan logistiikkaan muutenkin ahtaassa paikassa.

Lisäksi tämän tyylisessä urakassa, jossa suuri osa työstä tapahtuu pinnassa, on säällä suuri merkitys. Pitkittynyt kevät aiheutti hieman hankaluuksia, mutta siitä huolimatta urakka valmistui jopa hieman etuajassa.  Voidaan siis sanoa, että haasteet ovat tehty taklattavaksi ja tekevät vain työstä mielenkiintoisemman.

Näyttävä lopputulos aikataulussa

Erityislaatuista projektissa on itse lopputulos. Puisto sisältää paljon pientä detaljiikkaa, arvokkaita ja näyttäviä materiaaleja. Työaikana tällaiset ovat työläitä, mutta lopputulos on sen arvoinen. Tieluiskan kokonaisvaltainen osaaminen pääsee loistamaan tässä boheemissa oleskeluaukiossa, jonne voi kerääntyä vaikka ystäväporukan kanssa grillaamaan piknik-alueelle.

Tieluiskalle on tärkeää pysyä urakan sovitussa aikataulussa, ja tässäkin kohteessa siinä onnistuttiin. Työaika oli syyskuusta juhannukseen, josta talvi vei neljä kuukautta. Urakka luovutettiin onnistuneesti aikataulun puitteissa.

Muita projekteja

Ruskeasuon Olympiakenttä

Ruskeasuon Olympiakenttä

Helsingin Ruskeasuon perinteinen Olympiakenttä sai perusteellisen kunnostuksen, johon kuului ratsastuskentän pohjien uusiminen, valaistuksen päivitys, aitojen rakentaminen sekä kentän viimeistely Englannista tuodulla vahakuituhiekalla. Hankkeeseen sisältyi myös suuri ulkokuntosali, joka palvelee alueen asukkaita. Vaikka talvi oli poikkeuksellisen pitkä, hanke valmistui onnistuneesti ja on osoitus Tieluiskan monipuolisesta osaamisesta.

lue lisää
Sompa 5

Sompa 5

Helsingin Sompasaareen toteutettiin Tieluiskan historian suurin pintarakenneurakka, johon kuului laaja-alaiset kiveys- ja asfaltointityöt, viemäri- ja vesijohtotyöt, kastelujärjestelmät, kaupunkikalusteiden asennus sekä monipuoliset viherrakentamisen toimet. Urakka kattoi useita katu- ja aukioalueita, ja erityisenä piirteenä olivat laadukkaat materiaalit, runsas ja erikoislaatuinen kasvillisuus sekä biohiilen kokeiluhanke Työpajanpihalla. Haasteellisesta ja pirstaleisesta työmaasta huolimatta hanke toteutettiin onnistuneesti.

lue lisää
Tikkurilankosken pato

Tikkurilankosken pato

Tikkurilankosken puistoalue kunnostettiin viihtyisäksi ja toimivaksi virkistysalueeksi, jossa yhdistyvät alueen teollinen historia ja monimuotoinen luonto. Urakkaan kuului vanhan padon purku, piipun kunnostus sekä ranta-alueiden viimeistelty rakentaminen, mikä palautti kosken luonnollisen virtauksen ja mahdollisti meritaimenen ja lohen nousun. Projekti on saanut tunnustusta korkeatasoisesta ympäristörakentamisesta, voittaen Vuoden ympäristörakenne -palkinnon 2022

lue lisää

Tieluiska tekee Strömbergin puiston peruskorjauksen

Tieluiska tekee Strömbergin puiston peruskorjauksen

Täysi tohina päällä Strömbergin puistossa. Uuden puusillan perustusten valua. Taustalla rakennetaan vesiputouksen kiertävän kalatien yläpäässä sen virtauksen säätöpatoa.

