Meritorin työmaa puolivälin krouvissa

Meritorin työmaa puolivälin krouvissa

Alkutalven hyytävät pakkaset ovat vaihtuneet sumusäihin ja jopa vesisateeseen Kivenlahden ”Myrskyluodolla”,  Meritorin ja Aallokkorannan uusimis- ja tulvasuojaustyömaalla. Työt ovat sää- ja veden alle rakentamisen haasteista huolimatta aikataulussaan. Tämän totesi myös Tieluiskan infrarakentamisen työpäällikkö Jani Juvonen Kivenlahdessa käydessään.

Tieluiska_infrarakentaminen_meritori
Tieluiskan infrarakentamisen työpäällikkö Jani Juvonen on tyytyväinen rakennustöiden etenemistahtiin. Taustalla porapaalutetaan hulevesiviemärin kulku-uraa.

Melua ja jopa lähitalojen ikkunoiden likaantumista aiheuttanut pitkä porapaalutusurakka ranta-alueella on saatu päätökseen. Viimeisin työ oli Ala-Kivenlahden alueen hulevesiä keräävän viemärin mereenlaskuputken paalulaattaa varten tehty paalutus.  Enää on jäljellä Meritorin aukion kulmalle tulevaa uutta jätevesipumppaamoa varten tehtävä kymmenkunnan paalun poraaminen, minkä jälkeen rauha laskeutuu työmaalle tämän työosuuden jäljiltä.

Meritori_infrarakentaminen_tieluiska
Hulevesiputken paalulaatan perustaminen käynnissä

Helmi-maaliskuun keskeisin työkohde on Meritorilta Aallokkorannan päähän ulottuvan alemman kävelytason haastava ja monivaiheinen perustaminen, raudoittaminen ja valutyö.  Kokonaisuus koostuu kombiseinän päälle tulevasta reunapalkista ja sen ja rantarakenteen väliin tulevasta paalulaatasta. Koska iso osa valutyöstä tehdään veden pinnan alle, kuivapuku hyytävään veteen mennessä on tarpeen.

Vedenalaista alemman kävelytason perustusten betonivalua.
Vedenalainen betonivalu vaatii varmistuksia vedessä ollen.

”Veden alla tehtävä rakentaminen ja ratkaisujen löytäminen siihen on ollut tämän projektin yksi suurimpia anteja ja osittain myös uusi aluevaltaus Tieluiskalle infrarakentamisessa.”

Toki työtä on pyritty helpottamaan rakentamalla valumuotit ja raudoitteet valmiiksi kuivalla maalla, mutta silti niiden asettaminen ja kiinnittäminen työsillan ja aiemmin rakennetun porapaaluista ja teräsponteista koostuvan kombiseinän väliin vaatii oman voimistelunsa. Parhaillaan viimeistellään kombiseinän päälle tulevan reunapalkin valumuotin kiinnitystä ja tehdään sen raudoitustyötä.

Aallokkorannan päähän asti mutkittelevan kombiseinän päälle tulevan reunapalkin raudoitus ja valumuotti on jo osin valmis. Kahden porapaalurivin päälle valetaan lopuksi paalulaatta reunapalkin ja rantarakenteen väliin.
Vedenpitävään kombiseinään tehdään reikiä valumuotin kiinnitystä varten.

Työpäällikkö Jani Juvonen pysyy yhteydessä työmaan tilanteeseen noin viikoittaisilla käynneillään. Työmaapäällikkö Erkka Mehtälän kanssa käydyn kustannusennustepalaverin jälkeen Juvonen kertoi puolivälissä olevan projektin etenemisestä.

