Uutiset Archives - Tieluiska Oy

Tieluiska FC Hongan kumppaniksi – rakenteilla FIFA-sertifioituja pelikenttiä

26/05/2026 | Uutiset

Tieluiska aloittaa kumppanuuden FC Hongan kanssa. Seura kuuluu suomalaisen jalkapallon tunnetuimpiin ja liikuttaa tuhansia lapsia, nuoria ja harrastajia Espoossa.

Kumppanuutta yhdistää vahva side huipputason urheilukenttiin. Yhteistyö käynnistyy tilanteessa, jossa Tieluiska rakentaa parhaillaan Tapiolan urheilupuiston pohjoisosaa Espoossa. Mittava urakka tuo alueelle jalkapallokenttien lisäksi liikunnan ja vapaa-ajan ympäristöjä espoolaisten käyttöön.

”FC Honka tekee arvokasta työtä espoolaisen jalkapallokulttuurin ja junioritoiminnan kehittämisessä. Haluamme olla mukana tukemassa tätä. Yhteistyö tuntuu meille erityisen luontevalta juuri nyt, kun rakennamme uusia pelikenttiä tuleville pelaajasukupolville”, sanoo hankkeesta vastaava työpäällikkö Jani Juvonen Tieluiskalta.

”Tieluiska on Hongalle tärkeä kumppani Tapiolan urheilupuiston rakentajana. Kun toteutetaan kenttiä lasten, nuorten ja kilpaurheilun käyttöön, turvallisuus ja laatu korostuvat kaikessa tekemisessä. On hienoa, että alueella toimivat yritykset haluavat olla mukana tukemassa espoolaista urheilua. Olemme siitä erittäin kiitollisia”, kertoo FC Hongan liiketoimintajohtaja Matti Järvinen.

Tapiolan urheilupuiston pohjoisosan urakka sisältää myös monitoimikentän, lähiliikunta- ja leikkipaikkoja, juoksusuoran sekä rantalentopallo- ja koripallokenttiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös katu- ja vesihuoltotyöt, pysäköintialueet sekä puisto- ja viheralueet.

FIFA-sertifioidut kentät vaativat tarkkaa rakentamista

Parhaillaan Tapiolassa etenee kolmen jalkapallokentän pilaristabilointi, jonka arvioidaan valmistuvan kesän aikana. Tekonurmien asennus ajoittuu ensi vuoteen.

Kenttien rakentamista ohjaa FIFA-sertifiointi, joka asettaa rakentamiselle poikkeuksellisen tarkat laatuvaatimukset ja toleranssit.

”Urheilukenttärakentaminen eroaa monella tavalla esimerkiksi perinteisestä katurakentamisesta. Kenttien tasaisuuteen ja rakenteisiin kohdistuu erittäin tarkat vaatimukset. Rakenteiden pitää samalla kestää erittäin kovaa rasitusta ja olla silti joustavia”, Juvonen kertoo.

Kenttien perustaminen vaatii erikoisosaamista siltäkin osin, että alueen maaperä on pehmeää savea. Pilaristabiloinnissa maaperään syötetään sideainetta, joka reagoi maan kosteuden kanssa muodostaen kantavia pilareita kenttärakenteiden alle.

Kaksi kolmesta rakennettavasta kentästä tulee olemaan lämmitettyjä, mikä asettaa omat vaatimuksensa toteutukselle.

Tieluiskalla vahva jalansija Espoossa

Tieluiskalla on parhaillaan käynnissä useita hankkeita Espoossa, ja yhtiö on rakentanut alueelle vahvan jalansijan vaativien infra- ja ympäristörakentamisen projektien kautta. Tällä hetkellä käynnissä olevia hankkeita ovat muun muassa:

Kirkkojärventie-Pappilantie hulevesiviemärin rakentaminen
Useat puitesopimuksen alaiset työt Espoon kaupungille
Suurjännitelinjan rakentaminen Carunalle

Viimeisen muutaman vuoden aikana valmistuneita hienoja hankkeita ovat olleet muun muassa Meritorin ja Aallokkorannan tulvasuojarakenne sekä Suomenlahdentien sekä Tynnyripuiston saneeraus.