Tieluiska on saanut kunnian peruskorjata Helsingin kaupungin puistoalueiden kirkkaimpiin helmiin kuuluvan, luonnonarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan Strömbergin puiston ja Puropuistikon Pitäjänmäessä. Aikataulun mukaan ensi vuonna valmistuva remontti on jo pitkällä ja se on erinomainen näyteikkuna Tieluiskan osaamisen laajuuteen. Töitä tehdään monipuolisesti kallion täsmälouhinnasta ja silta- sekä porrasrakentamisesta aina vihertöihin, vieraslajien poistoon sekä puiden, pensaiden ja tuhansien perennojen ja sipulikukkien istutukseen.

Puistolaakson läpi virtaavaa jokea voi seurailla uutta ja helppokulkuista puulankonkia pitkin.

”Tämä on aika tyypillinen nykyaikainen puistokohde eli on paljon muutakin kuin vihertöitä. Tässähän tehdään paljon erilaisia teräs-, betoni- ja puurakenteita”, työmaapäällikkö Aarre Eerola ja työnjohtaja Kimmo Kuusisto toteavat. ”Leikkipuistoa on myös ehostettu ja uusittu. Koskiakin on rakennettu kolme kappaletta ja Puropuistikon altaan ruoppaaminen oli iso urakka”.

Teräksisistä tukirakenteista ja puuaskelmista tehdyt portaat asennetaan näiden täsmätyönä tehtyjen perustusten päälle helpottamaan nousua puiston laelle Pitäjänmäentien suunnalta.

Laajassa ja osin kallioisessa Strömbergin puistossa on kaksi pääosaa: Mätäjoen uoman ympäristön vehreä laaksoalue ja toisaalta lähes 30 metriä korkea kalliomäki näköala- ja piknikpaikkoineen. Sen läheisyydessä on myös leikkipuisto Strömberg. Oma kokonaisuutensa on Puropuistikko Strömbergintien pohjoispuolella.

Pikapalaveri puiston näköalapaikalle johtavan kulkuväylän rakentamisen tiimoilta. Vaikeakulkuisuus vaatii ketterät työkoneet ja taitavat kuskit.

Aivan erityinen onkin puiston läpi virtaavan Mätäjoen ilmeen muuttuminen peruskorjauksen yhteydessä. Siitä on tullut luonnollisemmin virtaava ja soliseva, kun sen betonipatoja on nyt purettu ja vesi pääsee virtaamaan vapaasti kivi kiveltä rakennetuissa vaihtelevissa koskiuomissaan. Rakennusaikana syntyneen idean mukaan jokiuoma jopa tuplaantui kahdeksi ylävirran Puropuistikossa.

Rakennusvaiheessa syntynyt idea jakaa Mätäjoki välillä kahdeksi uomaksi elävöittää Puropuistikkoa. Etualalla kivipadon yläpuolella on jokeen nousevien meritaimenten yksi kutusoraikko.

Kalastonhoidollisestikin kohde on mielenkiintoinen. Vantaalta Pitäjänmäen kautta Iso-Huopalahteen laskevaan Mätäjokeen nousevien meritaimenten kutuolosuhteita on viime vuosina parannettu kunnostutöillä ja viimeksi syyskuussa tehty poikaslaskenta antoi hyviä tuloksia joessa syntyneiden poikasten määrästä. Jokeen nousevien taimenten matka on kuitenkin toistaiseksi tyssännyt puiston keskeiseen nähtävyyteen, Strömbergin koskeen ja sen kolmimetriseen pystysuoraan putoukseen.

Kimmo Kuusisto ja Aarre Eerola työmaakierroksella kallioon louhitun kalatien säädettävän yläpadon äärellä.

Parhaillaan rakennetaan tämän esteen kiertävää, noin 100 metriä pitkää mutkittelevaa ja luonnonkivillä porrastettua kalatietä, jonka kautta taimenten on tarkoitus päästä jatkamaan nousuaan joessa. Kalatien yläpäähän on lisäksi rakenteilla vedenvirtausta säätelevä pato nousuolosuhteiden optimoimiseksi. Kaupungin nimeämän koskiasiastuntijan ohjaamana on lisäksi rakennettu virtaukseltaan sopivia taimenten lepopaikkoja ja kutuun sopivia soraikkopohjia.