”Yllätyksiä ei ole hirveästi ollut, odotin niitä jopa enemmän, koska esim. vanhoista rantarakenteista ja niiden perustamistavoista ei kaikin osin ollut etukäteen tarkkaa tietoa. Toistaiseksi isoin yllätys, mikä vaati uuden suunnitteluratkaisun, oli se että Aallokkorannan Meritorin puoleisesta päästä ei löytynytkään vedenpitävää savikerrosta oletusten mukaisesti. Kun muuten Aallokkorannalla vedenpitävyys tulvamuurin alta nousevaa vettä vastaan hoidetaan muovikalvorakenteen ja savimaan yhdistelmän avulla, päädyttiin tässä tekemään esiporattu teräsponttiseinämä puuttuvan saven alueelle.”

Työmaakonttorin seiniltä voi käydä tarkistamassa, miten työkohteet on suunniteltu. Näillä main tehtiin uusi suunnitteluratkaisu maaperän laadun selvittyä.

”Reunapalkki kombiseinän päälle on vielä yksi työmaan haastavimmista työvaiheista, mm. koska valmista betonirakennetta tehdään veden alle. Sen haasteen selvittämisen jälkeen vasta päästään eteen päin ja tekemään rantarakenteeseen kiinnittyvä paalulaatta. Eli kevääseen asti mennään nyt betonirakentamisen merkeissä ja huhtikuun loppupuolella päästään rakentamaan pintarakenteita. Kesäkuussa olisi tarkoitus saada koko urakka valmiiksi. Rakentamiselle tyypillisesti se mikä maan ja veden päällä silmin sitten näkyy on se, minkä perusteella työtä usein arvioidaan, vaikka suurin osa työstä on näkymättömissä ja edellytys sille, mitä pinnalla näkyy”, Juvonen kertaa rakentajille tuttua faktaa.

”Mereen rakennettu työsilta on tarkoitus purkaa pois huhtikuun loppuun mennessä”; Juvonen kertoo tiedoksi niille ohikulkijoille, jotka ovat jo mielessään ehtineet nähdä sen päälle nousevan kesäisen terassikeitaan.

Työpäällikkö Juvonen pitää säännöllisesti yhteyttä työmaan työntekijöihin.

Juvosen mukaan talviolosuhteita kriittisempää työmaalla on ollut meriveden korkeus, joka pitkin talvea on ollut keskimääräistä korkeampi. ”Mitä korkeammalla veden pinta on, sitä syvemmällä joudutaan työskentelemään ja kahlailemaan. Kaiken kaikkiaan veden alla tehtävä rakentaminen ja ratkaisujen löytäminen siihen on ollut tämän projektin yksi suurimpia anteja ja osittain myös uusi aluevaltaus Tieluiskalle infrarakentamisessa.”

”Oma mielenkiintoinen työvaiheensa on uuden jätevesipumppaamon rakentaminen, jonka rakennuskaivanto tehdään ns. settiseinänä eli tehdään ylhäältä alaspäin maan sisään rakentaen. Porapaalutus muodostaa sen kehikon ja maata kaivetaan kerralla sen verran, että saadaan asennettua yksi kerros levyseinää paalujen väliin, joka samalla estää maan sortumisen rakenteen sisään ja näin jatketaan kerros kerrokselta alas päin”, Juvonen kertoo juuri alkavasta seuraavasta työvaiheesta. ”Omat ratkaisunsa vaatii sekin, että yhteys jätevesiverkostoon saadaan lennossa vaihdettua vanhasta pumppaamosta uuteen.”

”Kyllä se näyttää linjassa olevan”, työpäällikkö Jani Juvonen tuumaa harjakorkeudessa olevasta tulvasuojamuurista.
Toiset on töissä ja toiset on kalassa.
Tulvasuojamuuri ”harjakorkeudessa” Kivenlahdessa

Tulvasuojamuuri ”harjakorkeudessa” Kivenlahdessa

Tammikuussa merellinen Kivenlahti on muistuttanut talvista Myrskyluotoa. Lumipyryä, pakkasta ja jäätä on riittänyt, samoin lumitöitä ja jäänpoistoa työkohteista. Niin lumilapion varteen kuin betonin syöttöputkeenkin tarttuu vuorollaan myös ei Myrskyluodon vaan Tieluiskan Maija Parkkonen, joka toimii työmaan toisena työnjohtajana.