Tieluiskan kasvu jatkuu vahvana – liikevaihto kasvoi 22,3 prosenttia

09/04/2026 | Uutiset

Lehdistötiedote 9.4.2026

Suomalaisen infrarakentajan Tieluiska Oy:n liikevaihto kasvoi 22,3 prosenttia 65,6 miljoonaan euroon vuonna 2025. Kasvu perustuu hankekoon kasvuun ja laajempaan rooliin projektien toteutuksessa.

Infrarakentamisen osuus liikevaihdosta oli noin 50 miljoonaa euroa. Loput liikevaihdosta muodostuivat kasvualustaliiketoiminnasta sekä työkoneiden myynnistä. Liikevoitto kasvoi 73 prosenttia 5,3 miljoonaan euroon.

“Kasvumme perustuu pitkäjänteiseen kehitykseen. Vuonna 2018 tehty päätös siirtyä aliurakoitsijasta pääurakoitsijaksi on kasvattanut hankkeiden kokoa ja lisännyt vastuuta. Samalla olemme kehittäneet projektinhallintaa ja vahvistaneet organisaatiota”, toimitusjohtaja Markku Hurskainen kertoo.

Hurskaisen mukaan kasvu nojaa ennen kaikkea osaavaan henkilöstöön.

“Osaavien ammattilaisten saatavuus on koko infra-alalla keskeinen pullonkaula. Olemme panostaneet rekrytointiin ja henkilöstön sitouttamiseen, jotta pystymme vastaamaan kasvavaan kysyntään. Tämä mahdollistaa entistä laajempien ja teknisesti haastavampien hankkeiden toteuttamisen.”

Vuoden 2025 keskeiset hankkeet tukevat kehitystä. Infrarakentamisen toimialajohtaja Jere Kuuras nostaa esiin Itäbaanan pyöräväylän Kulosaaresta Herttoniemeen, Strömbergin puiston Pitäjänmäellä ja Tapiolan urheilupuiston Espoossa sekä Jokikylän alueen Riihimäellä, jossa toteutettiin joenuoman siirto.

“Toteutamme kohteita, joissa tavanomainen ratkaisu ei riitä. Yhdistämme teknisen osaamisen ja sujuvan projektinhallinnan, mikä näkyy laadussa, aikatauluissa ja kannattavuudessa”, Kuuras sanoo.

Infrarakentamisen positiiviset näkymät tukevat Tieluiskan kehitystä.

“Kunnat investoivat suunnitelmallisesti asuin- ja elinympäristöihin. Suuret hankkeet toimivat ajureina ja synnyttävät ympärilleen lisää projekteja. Näemme hyvän mahdollisuuden jatkaa kasvua ja vahvistaa asemaamme”, toimitusjohtaja Hurskainen toteaa.

Jani Juvonen liittyy yhtiön osakkaaksi

17/12/2025 | Uutiset

Tieluiska Oy vahvistaa omistuspohjaansa, kun yhtiön työpäällikkönä toimiva Jani Juvonen liittyi yrityksen osakkaaksi.

Ratkaisu on luonteva jatkumo pitkäjänteiselle yhteistyölle ja osoitus vahvasta sitoutumisesta Tieluiskan kehittämiseen. Omistusjärjestely ei vaikuta yhtiön operatiiviseen toimintaan tai organisaatiorakenteeseen, vaan tukee strategista kasvua ja infraliiketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä.

Infran toimialajohtaja ja yhtiön osakas Jere Kuuras näkee muutoksen merkittävänä vahvistuksena:

Tunsin Janin jo ajalta ennen Tieluiskaa. Hieman yli kolme vuotta sitten käydyt neuvottelut Janin siirtymisestä Tieluiskan porukkaan sujuivat mutkattomasti. Nyt näiden vuosien aikana olemme nähneet ammattimaista toimintaa, jonka taustalla näkyy Janin vahva osaaminen monipuolisista infrahankkeista sekä erittäin hyvät ja toimivaksi todetut käytännöt arjen projektien hallinnassa. Pitkään käydyt keskustelut ovat nyt johtaneet infran näkökulmasta erinomaisiin uutisiin. On hienoa, että olemme onnistuneet sitouttamaan hänet omistusjärjestelyin ja vahvistamaan samalla infran kasvun jatkuvuutta”

Myös Jani Juvonen näkee ratkaisun luonnollisena askeleena:

Kuluneet kolme vuotta ovat menneet todella nopeasti ja samassa myös todettava, että nuo vuodet ovat olleet työurani parhaat tähän mennessä. Isoin merkitys työssä viihtymiseen on ollut ehdottomasti se, millaisten henkilöiden kanssa töitä on päässyt tekemään. Lisäksi työnantajalta saatu luottamus ja lupa toteuttaa asioita itsenäisesti ja itselleni ominaisilla tavoilla, on vaikuttanut merkittävästi viihtyvyyteen. Vaikka keskustelut omistuspohjaan mukaan lähtemisestä olivatkin pitkähköt, päätös hypätä mukaan oli lopulta varsin helppo. Olen äärimmäisen otettu ja innoissani tästä mahdollisuudesta ja luottamuksesta. Töitä jatketaan samassa roolissa vanhaan malliin, ja vähintäänkin samalla energialla kuin ennenkin. Pyrin tuomaan entistä vahvemmin tuoretta sekä käytännönläheistä näkemystä infran kehitykseen sekä tukemaan omalla toiminnallani kasvusuunnan jatkumista. Tulevaisuus infran osalta näyttää tällä hetkellä hyvältä, jatketaan samaan malliin!

Omistusjärjestely tukee Tieluiskan pitkän aikavälin strategiaa ja vahvistaa yhtiön infrarakentamisen osaamista.

Omistajat vasemmalta oikealle: Timo Yliniemi, Riku Yliniemi, Jani Juvonen, Markku Hurskainen, Jere Kuuras

Tieluiska tekee Strömbergin puiston peruskorjauksen

07/10/2025 | Uutiset

***Täysi tohina päällä Strömbergin puistossa. Uuden puusillan perustusten valua. Taustalla rakennetaan vesiputouksen kiertävän kalatien yläpäässä sen virtauksen säätöpatoa.***

Tieluiska on saanut kunnian peruskorjata Helsingin kaupungin puistoalueiden kirkkaimpiin helmiin kuuluvan, luonnonarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan Strömbergin puiston ja Puropuistikon Pitäjänmäessä. Aikataulun mukaan ensi vuonna valmistuva remontti on jo pitkällä ja se on erinomainen näyteikkuna Tieluiskan osaamisen laajuuteen. Töitä tehdään monipuolisesti kallion täsmälouhinnasta ja silta- sekä porrasrakentamisesta aina vihertöihin, vieraslajien poistoon sekä puiden, pensaiden ja tuhansien perennojen ja sipulikukkien istutukseen.

**Puistolaakson läpi virtaavaa jokea voi seurailla uutta ja helppokulkuista puulankonkia pitkin.**

”Tämä on aika tyypillinen nykyaikainen puistokohde eli on paljon muutakin kuin vihertöitä. Tässähän tehdään paljon erilaisia teräs-, betoni- ja puurakenteita”, työmaapäällikkö Aarre Eerola ja työnjohtaja Kimmo Kuusisto toteavat. ”Leikkipuistoa on myös ehostettu ja uusittu. Koskiakin on rakennettu kolme kappaletta ja Puropuistikon altaan ruoppaaminen oli iso urakka”.

***Teräksisistä tukirakenteista ja puuaskelmista tehdyt portaat asennetaan näiden täsmätyönä tehtyjen perustusten päälle helpottamaan nousua puiston laelle Pitäjänmäentien suunnalta.***

Laajassa ja osin kallioisessa Strömbergin puistossa on kaksi pääosaa: Mätäjoen uoman ympäristön vehreä laaksoalue ja toisaalta lähes 30 metriä korkea kalliomäki näköala- ja piknikpaikkoineen. Sen läheisyydessä on myös leikkipuisto Strömberg. Oma kokonaisuutensa on Puropuistikko Strömbergintien pohjoispuolella.

***Pikapalaveri puiston näköalapaikalle johtavan kulkuväylän rakentamisen tiimoilta. Vaikeakulkuisuus vaatii ketterät työkoneet ja taitavat kuskit.***

Aivan erityinen onkin puiston läpi virtaavan Mätäjoen ilmeen muuttuminen peruskorjauksen yhteydessä. Siitä on tullut luonnollisemmin virtaava ja soliseva, kun sen betonipatoja on nyt purettu ja vesi pääsee virtaamaan vapaasti kivi kiveltä rakennetuissa vaihtelevissa koskiuomissaan. Rakennusaikana syntyneen idean mukaan jokiuoma jopa tuplaantui kahdeksi ylävirran Puropuistikossa.

