Hämeenlinnan Linnanpuisto avautuu vaiheittain Vanajaveden rannalle

Hämeenlinnan Linnanpuisto avautuu vaiheittain Vanajaveden rannalle

  • Suurin osa Linnanpuiston alueesta on jo valmistunut.
  • Kesän aikana alueella tehdään vielä viimeistelytöitä ja puiston eteläreunaan rakentuu mm. leikkipuisto sekä ulkokuntoilualue.
  • Urakan painopiste siirtyy Linnanpuistosta Karnaalinpuistoon ja Niittykadulle.
  • Koko hanke valmistuu lokakuun loppuun mennessä.

Tieluiska urakoi Hämeenlinnassa Linnan-, Eino Leinon- ja Karnaalinpuistot sekä alueen katu- ja reittiyhteyksien peruskorjausta. Linnanpuiston puolella työmaa on edennyt vaiheeseen, jossa kaupunkilaiset pääsevät vähitellen nauttimaan uudistuksen tuloksista. Uusia jalankulku- ja pyöräilyreittejä on avattu, rantaraitin varrelle on tullut oleskelupaikkoja ja puiston vihreä ilme vahvistuu kovaa tahtia. Linnanpuiston alueella tehdään vielä viimeistelytöitä, ja puiston eteläreunaan rakentuu muun muassa leikkipuisto sekä ulkokuntoilualue.

“Linnanpuiston puolella ollaan jo pitkällä, mutta koko urakka ei ole vielä valmis. Seuraavaksi painopiste siirtyy Karnaalinpuistoon ja Niittykadulle”, työmaapäällikkö Mikko Ojansuu kertoo.

Uudet reitit helpottavat arjen kulkemista

Linnanpuisto on monelle hämeenlinnalaiselle tuttu kulkureitti keskustan ja rannan välillä. Työmaa on vaikuttanut liikkumiseen, mutta yhteydet on pidetty käytössä koko ajan. Nyt uusi jalankulku- ja pyöräilyreitti Niittykadun itäpäästä Kustaa III kadun ja Tampereentien risteyksen kautta Tampereentielle tekee kulkemisesta aiempaa selkeämpää.

“Jalankulkijat ja pyöräilijät saavat tästä ison parannuksen omiin reitteihinsä”, Ojansuu tiivistää.

Samalla puisto ja ranta kytkeytyvät aiempaa luontevammin toisiinsa. Rantaraitin uudet penkit, pöytäryhmät ja puurakenteinen oleskelulaituri kutsuvat pysähtymään Vanajaveden äärelle.

Valmiin pinnan alla on paljon näkymätöntä työtä

Valmiin pinnan alla on paljon työtä, joka vaikuttaa puiston toimivuuteen tulevina vuosina. Alueella on uusittu kunnallistekniikkaa, sähköistystä, valaistusta ja rantarakenteita. Pehmeä maaperä on edellyttänyt paalutuksia esimerkiksi rannan rakenteissa ja tulevien leikkivälineiden kohdalla. Lisäksi puistoon on toteutettu kastelujärjestelmä. Se tukee etenkin uusien nurmi- ja istutusalueiden juurtumista.

“Valmiissa puistossa moni työvaihe ei enää näy, mutta juuri pinnan alla tehtävät ratkaisut vaikuttavat siihen, että alue toimii käytössä pitkälle tulevaisuuteen”, Ojansuu kertoo.

Maa-ainekset saavat uuden elämän puistossa

Yksi hankkeen erityispiirteistä on ollut työmaan omien maa-ainesten hyödyntäminen. Tieluiskan ehdotuksesta puiston omia maa-aineksia jatkojalostettiin uusiksi kasvualustoiksi. Ratkaisussa hyödynnettiin Tieluiskan vuosikymmenten osaamista maa-ainesten käsittelystä sekä kasvualustojen valmistuksesta heidän oman Torpanpiha® -tuotemerkin puolelta.