Valut peitetään heti eristeellä pakkasta vastaan. Hommissa työmaan toinen työnjohtaja Maija Parkkonen.

Työt etenevät kelihaasteista huolimatta aikataulussaan. Jo aiemmin valettujen tulvasuojamuurin osien väliin asennettiin valmiina elementteinä tulleet osat. Nyt näkyy koko porrastettu rakennelma kokonaisuudessaan, niin paikalla valetut osat kuin ulommas porrastettuna asennetut tyrskykuvioin elävöitetyt elementtiosat. Kokonaisuus on toki vielä viimeistelemättä: muurin päälle tulee hieman viisto kansitaso ja sen ilme mataloituu, kun rantaraitin kävelytason pinta valmistuu 40 senttiä anturan yläpuolelle. Lopullisesti muurin yläreuna tulee olemaan hieman yli metrin korkeudella kävelytasosta.

Tulvamuurin asennus.

Koko tammikuu on jatkettu ahertamista tulvasuojarakenteen ulkopuolelle jäävän Meritorin altaan alemman reunatasanteen rakentamisen kimpussa. Se koostuu 115 porapaalun päälle valettavasta laatasta ja alueen reunalla olevan porapaaluista ja teräsponteista rakennetun vedenpitävän kombiseinän päälle valettavasta reunapalkista, jolla kombiseinä mantteloidaan. Valutyöt ovat olleet käynnissä säiden salliessa. Putket täyttyvät sutjakkaasti ahtaalle työalueelle pujotelleesta betoniautotosta kauko-ohjattavan letkujärjestelmän avulla. Lopuksi putket peitetään eristematoilla kylmyyttä vastaan.

Perustusten on oltava kestäviä meren painetta vastaan. Vain pieni osa niistä on silmin nähtävissä työmaalla. Kombiseinän porapaalut jatkuvat syvälle läpi merenpohjan savipohjan aina kallioon saakka, johon ne on porattu yli metrin syvyyteen. Tämän lisäksi rakenne on sivusuunnassa tuettu viistosti alas menevin neljän teräspunoksen kallioankkurein, jotka on porattu neljän metrin syvyyteen kallioon. Paalulaatan valua odottamaan on kallioon porattu kankimaiset ankkurit sen paikallaan pitämiseksi. Haastavaa reunapalkin valua varten rakennetaan parhaillaan työsillan tukirakenteisiin kiinnitettävää valumuottia. Mutta vaikka kuinka etukäteen valmistellaan, asennusvaiheessa joku todennäköisesti saa osallistua työhön hyytävästä merestä käsin.

Kombiseinän valumuotit rakennetaan valmiiksi turvallinen maa jalkojen alla.
Työ on välillä taistelya olosuhteita vastaan. Aikataulussa on silti pysytty.

Kivenlahden työmaa talven kourissa

Kivenlahden työmaa talven kourissa

Työt ovat aikataulussa, vaikka poikkeuksellisen kylmä ja runsasluminen alkutalvi tuottaa omat hankaluutensa joulukuisella työmaalla. Pakkasta, jäätyvää merta, pyrypäiviä ja kinoksia, mahtavia iltahämyjä ja sinisiä hetkiä… kivaa talven ystävälle mutta ei välttämättä niin kivaa työmaan kannalta. Tämähän tietää lumitöitä ja jään muodostumista työkoneisiin. Tavarat saattavat hukkua lumen alle. Valut vaativat etukäteishöyrytystä. Sormet saattavat olla kohmeessa. Liukkaudentorjuntaa tarvitaan tapaturmariskin vähentämiseksi…

Varhainen talvi pyryineen, pakkasineen ja jäätymisineen on leimannut työmaan arkea joulukuussa.

Työt etenevät silti. Marraskuun lopulla saatiin jopa 20-metristen perustuspaalujen päälle valettua betonianturat Aallokkorannan osuudelle. Niiden päälle tulevat tulvasuojamuurin valettavat osat saatiin myös tehtyä. Polveilevasti kulkevan tulvamuurin merta lähempänä olevat osat asennetaan myöhemmin valmiina elementteinä.