Padot on purettu ja vesi virtaa vapaana solisten Puropuistikon altaasta kivi kiveltä aseteltua uomaa pitkin kohti Strömbergin koskea…
…ja jatkaa lopulta iloisesti matkaansa luonnollisen näköiseksi rakennettua uomaansa pitkin pois puistosta Pitäjänmäentien ali kohti merta.

Veden läheisyys ja virtauksen vaihtelut ovat olleet toisaalta työmaan suurin haaste. Sateet ovat nostaneet veden pintaa ja aiheuttaneet töihin katkoksia. Työmaan aiheuttamia vesiä ei toisaalta saa laskea jokeen vaan ne on pumpattava viemäriin. Asiaa kontrolloidaan päivittäin otettavilla vesinäytteillä työmaan ylä- ja alapuolelta. Työmaa on iso ja kallioinen, mikä vaatii rakentajalta ketteryyttä, varsinkin kun joen ylittävä silta purettiin heti alkajaisiksi.

Kimmo Kuusisto näyttää, kuinka leikkipuiston ehostetetut 20 vuotta vanhat laadukkaat leikkitelineet ovat taas kuin uusia.

Ensi vuonna kannattaa vähän kauempaakin tulla nauttimaan Strömbergin puiston virkistävästä koskien solinasta vehreässä laaksossaan. Eväät mukaan ja piknik pystyyn avaran näköalapaikan uusille jykeville pöytäryhmille!

Puiston korkein kohta ja näköalapaikka uudistetaan mm. jykevin lehtikuusesta tehdyin pöytäryhmin.
Työt jatkuvat – Tieluiska tekee!

Tulvantorjuntaa Espoossa

Tulvantorjuntaa Espoossa

Gräsanoja on monin paikoin lähes täysin umpeenkasvanut. Espoon kaupunki on tilannut Tieluiskalta uoman kunnostustyöt ruoppaamisineen. Myös tulvatasanteita ja tulvauoma rakennetaan.

Noin 3,5 kilometriä pitkä Gräsanojan vesiuoma sen yläpuolisine valumapuroineen on aiheuttamiensa tulvien takia ollut viime vuosina kesto-ongelma Espoossa. Viimeksi 70 vuotta sitten perattu mereen laskeva uoma ei vedä tarpeeksi sulamis- ja sadevesiä, koska se on paikoin umpeen kasvanut ja ruovikoitunut. Tulvat ovat toistuvasti katkoneet teitä ja kevyen liikenteen väyliä ja uhanneet alueen rakennuksia.

Espoon kaupunki onkin ryhtynyt toimiin tilanteen parantamiseksi. Tieluiska on saanut kaupungin suunnitelman mukaisen urakan parantaa joen tulvatilanneolosuhteita ja samalla parantaa sen virkistysarvoja noin 2,5 kilometrin matkalla uoman keskialueella.

Työmaapäällikkö Stefan Malm näyttää, kuinka alue Matinpuronpolun sillalta etelään on jo perattu kasvustosta. Joen pohjaa ruopataan vielä puoli metriä syvemmäksi.

Rehevöitymisen lisäksi tulvaongelmiin vaikuttaa se, että uoman alue on alavaa eikä ole sen alkupäässäkään paljoakaan meren pinnan yläpuolella. Tulvaongelma on pahimmillaan säätilayhdistelmässä, jossa merenpinta nousee vaikkapa syysmyrskyn yhteydessä – jopa 1,5 metrin vedenpinnan nousuja on nähty – ja tuo merivettä jokeen samalla kun siihen valuu sadevettä sen valuma-alueelta.

Gräsanojan pohjan sedimentti on niin pilaantunutta, että ruopattu aines on toimitettava jätteenkäsittelyyn.