“Puiston vanhoista maa-aineksista räätälöitiin työmaa-alueella uutta kasvualustaa siirrettävän seulan ja Torpanpihan kautta tulevan tietotaidon avulla”, Ojansuu kertoo

Ratkaisu säästää luonnonvaroja, vähentää kuljetuksia ja pienentää työmaan ulkopuolista raskasta liikennettä.

Työmaan vaikutuksia ympäristöön on pyritty vähentämään myös käytännön järjestelyillä. Ojansuun mukaan työmaalla on seurattu aktiivisesti raskaan liikenteen vaikutuksia ja ohjattu kuljetuksia tarvittaessa eri reittejä pitkin, jotta häiriö lähialueelle pysyisi mahdollisimman vähäisenä.

Festivaalikansa korkkaa uudistuvan alueen

Linnanpuisto on tärkeä osa Hämeenlinnan tapahtuma- ja matkailuympäristöä, ja uudistus pääsee heti tositoimiin Wanaja Festivalin myötä. Hanke on poikkeuksellinen myös siksi, että ennen kuin alue avautuu kokonaisuudessaan kaupunkilaisille, sen ottaa käyttöön festivaalikansa.

“Tämä on poikkeuksellinen vaihe. Osuus puistosta on juuri valmistunut, ja ensimmäisenä sen ottaa käyttöön festivaalikansa. Sen jälkeen puisto avautuu vaiheittain kaupunkilaisille”, Ojansuu kertoo.

Puistoon on toteutettu tapahtumakäyttöä palveleva alue ja parannettu tapahtumasähköä. Uudistettu pysäköintialue palvelee tapahtumien lisäksi Hämeen linnaa, vankilamuseota ja matkailua, ja myös linja-autojen saattoliikenne on huomioitu.

Työt jatkuvat, mutta loppusuora on jo näkyvissä

Valmistuessaan kokonaisuus tarjoaa Hämeenlinnaan entistä toimivamman ja viihtyisämmän puistoalueen Vanajaveden rannalle. Alueen läpi on helpompi kulkea, mutta ennen kaikkea sinne on aiempaa mukavampi jäädä. Koko puistoalueen hanke valmistuu lokakuun loppuun mennessä.

Tapiolan urheilupuiston uudistus etenee aikataulussa – Koivu-Mankkaantie avataan elokuussa

Tapiolan urheilupuiston uudistus etenee aikataulussa – Koivu-Mankkaantie avataan elokuussa

Tieluiska urakoi parhaillaan Tapiolan urheilupuiston pohjoisosaan entistä monipuolisempaa liikunnan ja vapaa-ajan aluetta. Vuoden 2027 lopussa tuhansia espoolaisia palvelevat kolme jalkapallokenttää, uudet kulkureitit, pysäköintialueet, lähiliikuntapaikat, leikkipuisto, juoksusuora sekä viihtyisä viherympäristö. Työmaan keskellä maisema näyttää vielä avoimelta ja karulta, mutta lopputuloksesta tulee vehreä ja viihtyisä paikka harrastaa, kulkea ja viettää aikaa.

Työmaan suurin työvaihe jää maan alle

Työmaan alkuvaiheessa suurin osa tekemisestä on ollut maanrakennusta ja maan alle tehtävää infraa. Tapiolan urheilupuistossa yksi merkittävimmistä työvaiheista on ollut savipohjaisen maaperän vahvistaminen stabiloimalla. Sen avulla tuleville kentille ja reiteille saadaan kestävä perusta.

Pilaristabilointia tehdään alueella poikkeuksellisen paljon, yhteensä noin 320 kilometrin edestä. Määrä kertoo hankkeen mittakaavasta ja siitä, kuinka paljon työtä tehdään ennen kuin valmiit kentät, kulkureitit ja muut rakenteet alkavat hahmottua.

“Stabilointi on yksi suurimmista työvaiheista, vaikka se ei näy valmiina pintana. Siinä tehdään pohjaa sille, että alue kestää tulevan käytön”, työmaapäällikkö Markus Valo kertoo.