**Rakennusvaiheessa syntynyt idea jakaa Mätäjoki välillä kahdeksi uomaksi elävöittää Puropuistikkoa. Etualalla kivipadon yläpuolella on jokeen nousevien meritaimenten yksi kutusoraikko.**

Kalastonhoidollisestikin kohde on mielenkiintoinen. Vantaalta Pitäjänmäen kautta Iso-Huopalahteen laskevaan Mätäjokeen nousevien meritaimenten kutuolosuhteita on viime vuosina parannettu kunnostutöillä ja viimeksi syyskuussa tehty poikaslaskenta antoi hyviä tuloksia joessa syntyneiden poikasten määrästä. Jokeen nousevien taimenten matka on kuitenkin toistaiseksi tyssännyt puiston keskeiseen nähtävyyteen, Strömbergin koskeen ja sen kolmimetriseen pystysuoraan putoukseen.

***Kimmo Kuusisto ja Aarre Eerola työmaakierroksella kallioon louhitun kalatien säädettävän yläpadon äärellä.***

Parhaillaan rakennetaan tämän esteen kiertävää, noin 100 metriä pitkää mutkittelevaa ja luonnonkivillä porrastettua kalatietä, jonka kautta taimenten on tarkoitus päästä jatkamaan nousuaan joessa. Kalatien yläpäähän on lisäksi rakenteilla vedenvirtausta säätelevä pato nousuolosuhteiden optimoimiseksi. Kaupungin nimeämän koskiasiastuntijan ohjaamana on lisäksi rakennettu virtaukseltaan sopivia taimenten lepopaikkoja ja kutuun sopivia soraikkopohjia.

***Padot on purettu ja vesi virtaa vapaana solisten Puropuistikon altaasta kivi kiveltä aseteltua uomaa pitkin kohti Strömbergin koskea…***

***…ja jatkaa lopulta iloisesti matkaansa luonnollisen näköiseksi rakennettua uomaansa pitkin pois puistosta Pitäjänmäentien ali kohti merta.***

Veden läheisyys ja virtauksen vaihtelut ovat olleet toisaalta työmaan suurin haaste. Sateet ovat nostaneet veden pintaa ja aiheuttaneet töihin katkoksia. Työmaan aiheuttamia vesiä ei toisaalta saa laskea jokeen vaan ne on pumpattava viemäriin. Asiaa kontrolloidaan päivittäin otettavilla vesinäytteillä työmaan ylä- ja alapuolelta. Työmaa on iso ja kallioinen, mikä vaatii rakentajalta ketteryyttä, varsinkin kun joen ylittävä silta purettiin heti alkajaisiksi.

***Kimmo Kuusisto näyttää, kuinka leikkipuiston ehostetetut 20 vuotta vanhat laadukkaat leikkitelineet ovat taas kuin uusia.***

Ensi vuonna kannattaa vähän kauempaakin tulla nauttimaan Strömbergin puiston virkistävästä koskien solinasta vehreässä laaksossaan. Eväät mukaan ja piknik pystyyn avaran näköalapaikan uusille jykeville pöytäryhmille!

**Puiston korkein kohta ja näköalapaikka uudistetaan mm. jykevin lehtikuusesta tehdyin pöytäryhmin.**

Tulvantorjuntaa Espoossa

12/08/2025 | Uutiset

**Gräsanoja on monin paikoin lähes täysin umpeenkasvanut. Espoon kaupunki on tilannut Tieluiskalta uoman kunnostustyöt ruoppaamisineen. Myös tulvatasanteita ja tulvauoma rakennetaan.**

Noin 3,5 kilometriä pitkä Gräsanojan vesiuoma sen yläpuolisine valumapuroineen on aiheuttamiensa tulvien takia ollut viime vuosina kesto-ongelma Espoossa. Viimeksi 70 vuotta sitten perattu mereen laskeva uoma ei vedä tarpeeksi sulamis- ja sadevesiä, koska se on paikoin umpeen kasvanut ja ruovikoitunut. Tulvat ovat toistuvasti katkoneet teitä ja kevyen liikenteen väyliä ja uhanneet alueen rakennuksia.

Espoon kaupunki onkin ryhtynyt toimiin tilanteen parantamiseksi. Tieluiska on saanut kaupungin suunnitelman mukaisen urakan parantaa joen tulvatilanneolosuhteita ja samalla parantaa sen virkistysarvoja noin 2,5 kilometrin matkalla uoman keskialueella.

