Työt ovat aikataulussa, vaikka poikkeuksellisen kylmä ja runsasluminen alkutalvi tuottaa omat hankaluutensa joulukuisella työmaalla. Pakkasta, jäätyvää merta, pyrypäiviä ja kinoksia, mahtavia iltahämyjä ja sinisiä hetkiä… kivaa talven ystävälle mutta ei välttämättä niin kivaa työmaan kannalta. Tämähän tietää lumitöitä ja jään muodostumista työkoneisiin. Tavarat saattavat hukkua lumen alle. Valut vaativat etukäteishöyrytystä. Sormet saattavat olla kohmeessa. Liukkaudentorjuntaa tarvitaan tapaturmariskin vähentämiseksi…
Varhainen talvi pyryineen, pakkasineen ja jäätymisineen on leimannut työmaan arkea joulukuussa.
Työt etenevät silti. Marraskuun lopulla saatiin jopa 20-metristen perustuspaalujen päälle valettua betonianturat Aallokkorannan osuudelle. Niiden päälle tulevat tulvasuojamuurin valettavat osat saatiin myös tehtyä. Polveilevasti kulkevan tulvamuurin merta lähempänä olevat osat asennetaan myöhemmin valmiina elementteinä.
Valutöiden järeä raudoitus on todellakin ”tsunaminkestävää”. Betoniin kiinnittyvän harjateräsraudoituksen tehtävä on estää betonivalua murtumasta kovassakaan rasituksessa, mitä tulvivan ja aaltoilevan meriveden paine tulee korkean veden aikana aiheuttamaan.
Myös betonin on oltava laadukasta kestävän lopputuloksen saamiseksi. Toimittajan oma laborantti on valupäivinä paikan päällä ja mittaa ilmamäärän jokaisen saapuvan erän betonista ja tarkistaa, että se on parhaissa mahdollisissa toleransseissa. Betoni johdetaan valukohteeseen letkua pitkin suoraan säiliöautosta. Vibramies käy vielä läpi märän betonin ja poistaa ylimääräiset ilmakuplat, jotta valuun ei jää rakennetta heikentäviä ”rotankoloja”. Tieluiskan työnjohtajat Erkka Mehtälä ja Maija Parkkonen valvovat osaltaan töiden sujumista.
Tulvasuojamuurin betonianturan valu käynnissä.Anturan ja sen päälle tulevan tulvasuojamuurin valu käynnissä. Märkään betoniin upotettava ja myöhemmin irrotettava vaahtomuovin pala muodostaa varauskolon muurin käsikaiteen kiinnitysmekanismia varten.
Meritorin alueen alemman kävelytason uloimman perustuksen muodostava kombiseinä on valmistunut. Se koostuu ”sormikoukuilla” toisiinsa liitetyistä teräsponteista ja halkaisijaltaan 406 mm:n porapaaluista. Joulukuun alussa alkoi uusi kuuden viikon työurakka: Meritorin altaan reuna-alueelle, vanhan rantarakenteen ja mereen pystytetyn kombiseinäperustuksen väliin asennettavan paalulaatan perustustyöt. Paalulaatta on alempi kävelytaso tulvamuurin ulkopuolella, jonne päästään portaita pitkin rantaraitilta. Se jää meritulvatilanteessa veden alle, mutta normaalin vedenkorkeuden aikaan sitä käytetään vaikkapa uimaan menemis- ja veneisiin nousemistasona.
Talvi-illan kauneutta työmaalla.
Siinä on nyt painettu pitkää päivää aamuhämäristä iltapimeään, pyrytti tai sitten ei. Perustaminen tehdään poraamalla 115 paalua (halkaisijaltaan 220 mm) merenpohjan kallioon. Tämä työ näkyy ja kuuluu lähiasuntoihin, mutta sitä tehdään vain säädösten mukaisina päiväaikoina, joten tuskinpa asukkaat panevat pahakseen, kun asuinympäristöä näin parannetaan. Lopuksi kaikki perustuksen ontot porapaalut valetaan täyteen betonia.
Meritorin alueen istutukset ja niiden altaat menevät tässä remontissa uusiksi. Loppujenkin vanhojen istutusaltaiden ja muidenkin vanhojen rantarakenteiden purku on ollut joulukuun ohjelmassa.