Tilaajan edustaja rakennuttajainsinööri Osmo Tiililä Espoon kaupungilta on vakuuttunut, että tehtävät toimenpiteet helpottavat alueen tulvaongelmaa. ”Näin kävi silloinkin, kun muutama vuosi sitten ruoppasimme Espoonjokea, tulvien sitä ennen noustua jopa Turunväylälle. Näinhän ei ole enää sen jälkeen käynyt, varsinkin kun Turunväylää myös korotettiin”, Tiililä sanoo.

Uoman reunaan upotettavaa 10 metriä syvää teräsbetoniseinää asennetaan pitämään voimalinjan läheistä maaperää paikallaan.

Nyt tehtävässä kunnostushankkeen toisessa vaiheessa toteutetaan tulvatasanteita ja tehdään erillinen vajaan puolen kilometrin pituinen tulvauoma antamaan tilaa ja aikaa nousevalle tulvavedelle virrata mereen päin ja poistetaan uomasta veden virtausta estävää kasvillisuutta. Lisäksi Länsiväylän eteläpuoliselta alueelta ruopataan uomaan kertynyttä pohjasedimenttiä, joka on niin pilaantunutta, että sitä pitää toimittaa jätteidenkäsittelyyn yli 2800 kuutiometriä.  Maanleikkuuta tulvatasanteiden ja -uoman rakentamisen yhteydessä tehdään kaikkiaan vajaan 10 000 kuutiometrin verran.

Työmaapäällikkö Stefan Malm (oik.) tarkistamassa, kuinka teräsponttiseinän asennustyömaalla pärjäillään heinäkuun helteissä.

Uomaa varjostamaan istutetaan uutta puustoa ja poistetaan vieraslajeja.  Jokeen rakennetaan lisäksi veden virtausta ohjaavia suisteita ja toteutetaan taimenelle soveltuva kutusoraikko. Lisäksi Tieluiskan viherrakentajat pääsevät uusimaan raitteja kalusteineen Tonttumaan ja Olarinluoman puiston alueella. Myös valaistusta uusitaan.

Pehmeä maaperä Gräsanojan uoman tuntumassa kulkevan suurjännitelinjan tuntumassa vaatii stabilointia.

Pehmeä maaperä monissa paikoissa vaatii omat toimenpiteensä. Tieluiskan pilaristabilointiyksikkö kairaa ja injektoi noin 2 000 reilun 10 metrin pituista stabilointipilaria kriittisimpiin paikkoihin ja pehmeikössä kulkevan kevyen liikenteen väylän alle. 600 ja 700 mm paksujen pilareiden yhteispituus on siis peräti 22 kilometriä! Lisäksi kahteen kohtaan joen pientareeseen asennetaan noin 15 metriä leveä ja 10 metriä syvä teräsponttiseinä pitämään maaperää kurissa.

Tieluiskan oma pilaristabilointiyksikkö aloittamassa  työt.
Telaponttonikaivinkoneella päästään työskentelmään joelta käsin.

Tieluiska on toteuttanut myös vaativan meritulvan estohankkeen Espoossa  – viime vuonna valmistuneen Kivenlahden tulvasuojamuurin rakentamisen.

Ratikoille uusi koti

Ratikoille uusi koti

Tieluiskan maanrakennusurakka on täydessä vauhdissa valtavan kokoisella Koskelan varikon 4,2 hehtaarin työmaalla.
Tieluiskan maanrakennusurakka on täydessä vauhdissa valtavan kokoisella Koskelan varikon 4,2 hehtaarin työmaalla.

Tieluiska on valittu mukaan Koskelan uutta raitiovaunuvarikkoa rakentavaan rakennusliike Skanskan johtamaan allianssiin maanrakennustöistä vastaavaksi aliurakoitsijaksi. Kokonaisuudessaan noin 300 miljoonan euron varikkohankeen tilaajana on Helsingin kaupungin omistama Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.