Samaan aikaan alueella on rakennettu vesihuoltoa, katujen rakennekerroksia ja muita rakenteita, jotka jäävät valmiissa ympäristössä pitkälti piiloon. Ne ovat kuitenkin juuri sitä infraa, jonka ansiosta arki toimii ja reitit kestävät käyttöä vuodesta toiseen.

Työmaa siirtyy vähitellen näkyvämpiin vaiheisiin

Kesän aikana raskain maanrakennus alkaa vähitellen helpottaa, ja työmaalla siirrytään kohti vaiheita, jotka näkyvät selvemmin myös ohikulkijoille. Alueella tehdään asfaltointeja, kiveyksiä, täyttöjä ja kulkuyhteyksiin liittyviä töitä.

Koivu-Mankkaantien ja Yhteispelintien työt etenevät, ja Koivu-Mankkaantie saadaan avattua liikenteelle elokuun puolella. Kadun avautuminen selkeyttää arjen reittejä ja vähentää kiertämisen tarvetta.

“Koivu-Mankkaantien avaaminen on alueella liikkuville tärkeä muutos. Se helpottaa arjen reittejä, vaikka työt urheilupuiston puolella jatkuvat vielä. Ymmärrämme hyvin, että työmaa vaikuttaa alueella liikkumiseen. Siksi on hienoa päästä vaiheeseen, jossa yksi isoimmista haitoista alkaa helpottaa ja alueen tuleva ilme alkaa vähitellen näkyä”, Valo kertoo.

Kenttäalueilla jatketaan vielä pohjien rakentamista. Stabiloinnin jälkeen alueelle tehdään täyttöjä ja rakenteita, joiden päälle varsinaiset kenttärakenteet myöhemmin rakentuvat. Vaikka vihreitä pelipintoja ei alueella vielä nähdä, niiden tulevaa käyttöä varten tehdään nyt ratkaisevia pohjatöitä.

Kohti vihreämpää ja monipuolisempaa urheilupuistoa

Valmistuessaan Tapiolan urheilupuisto tarjoaa enemmän mahdollisuuksia niin aktiiviseen harrastamiseen kuin tavalliseen ulkoiluun ja alueella liikkumiseen. Kenttien ja liikuntapaikkojen rinnalle rakentuu viihtyisä ympäristö, jossa myös viherrakentamisella on suuri rooli. Noin 250 uutta puuta muuttaa alueen ilmettä merkittävästi tulevina vuosina.

Työmaan keskellä lopputulosta voi olla vielä vaikea kuvitella, mutta suunta on jo nähtävissä. Jokainen valmistuva reitti, kiveys ja istutus vie aluetta lähemmäs tavoitetta, jossa urheilupuisto palvelee espoolaisia monipuolisesti vuosikymmenten ajan.

Pohjoisosan työt ovat edenneet aikataulussa ja valmistuvat vuoden 2027 lopussa. Sen jälkeen Tapiolan urheilupuiston kehittäminen jatkuu uuden jalkapallostadionin rakentamisella, jonka suunniteltu alkamisajankohta on kesällä 2027.

Tieluiska FC Hongan kumppaniksi – rakenteilla FIFA-sertifioituja pelikenttiä

Tieluiska FC Hongan kumppaniksi – rakenteilla FIFA-sertifioituja pelikenttiä

Tieluiska aloittaa kumppanuuden FC Hongan kanssa. Seura kuuluu suomalaisen jalkapallon tunnetuimpiin ja liikuttaa tuhansia lapsia, nuoria ja harrastajia Espoossa.

Kumppanuutta yhdistää vahva side huipputason urheilukenttiin. Yhteistyö käynnistyy tilanteessa, jossa Tieluiska rakentaa parhaillaan Tapiolan urheilupuiston pohjoisosaa Espoossa. Mittava urakka tuo alueelle jalkapallokenttien lisäksi liikunnan ja vapaa-ajan ympäristöjä espoolaisten käyttöön.