Valutöiden järeä raudoitus on todellakin ”tsunaminkestävää”. Betoniin kiinnittyvän harjateräsraudoituksen tehtävä on estää betonivalua murtumasta kovassakaan rasituksessa, mitä tulvivan ja aaltoilevan meriveden paine tulee korkean veden aikana aiheuttamaan.

Myös betonin on oltava laadukasta kestävän lopputuloksen saamiseksi. Toimittajan oma laborantti on valupäivinä paikan päällä ja mittaa ilmamäärän jokaisen saapuvan erän betonista ja tarkistaa, että se on parhaissa mahdollisissa toleransseissa. Betoni johdetaan valukohteeseen letkua pitkin suoraan säiliöautosta. Vibramies käy vielä läpi märän betonin ja poistaa ylimääräiset ilmakuplat, jotta valuun ei jää rakennetta heikentäviä ”rotankoloja”. Tieluiskan työnjohtajat Erkka Mehtälä ja Maija Parkkonen valvovat osaltaan töiden sujumista.

Tulvasuojamuurin betonianturan valu käynnissä.
Anturan ja sen päälle tulevan tulvasuojamuurin valu käynnissä. Märkään betoniin upotettava ja myöhemmin irrotettava vaahtomuovin pala muodostaa varauskolon muurin käsikaiteen kiinnitysmekanismia varten.

Meritorin alueen alemman kävelytason uloimman perustuksen muodostava kombiseinä on valmistunut. Se koostuu ”sormikoukuilla” toisiinsa liitetyistä teräsponteista ja halkaisijaltaan 406 mm:n porapaaluista. Joulukuun alussa alkoi uusi kuuden viikon työurakka: Meritorin altaan reuna-alueelle, vanhan rantarakenteen ja mereen pystytetyn kombiseinäperustuksen väliin asennettavan paalulaatan perustustyöt. Paalulaatta on alempi kävelytaso tulvamuurin ulkopuolella, jonne päästään portaita pitkin rantaraitilta. Se jää meritulvatilanteessa veden alle, mutta normaalin vedenkorkeuden aikaan sitä käytetään vaikkapa uimaan menemis- ja veneisiin nousemistasona.

Talvi-illan kauneutta työmaalla.

Siinä on nyt painettu pitkää päivää aamuhämäristä iltapimeään, pyrytti tai sitten ei. Perustaminen tehdään poraamalla 115 paalua (halkaisijaltaan 220 mm) merenpohjan kallioon. Tämä työ näkyy ja kuuluu lähiasuntoihin, mutta sitä tehdään vain säädösten mukaisina päiväaikoina, joten tuskinpa asukkaat panevat pahakseen, kun asuinympäristöä näin parannetaan. Lopuksi kaikki perustuksen ontot porapaalut valetaan täyteen betonia. 

Meritorin alueen istutukset ja niiden altaat menevät tässä remontissa uusiksi. Loppujenkin vanhojen istutusaltaiden ja muidenkin vanhojen rantarakenteiden purku on ollut joulukuun ohjelmassa.

Pian päästään viettämään hyvin ansaittua joulua!

Tämä kirjoitus on osa Kivenlahden työmaasta kertovaa blogisarjaa. Lue blogisarjan ensimmäinen kirjoitus.

Joonas Pennanen kasvualustatuotannon toimialajohtajaksi

Joonas Pennanen kasvualustatuotannon toimialajohtajaksi

Tieluiskalla kasvualustatuotannon myyntipäällikkönä toiminut Joonas Pennanen siirtyy kasvualustatuotannon toimialajohtajan kenkiin. Aikaisemmin tästä tehtävästä on vastannut Tieluiskan toimitusjohtaja Markku Hurskainen. ”Joonas oli selkeä valinta pestiin, koska hänellä on pitkä kokemus kasvualustan tuotannosta ja myynnistä” kommentoi Markku Hurskainen uutta nimitystä.