***Työmaapäällikkö Stefan Malm näyttää, kuinka alue Matinpuronpolun sillalta etelään on jo perattu kasvustosta. Joen pohjaa ruopataan vielä puoli metriä syvemmäksi.***

Rehevöitymisen lisäksi tulvaongelmiin vaikuttaa se, että uoman alue on alavaa eikä ole sen alkupäässäkään paljoakaan meren pinnan yläpuolella. Tulvaongelma on pahimmillaan säätilayhdistelmässä, jossa merenpinta nousee vaikkapa syysmyrskyn yhteydessä – jopa 1,5 metrin vedenpinnan nousuja on nähty – ja tuo merivettä jokeen samalla kun siihen valuu sadevettä sen valuma-alueelta.

***Gräsanojan pohjan sedimentti on niin pilaantunutta, että ruopattu aines on toimitettava jätteenkäsittelyyn.***

Tilaajan edustaja rakennuttajainsinööri Osmo Tiililä Espoon kaupungilta on vakuuttunut, että tehtävät toimenpiteet helpottavat alueen tulvaongelmaa. ”Näin kävi silloinkin, kun muutama vuosi sitten ruoppasimme Espoonjokea, tulvien sitä ennen noustua jopa Turunväylälle. Näinhän ei ole enää sen jälkeen käynyt, varsinkin kun Turunväylää myös korotettiin”, Tiililä sanoo.

***Uoman reunaan upotettavaa 10 metriä syvää teräsbetoniseinää asennetaan pitämään voimalinjan läheistä maaperää paikallaan.***

Nyt tehtävässä kunnostushankkeen toisessa vaiheessa toteutetaan tulvatasanteita ja tehdään erillinen vajaan puolen kilometrin pituinen tulvauoma antamaan tilaa ja aikaa nousevalle tulvavedelle virrata mereen päin ja poistetaan uomasta veden virtausta estävää kasvillisuutta. Lisäksi Länsiväylän eteläpuoliselta alueelta ruopataan uomaan kertynyttä pohjasedimenttiä, joka on niin pilaantunutta, että sitä pitää toimittaa jätteidenkäsittelyyn yli 2800 kuutiometriä. Maanleikkuuta tulvatasanteiden ja -uoman rakentamisen yhteydessä tehdään kaikkiaan vajaan 10 000 kuutiometrin verran.

***Työmaapäällikkö Stefan Malm (oik.) tarkistamassa, kuinka teräsponttiseinän asennustyömaalla pärjäillään heinäkuun helteissä.***

Uomaa varjostamaan istutetaan uutta puustoa ja poistetaan vieraslajeja. Jokeen rakennetaan lisäksi veden virtausta ohjaavia suisteita ja toteutetaan taimenelle soveltuva kutusoraikko. Lisäksi Tieluiskan viherrakentajat pääsevät uusimaan raitteja kalusteineen Tonttumaan ja Olarinluoman puiston alueella. Myös valaistusta uusitaan.

***Pehmeä maaperä Gräsanojan uoman tuntumassa kulkevan suurjännitelinjan tuntumassa vaatii stabilointia.***

Pehmeä maaperä monissa paikoissa vaatii omat toimenpiteensä. Tieluiskan pilaristabilointiyksikkö kairaa ja injektoi noin 2 000 reilun 10 metrin pituista stabilointipilaria kriittisimpiin paikkoihin ja pehmeikössä kulkevan kevyen liikenteen väylän alle. 600 ja 700 mm paksujen pilareiden yhteispituus on siis peräti 22 kilometriä! Lisäksi kahteen kohtaan joen pientareeseen asennetaan noin 15 metriä leveä ja 10 metriä syvä teräsponttiseinä pitämään maaperää kurissa.

***Tieluiskan oma pilaristabilointiyksikkö aloittamassa työt.***

***Telaponttonikaivinkoneella päästään työskentelmään joelta käsin.***

Tieluiska on toteuttanut myös vaativan meritulvan estohankkeen Espoossa – viime vuonna valmistuneen Kivenlahden tulvasuojamuurin rakentamisen.