”FC Honka tekee arvokasta työtä espoolaisen jalkapallokulttuurin ja junioritoiminnan kehittämisessä. Haluamme olla mukana tukemassa tätä. Yhteistyö tuntuu meille erityisen luontevalta juuri nyt, kun rakennamme uusia pelikenttiä tuleville pelaajasukupolville”, sanoo hankkeesta vastaava työpäällikkö Jani Juvonen Tieluiskalta.

”Tieluiska on Hongalle tärkeä kumppani Tapiolan urheilupuiston rakentajana. Kun toteutetaan kenttiä lasten, nuorten ja kilpaurheilun käyttöön, turvallisuus ja laatu korostuvat kaikessa tekemisessä. On hienoa, että alueella toimivat yritykset haluavat olla mukana tukemassa espoolaista urheilua. Olemme siitä erittäin kiitollisia”, kertoo FC Hongan liiketoimintajohtaja Matti Järvinen.

Tapiolan urheilupuiston pohjoisosan urakka sisältää myös monitoimikentän, lähiliikunta- ja leikkipaikkoja, juoksusuoran sekä rantalentopallo- ja koripallokenttiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös katu- ja vesihuoltotyöt, pysäköintialueet sekä puisto- ja viheralueet.

FIFA-sertifioidut kentät vaativat tarkkaa rakentamista

Parhaillaan Tapiolassa etenee kolmen jalkapallokentän pilaristabilointi, jonka arvioidaan valmistuvan kesän aikana. Tekonurmien asennus ajoittuu ensi vuoteen.

Kenttien rakentamista ohjaa FIFA-sertifiointi, joka asettaa rakentamiselle poikkeuksellisen tarkat laatuvaatimukset ja toleranssit.

”Urheilukenttärakentaminen eroaa monella tavalla esimerkiksi perinteisestä katurakentamisesta. Kenttien tasaisuuteen ja rakenteisiin kohdistuu erittäin tarkat vaatimukset. Rakenteiden pitää samalla kestää erittäin kovaa rasitusta ja olla silti joustavia”, Juvonen kertoo.

Kenttien perustaminen vaatii erikoisosaamista siltäkin osin, että alueen maaperä on pehmeää savea. Pilaristabiloinnissa maaperään syötetään sideainetta, joka reagoi maan kosteuden kanssa muodostaen kantavia pilareita kenttärakenteiden alle.

Kaksi kolmesta rakennettavasta kentästä tulee olemaan lämmitettyjä, mikä asettaa omat vaatimuksensa toteutukselle.

Tieluiskalla vahva jalansija Espoossa

Tieluiskalla on parhaillaan käynnissä useita hankkeita Espoossa, ja yhtiö on rakentanut alueelle vahvan jalansijan vaativien infra- ja ympäristörakentamisen projektien kautta. Tällä hetkellä käynnissä olevia hankkeita ovat muun muassa:

  • Kirkkojärventie-Pappilantie hulevesiviemärin rakentaminen
  • Useat puitesopimuksen alaiset työt Espoon kaupungille
  • Suurjännitelinjan rakentaminen Carunalle

Viimeisen muutaman vuoden aikana valmistuneita hienoja hankkeita ovat olleet muun muassa Meritorin ja Aallokkorannan tulvasuojarakenne sekä Suomenlahdentien sekä Tynnyripuiston saneeraus.

Tieluiskan kasvu jatkuu vahvana – liikevaihto kasvoi 22,3 prosenttia

Tieluiskan kasvu jatkuu vahvana – liikevaihto kasvoi 22,3 prosenttia

Lehdistötiedote 9.4.2026

Suomalaisen infrarakentajan Tieluiska Oy:n liikevaihto kasvoi 22,3 prosenttia 65,6 miljoonaan euroon vuonna 2025. Kasvu perustuu hankekoon kasvuun ja laajempaan rooliin projektien toteutuksessa.