Tieluiskalla jo vuodesta 2007

Joonaksen historia talossa on pitkä. Armeijan käynyt miehen alku oli vailla töitä, ja vuonna 2007 hän päätyi Tieluiskan hallille hommiin. 2009 Joonas siirtyi kasvualustapuolelle pyöräkoneen puikkoihin, josta vastuu on lähtenyt kasvamaan vuosian saatossa osaamisen karttuessa. 2011 koneen ratista siirryttiin kasvualustatuotannon hallinnollisiin tehtäviin. Tieluiska on ollut tukena tässä huikeassa kehitysmatkassa, koska onhan Joonaksen korkea työmoraali ollut nähtävillä heti ensimmäisestä päivästä lähtien.

Mitä uusi nimitys käytännössä tarkoittaa?

Joonas vastaa jatkossa koko kasvualustatuotannon toiminnasta Markku Hurskaisen jäädessä taka-alalle. Uudella nimityksellä vapautetaan Hurskaisen aikaa, ja siirretään vastuuta henkilölle, joka on kasvualustatuotannon päivittäisessä toiminnassa mukana. Joonas kommentoi uutta nimitystään: ”Hienoa saada vastuuta ja kunnianosoitus tehdystä työstä. Mielenkiinnolla kohti uusia haasteita”.

Menestystä Joonakselle uuteen tehtävään toivottaa Tieluiskan väki!

Tieluiskalla tekemisen meininkiä Kivenlahdessa

Tieluiskalla tekemisen meininkiä Kivenlahdessa

Työt ovat hyvässä vauhdissa aamuhämäristä iltapimeään Meritorin ja Aallokkorannan tulvasuojarakennetyömaalla Kivenlahdessa. Alueella kulkeva kävelijöiden ja pyöräilijöiden suosima Espoon rantaraitti saa samalla tilavamman ja turvallisemman ilmeen.

Tästä ei ihan yksinkertaista urakkaa tullutkaan, Espoon kaupunkisuunnittelussa pohdittiin, kun Meritorin ja Aaallokkorannan alueen remonttia suunniteltiin. Kaupunkikuvallisesti tärkeä Kivenlahden ranta-alue rantaraitteineen oli vuosikymmenten saatossa päässyt rapistumaan, mutta pelkällä uudelleenpinnoittamisella ja istutusten päivityksillä ei nyt selvittäisikään.

Jotain piti tehdä myös sille, että merivesi ajoittain pääsi tulvimaan niin Meritorin aukiolle kuin rantaraitillekin ja jopa alueen reunalla sijaitsevan asuintalon pihamaalle ja perustuksiin. Kaupungin teettämän Kivenlahden tulvamallinnus -raportin suositusten perusteella päätettiin, että samalla rakennetaan aluetta meriveden nousulta turvaava tulvasuojarakenne. ”Tästä tulikin iso ja uniikki rakennushanke Espooseen”, ympäristösuunnittelija Heli Enberg Espoon kaupungilta sanoo.

Aallokkorannan rantataitti pintarakenteiden purkamisen jälkeen.
Havainnekuva Aallokkorannan tulevasta rantataitista.

Tämä on näytön paikka myös Tieluiskalle, jolla on kunnia olla hankkeen pääurakoitsija. ”Niin kuin meidän jokaisessa projektissamme, lähdimme myös tässä Meritorin haasteellisessa ja teknisesti vaativassa projektissa toteuttamaan hanketta erittäin korkealuokkainen ja laadukas lopputulos mielessä”, tekninen johtaja Jere Kuuras sanoo. ”Vaativat suunnitteluratkaisut toteutamme yhdessä hyvien aliurakoitsijoidemme kanssa. Espoon kaupunki tilaajana, WSP-Finland suunnittelijana ja me rakentajana muodostamme huipputiimin taltuttamaan tulevaisuuden meriveden nousu Meritorille.”