Ratikoille uusi koti

04/06/2025 | Uutiset

***Tieluiskan maanrakennusurakka on täydessä vauhdissa valtavan kokoisella Koskelan varikon 4,2 hehtaarin työmaalla.***

Tieluiska on valittu mukaan Koskelan uutta raitiovaunuvarikkoa rakentavaan rakennusliike Skanskan johtamaan allianssiin maanrakennustöistä vastaavaksi aliurakoitsijaksi. Kokonaisuudessaan noin 300 miljoonan euron varikkohankeen tilaajana on Helsingin kaupungin omistama Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.

Vanhan jo yli 70 vuotta palvelleen varikon molempien rakennusten purkutyöt ovat parhaillaan loppusuoralla ja Tieluiskan maanrakennustyöt eli alueen maanleikkaukset ja monttujen täytöt sekä paalutuspetien rakentamiset ovat päässeet hyvään vauhtiin, kertovat Tieluiskan työpäällikkö Jani Juvonen ja työmaapäällikkö Kimmo Nyman kierrellessämme Suomen oloissa jättimäistä 4,2 hehtaarin työmaata. Jonkun verran on tehty myös viemäröintitöitä ja lisäksi varikon ulkopuolelle tulevan testiraiteen paalulaatan pohjat. Skanskan tekemien paalutustöiden tultua tehdyiksi Tieluiska jatkaa antura- ja putkikaivantojen tekemisen merkeissä.

**Tieluiska kaivaa urakassa maata 90 000 kuutiometrin ja täyttää 75 000 kuutiometrin edestä.**

Aikataulujen ja logistiikan yhteensovittaminen tässä useiden toimijoiden allianssihankkeessa on tämän hankkeen yksi erityispiirre. ”Palavereita aiheen parissa on useita pitkin viikkoa, eikä homma kyllä muuten onnistuisikaan”, Tieluiskan ammattilaiset tuumaavat. Ja mikä on homman nimi? Vaikkapa se, että maankaivuuta on 90 000 ja -täyttöä 75 000 kuutiometriä, putkiasennuksia 10 km, kaapelisuojaputkea 28 km, viemärikaivoja 300 kappaletta jne.

***Tieluiskan työnjohto kierroksella paalutetulla paalutuspedillä. Ananastalon lisäksi taustan kaarihalli säilytettään alueen rakennusilmeeseen kuuluvana historiallisena rakennuksena.***

Työmaalla toimivat koordinoidusti ketjuna purku-urakoitsija, Tieluiska maanrakennusurakoitsijana, sitten paaluttaja ja sen jälkeen taas Tieluiska seuraavassa työvaiheessa, minkä jälkeen betoni- ja elemettiurakoitsijat pääsevät rakentamaan itse varikkorakennusta. Koordinointia vaatii paitsi tämä peräkkäinen työvaiheiden ketju myös työskentely työmaan eri lohkoilla.

**Kimmo Nyman (vas.), Jani Juvonen ja työnjohtoharjoittelija Aaron Kalliokoski pikapalaverissa kaivurinkuljettajan kanssa. Taustalla paalutetaan Tieluiskan rakentamalta paalutuspediltä.**

Ja mitä näin lopulta syntyy? Uusi komea varikko, jossa on säilytystilat noin 50 raitiovaunulle, noin 13 vuorokausihuoltopaikkaa ja 13 kunnossapitopaikkaa, sorviraide, vaunujen ulkopesupaikka, sekä työvaunujen säilytys- ja huoltopaikkoja. Varikon on laskettu palvelevan pitkään Helsingin kehittyvää raitiotieliikennettä.

Paalutus_Tieluiska_infra — ***Betonipaaluja lyödään paalutuspedin läpi syvälle maan sisään.***

Eri toimijoiden yhteensovittamisen lisäksi hankkeen erityispiirre on korostettu ympäristövastuullisuus. Sille on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet niin hiilipäästöjen, kiertotalouden, energiaratkaisujen kuin ympäristöluokituksen osalta. Kestävää kehitystä toteutetaan vähentämällä varikkohankkeen toteutusvaiheen hiilipäästöjä, edistämällä kierrätettyjen materiaalien ja purkujätteen hyötykäyttöä, parantamalla alueen ja sen ympäristön ekologista toimivuutta sekä käyttämällä julkista rahaa vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Hankkeelle tavoitellaan korkeinta BREEAM Outstanding -luokitusta.

Tieluiskan osuus hankkeessa päättyy noin vuoden päästä ja raitiovaunut pääsevät uuteen kotiinsa suunnitellusti vuonna 2029.