Infrarakentamisen osuus liikevaihdosta oli noin 50 miljoonaa euroa. Loput liikevaihdosta muodostuivat kasvualustaliiketoiminnasta sekä työkoneiden myynnistä. Liikevoitto kasvoi 73 prosenttia 5,3 miljoonaan euroon.

“Kasvumme perustuu pitkäjänteiseen kehitykseen. Vuonna 2018 tehty päätös siirtyä aliurakoitsijasta pääurakoitsijaksi on kasvattanut hankkeiden kokoa ja lisännyt vastuuta. Samalla olemme kehittäneet projektinhallintaa ja vahvistaneet organisaatiota”, toimitusjohtaja Markku Hurskainen kertoo.

Hurskaisen mukaan kasvu nojaa ennen kaikkea osaavaan henkilöstöön.

“Osaavien ammattilaisten saatavuus on koko infra-alalla keskeinen pullonkaula. Olemme panostaneet rekrytointiin ja henkilöstön sitouttamiseen, jotta pystymme vastaamaan kasvavaan kysyntään. Tämä mahdollistaa entistä laajempien ja teknisesti haastavampien hankkeiden toteuttamisen.”

Vuoden 2025 keskeiset hankkeet tukevat kehitystä. Infrarakentamisen toimialajohtaja Jere Kuuras nostaa esiin Itäbaanan pyöräväylän Kulosaaresta Herttoniemeen, Strömbergin puiston Pitäjänmäellä ja Tapiolan urheilupuiston Espoossa sekä Jokikylän alueen Riihimäellä, jossa toteutettiin joenuoman siirto.

“Toteutamme kohteita, joissa tavanomainen ratkaisu ei riitä. Yhdistämme teknisen osaamisen ja sujuvan projektinhallinnan, mikä näkyy laadussa, aikatauluissa ja kannattavuudessa”, Kuuras sanoo.

Infrarakentamisen positiiviset näkymät tukevat Tieluiskan kehitystä.

“Kunnat investoivat suunnitelmallisesti asuin- ja elinympäristöihin. Suuret hankkeet toimivat ajureina ja synnyttävät ympärilleen lisää projekteja. Näemme hyvän mahdollisuuden jatkaa kasvua ja vahvistaa asemaamme”, toimitusjohtaja Hurskainen toteaa.

Jani Juvonen liittyy yhtiön osakkaaksi

Jani Juvonen liittyy yhtiön osakkaaksi

Tieluiska Oy vahvistaa omistuspohjaansa, kun yhtiön työpäällikkönä toimiva Jani Juvonen liittyi yrityksen osakkaaksi.

Ratkaisu on luonteva jatkumo pitkäjänteiselle yhteistyölle ja osoitus vahvasta sitoutumisesta Tieluiskan kehittämiseen. Omistusjärjestely ei vaikuta yhtiön operatiiviseen toimintaan tai organisaatiorakenteeseen, vaan tukee strategista kasvua ja infraliiketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä.

Infran toimialajohtaja ja yhtiön osakas Jere Kuuras näkee muutoksen merkittävänä vahvistuksena:

Tunsin Janin jo ajalta ennen Tieluiskaa. Hieman yli kolme vuotta sitten käydyt neuvottelut Janin siirtymisestä Tieluiskan porukkaan sujuivat mutkattomasti. Nyt näiden vuosien aikana olemme nähneet ammattimaista toimintaa, jonka taustalla näkyy Janin vahva osaaminen monipuolisista infrahankkeista sekä erittäin hyvät ja toimivaksi todetut käytännöt arjen projektien hallinnassa. Pitkään käydyt keskustelut ovat nyt johtaneet infran näkökulmasta erinomaisiin uutisiin. On hienoa, että olemme onnistuneet sitouttamaan hänet omistusjärjestelyin ja vahvistamaan samalla infran kasvun jatkuvuutta”