Haastavaksi projektin tekee työmaan sijainti kapealla alueella meren ja asutuksen välissä. Myös meriveden nousut ja laskut ovat konkreettisesti läsnä – kertaalleen jo syksyn aikana vesi on peittänyt ison osan työmaasta. Tuttu näky työnjohtaja Erkka Mehtälän tietokonenäytöllä onkin Ilmatieteen laitoksen meriveden korkeuden reaaliaikainen seuranta lähipäivien ennusteineen. Merenpohjan peruskallion rutkasti vaihtelevat pinnanmuodot ovat myös vaatineet huolellista suunnittelutyötä tulvasuojarakenteen perustamista suunniteltaessa.

Ilmakuva työmaasta tiheän asutuksen ja meren välissä.

Kuten kaikessa rakentamisessa, perustaminen on tässäkin kaiken a ja o. Reilun metrin korkeudelle uuden, levennetyn rantaraitin kävelysasosta nouseva tulvamuuri on vain kuin jäävuoren huippu jykevien perustusten päällä. ”Olemme poranneet pisimmillään 20-metrisiä teräspaaluja metrin syvyyteen syvällä saven alla olevaan peruskallioon”, Erkka Mehtälä kertoo. Työmaan Aallokkorannan osuudella perustuspaalujen päälle on valettu betoniantura, jonka päälle tulee osin paikan päällä valettu ja osin valmiista elementeistä koottu 30 senttiä paksu teräsbetoninen tulvamuuri. 

Meritorin alueen alempi kävelytaso taas perustetaan ns. kombiseinän varaan. Peruskallioon porattujen teräspaalujen väliin ja niihin kiinni on jo upotettu noin 8-metrisiä teräsponttielementtejä, jotka lukittuvat kuin sormikoukulla, tiivistysmassan ansiosta vedenpitävästi, toisiinsa. Rakennelman paikallaan pysyminen on lisäksi varmistettu ankkuroimalla se peruskallioon viistosti kulkevin ankkuroinnein.

Koneet työskentelevät meren päälle rakennetulta työsillalta käsin.

Työt paikan päällä alkoivat kesällä. Vanhat asfaltti-, betoni- ja luonnonkivipäällysteet on purettu (käyttökelpoinen käytetään uudestaan). Ahtaan sijainnin ja olemassa olevan rantarakenteen stabiliteettiepävarmuuden takia mereen on pitänyt rakentaa erityinen työsilta raskaiden perustus- ja paalutuskoneiden käyttöön. Tulvasuojarakenteen perustamistyöt ovat täydessä vauhdissa aamuhämäristä iltapimeään, jotta ehdittäisiin mahdollisimman pitkälle ennen talven ja jäiden tuloa.

Meritorin aukiokin on avattu ja pohjatöitä tehty. Siellä tulvasuojaus toteutetaan nostamalla rantaraitin kävelykorkeus tulvasuojamuurin yläreunan korkeudelle. Osana urakkaa on myös alueen hulevesiviemäröinnin parannus. Tulvamuurin läpi johdetaan halkaisijaltaan 80 cm:n hulevesiviemäri, joka perustetaan paalulaatalle. Urakka-alueella asennetaan myös jätevesiviemäriä, vesijohtoa ja halkaisijaltaan pienempää hulevesiviemäriä. Meritorin pohjoisosaan rakennetaan uusi jätevesipumppaamo. Kaapeleille asennetaan suojaputkia. Töitä siis riittää.

Loppusilauksena koko alueen valaistus uusitaan. Alueelle istutetaan puita, pensaita, perennoja ja asennetaan penkkejä ja roska-astioita. Meritorilla kunnostetaan nykyinen kummeli. Kummelin kiviverhous toteutetaan vastaavalla tavalla vanhoilla kivillä ja maalataan valkoiseksi ulkokäyttöön sopivalla kalkkimaalilla.

Ensi kesänä päästään ihailemaan lopputulosta. Pysykää kanavalla.