Vanhan jo yli 70 vuotta palvelleen varikon molempien rakennusten purkutyöt ovat parhaillaan loppusuoralla ja Tieluiskan maanrakennustyöt eli alueen maanleikkaukset ja monttujen täytöt sekä paalutuspetien rakentamiset ovat päässeet hyvään vauhtiin, kertovat Tieluiskan työpäällikkö Jani Juvonen ja työmaapäällikkö Kimmo Nyman kierrellessämme Suomen oloissa jättimäistä 4,2 hehtaarin työmaata. Jonkun verran on tehty myös viemäröintitöitä ja lisäksi varikon ulkopuolelle tulevan testiraiteen paalulaatan pohjat. Skanskan tekemien paalutustöiden tultua tehdyiksi Tieluiska jatkaa antura- ja putkikaivantojen tekemisen merkeissä.

Tieluiska kaivaa urakassa maata 90 000 kuutiometrin ja täyttää 75 000 kuutiometrin edestä.

Aikataulujen ja logistiikan yhteensovittaminen tässä useiden toimijoiden allianssihankkeessa on tämän hankkeen yksi erityispiirre. ”Palavereita aiheen parissa on useita pitkin viikkoa, eikä homma kyllä muuten onnistuisikaan”, Tieluiskan ammattilaiset tuumaavat. Ja mikä on homman nimi? Vaikkapa se, että maankaivuuta on 90 000 ja -täyttöä 75 000 kuutiometriä, putkiasennuksia 10 km, kaapelisuojaputkea 28 km, viemärikaivoja 300 kappaletta jne.

Tieluiskan työnjohto kierroksella paalutetulla paalutuspedillä. Ananastalon lisäksi taustan kaarihalli säilytettään alueen rakennusilmeeseen kuuluvana historiallisena rakennuksena.

Työmaalla toimivat koordinoidusti ketjuna purku-urakoitsija, Tieluiska maanrakennusurakoitsijana, sitten paaluttaja ja sen jälkeen taas Tieluiska seuraavassa työvaiheessa, minkä jälkeen betoni- ja elemettiurakoitsijat pääsevät rakentamaan itse varikkorakennusta. Koordinointia vaatii paitsi tämä peräkkäinen työvaiheiden ketju myös työskentely työmaan eri lohkoilla.

Kimmo Nyman (vas.), Jani Juvonen ja työnjohtoharjoittelija Aaron Kalliokoski pikapalaverissa kaivurinkuljettajan kanssa. Taustalla paalutetaan Tieluiskan rakentamalta paalutuspediltä.

Ja mitä näin lopulta syntyy? Uusi komea varikko, jossa on säilytystilat noin 50 raitiovaunulle, noin 13 vuorokausihuoltopaikkaa ja 13 kunnossapitopaikkaa, sorviraide, vaunujen ulkopesupaikka, sekä työvaunujen säilytys- ja huoltopaikkoja. Varikon on laskettu palvelevan pitkään Helsingin kehittyvää raitiotieliikennettä.

Paalutus_Tieluiska_infra
Betonipaaluja lyödään paalutuspedin läpi syvälle maan sisään.

Eri toimijoiden yhteensovittamisen lisäksi hankkeen erityispiirre on korostettu ympäristövastuullisuus. Sille on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet niin hiilipäästöjen, kiertotalouden, energiaratkaisujen kuin ympäristöluokituksen osalta. Kestävää kehitystä toteutetaan vähentämällä varikkohankkeen toteutusvaiheen hiilipäästöjä, edistämällä kierrätettyjen materiaalien ja purkujätteen hyötykäyttöä, parantamalla alueen ja sen ympäristön ekologista toimivuutta sekä käyttämällä julkista rahaa vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Hankkeelle tavoitellaan korkeinta BREEAM Outstanding -luokitusta.

Tieluiskan osuus hankkeessa päättyy noin vuoden päästä ja raitiovaunut pääsevät uuteen kotiinsa suunnitellusti vuonna 2029.

Käytännön esimerkki työmaan kiertotaloudesta on valtava keko betonimursketta, joka on tehty puretun vanhan varikon betoniosista murskaamalla. Tieluiska käyttää mursketta maantäyttö- ja tasoitustöissä.