Myös Jani Juvonen näkee ratkaisun luonnollisena askeleena:

Kuluneet kolme vuotta ovat menneet todella nopeasti ja samassa myös todettava, että nuo vuodet ovat olleet työurani parhaat tähän mennessä. Isoin merkitys työssä viihtymiseen on ollut ehdottomasti se, millaisten henkilöiden kanssa töitä on päässyt tekemään. Lisäksi työnantajalta saatu luottamus ja lupa toteuttaa asioita itsenäisesti ja itselleni ominaisilla tavoilla, on vaikuttanut merkittävästi viihtyvyyteen. Vaikka keskustelut omistuspohjaan mukaan lähtemisestä olivatkin pitkähköt, päätös hypätä mukaan oli lopulta varsin helppo. Olen äärimmäisen otettu ja innoissani tästä mahdollisuudesta ja luottamuksesta. Töitä jatketaan samassa roolissa vanhaan malliin, ja vähintäänkin samalla energialla kuin ennenkin. Pyrin tuomaan entistä vahvemmin tuoretta sekä käytännönläheistä näkemystä infran kehitykseen sekä tukemaan omalla toiminnallani kasvusuunnan jatkumista. Tulevaisuus infran osalta näyttää tällä hetkellä hyvältä, jatketaan samaan malliin!

Omistusjärjestely tukee Tieluiskan pitkän aikavälin strategiaa ja vahvistaa yhtiön infrarakentamisen osaamista.

Omistajat vasemmalta oikealle: Timo Yliniemi, Riku Yliniemi, Jani Juvonen, Markku Hurskainen, Jere Kuuras

Tieluiska tekee Strömbergin puiston peruskorjauksen

Tieluiska tekee Strömbergin puiston peruskorjauksen

Täysi tohina päällä Strömbergin puistossa. Uuden puusillan perustusten valua. Taustalla rakennetaan vesiputouksen kiertävän kalatien yläpäässä sen virtauksen säätöpatoa.

Tieluiska on saanut kunnian peruskorjata Helsingin kaupungin puistoalueiden kirkkaimpiin helmiin kuuluvan, luonnonarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan Strömbergin puiston ja Puropuistikon Pitäjänmäessä. Aikataulun mukaan ensi vuonna valmistuva remontti on jo pitkällä ja se on erinomainen näyteikkuna Tieluiskan osaamisen laajuuteen. Töitä tehdään monipuolisesti kallion täsmälouhinnasta ja silta- sekä porrasrakentamisesta aina vihertöihin, vieraslajien poistoon sekä puiden, pensaiden ja tuhansien perennojen ja sipulikukkien istutukseen.

Puistolaakson läpi virtaavaa jokea voi seurailla uutta ja helppokulkuista puulankonkia pitkin.

”Tämä on aika tyypillinen nykyaikainen puistokohde eli on paljon muutakin kuin vihertöitä. Tässähän tehdään paljon erilaisia teräs-, betoni- ja puurakenteita”, työmaapäällikkö Aarre Eerola ja työnjohtaja Kimmo Kuusisto toteavat. ”Leikkipuistoa on myös ehostettu ja uusittu. Koskiakin on rakennettu kolme kappaletta ja Puropuistikon altaan ruoppaaminen oli iso urakka”.

Teräksisistä tukirakenteista ja puuaskelmista tehdyt portaat asennetaan näiden täsmätyönä tehtyjen perustusten päälle helpottamaan nousua puiston laelle Pitäjänmäentien suunnalta.

Laajassa ja osin kallioisessa Strömbergin puistossa on kaksi pääosaa: Mätäjoen uoman ympäristön vehreä laaksoalue ja toisaalta lähes 30 metriä korkea kalliomäki näköala- ja piknikpaikkoineen. Sen läheisyydessä on myös leikkipuisto Strömberg. Oma kokonaisuutensa on Puropuistikko Strömbergintien pohjoispuolella.

Pikapalaveri puiston näköalapaikalle johtavan kulkuväylän rakentamisen tiimoilta. Vaikeakulkuisuus vaatii ketterät työkoneet ja taitavat kuskit.

Aivan erityinen onkin puiston läpi virtaavan Mätäjoen ilmeen muuttuminen peruskorjauksen yhteydessä. Siitä on tullut luonnollisemmin virtaava ja soliseva, kun sen betonipatoja on nyt purettu ja vesi pääsee virtaamaan vapaasti kivi kiveltä rakennetuissa vaihtelevissa koskiuomissaan. Rakennusaikana syntyneen idean mukaan jokiuoma jopa tuplaantui kahdeksi ylävirran Puropuistikossa.

Rakennusvaiheessa syntynyt idea jakaa Mätäjoki välillä kahdeksi uomaksi elävöittää Puropuistikkoa. Etualalla kivipadon yläpuolella on jokeen nousevien meritaimenten yksi kutusoraikko.

Kalastonhoidollisestikin kohde on mielenkiintoinen. Vantaalta Pitäjänmäen kautta Iso-Huopalahteen laskevaan Mätäjokeen nousevien meritaimenten kutuolosuhteita on viime vuosina parannettu kunnostutöillä ja viimeksi syyskuussa tehty poikaslaskenta antoi hyviä tuloksia joessa syntyneiden poikasten määrästä. Jokeen nousevien taimenten matka on kuitenkin toistaiseksi tyssännyt puiston keskeiseen nähtävyyteen, Strömbergin koskeen ja sen kolmimetriseen pystysuoraan putoukseen.

Kimmo Kuusisto ja Aarre Eerola työmaakierroksella kallioon louhitun kalatien säädettävän yläpadon äärellä.

Parhaillaan rakennetaan tämän esteen kiertävää, noin 100 metriä pitkää mutkittelevaa ja luonnonkivillä porrastettua kalatietä, jonka kautta taimenten on tarkoitus päästä jatkamaan nousuaan joessa. Kalatien yläpäähän on lisäksi rakenteilla vedenvirtausta säätelevä pato nousuolosuhteiden optimoimiseksi. Kaupungin nimeämän koskiasiastuntijan ohjaamana on lisäksi rakennettu virtaukseltaan sopivia taimenten lepopaikkoja ja kutuun sopivia soraikkopohjia.

Padot on purettu ja vesi virtaa vapaana solisten Puropuistikon altaasta kivi kiveltä aseteltua uomaa pitkin kohti Strömbergin koskea…
…ja jatkaa lopulta iloisesti matkaansa luonnollisen näköiseksi rakennettua uomaansa pitkin pois puistosta Pitäjänmäentien ali kohti merta.

Veden läheisyys ja virtauksen vaihtelut ovat olleet toisaalta työmaan suurin haaste. Sateet ovat nostaneet veden pintaa ja aiheuttaneet töihin katkoksia. Työmaan aiheuttamia vesiä ei toisaalta saa laskea jokeen vaan ne on pumpattava viemäriin. Asiaa kontrolloidaan päivittäin otettavilla vesinäytteillä työmaan ylä- ja alapuolelta. Työmaa on iso ja kallioinen, mikä vaatii rakentajalta ketteryyttä, varsinkin kun joen ylittävä silta purettiin heti alkajaisiksi.

Kimmo Kuusisto näyttää, kuinka leikkipuiston ehostetetut 20 vuotta vanhat laadukkaat leikkitelineet ovat taas kuin uusia.

Ensi vuonna kannattaa vähän kauempaakin tulla nauttimaan Strömbergin puiston virkistävästä koskien solinasta vehreässä laaksossaan. Eväät mukaan ja piknik pystyyn avaran näköalapaikan uusille jykeville pöytäryhmille!

Puiston korkein kohta ja näköalapaikka uudistetaan mm. jykevin lehtikuusesta tehdyin pöytäryhmin.
Työt jatkuvat – Tieluiska tekee!