Tieluiskalla kasvualustatuotannon myyntipäällikkönä toiminut Joonas Pennanen siirtyy kasvualustatuotannon toimialajohtajan kenkiin. Aikaisemmin tästä tehtävästä on vastannut Tieluiskan toimitusjohtaja Markku Hurskainen. ”Joonas oli selkeä valinta pestiin, koska hänellä on pitkä kokemus kasvualustan tuotannosta ja myynnistä” kommentoi Markku Hurskainen uutta nimitystä.
Tieluiskalla jo vuodesta 2007
Joonaksen historia talossa on pitkä. Armeijan käynyt miehen alku oli vailla töitä, ja vuonna 2007 hän päätyi Tieluiskan hallille hommiin. 2009 Joonas siirtyi kasvualustapuolelle pyöräkoneen puikkoihin, josta vastuu on lähtenyt kasvamaan vuosian saatossa osaamisen karttuessa. 2011 koneen ratista siirryttiin kasvualustatuotannon hallinnollisiin tehtäviin. Tieluiska on ollut tukena tässä huikeassa kehitysmatkassa, koska onhan Joonaksen korkea työmoraali ollut nähtävillä heti ensimmäisestä päivästä lähtien.
Mitä uusi nimitys käytännössä tarkoittaa?
Joonas vastaa jatkossa koko kasvualustatuotannon toiminnasta Markku Hurskaisen jäädessä taka-alalle. Uudella nimityksellä vapautetaan Hurskaisen aikaa, ja siirretään vastuuta henkilölle, joka on kasvualustatuotannon päivittäisessä toiminnassa mukana. Joonas kommentoi uutta nimitystään: ”Hienoa saada vastuuta ja kunnianosoitus tehdystä työstä. Mielenkiinnolla kohti uusia haasteita”.
Menestystä Joonakselle uuteen tehtävään toivottaa Tieluiskan väki!
Työt ovat hyvässä vauhdissa aamuhämäristä iltapimeään Meritorin ja Aallokkorannan tulvasuojarakennetyömaalla Kivenlahdessa. Alueella kulkeva kävelijöiden ja pyöräilijöiden suosima Espoon rantaraitti saa samalla tilavamman ja turvallisemman ilmeen.
Tästä ei ihan yksinkertaista urakkaa tullutkaan, Espoon kaupunkisuunnittelussa pohdittiin, kun Meritorin ja Aaallokkorannan alueen remonttia suunniteltiin. Kaupunkikuvallisesti tärkeä Kivenlahden ranta-alue rantaraitteineen oli vuosikymmenten saatossa päässyt rapistumaan, mutta pelkällä uudelleenpinnoittamisella ja istutusten päivityksillä ei nyt selvittäisikään.
Jotain piti tehdä myös sille, että merivesi ajoittain pääsi tulvimaan niin Meritorin aukiolle kuin rantaraitillekin ja jopa alueen reunalla sijaitsevan asuintalon pihamaalle ja perustuksiin. Kaupungin teettämän Kivenlahden tulvamallinnus -raportin suositusten perusteella päätettiin, että samalla rakennetaan aluetta meriveden nousulta turvaava tulvasuojarakenne. ”Tästä tulikin iso ja uniikki rakennushanke Espooseen”, ympäristösuunnittelija Heli Enberg Espoon kaupungilta sanoo.
Tämä on näytön paikka myös Tieluiskalle, jolla on kunnia olla hankkeen pääurakoitsija. ”Niin kuin meidän jokaisessa projektissamme, lähdimme myös tässä Meritorin haasteellisessa ja teknisesti vaativassa projektissa toteuttamaan hanketta erittäin korkealuokkainen ja laadukas lopputulos mielessä”, tekninen johtaja Jere Kuuras sanoo. ”Vaativat suunnitteluratkaisut toteutamme yhdessä hyvien aliurakoitsijoidemme kanssa. Espoon kaupunki tilaajana, WSP-Finland suunnittelijana ja me rakentajana muodostamme huipputiimin taltuttamaan tulevaisuuden meriveden nousu Meritorille.”
Haastavaksi projektin tekee työmaan sijainti kapealla alueella meren ja asutuksen välissä. Myös meriveden nousut ja laskut ovat konkreettisesti läsnä – kertaalleen jo syksyn aikana vesi on peittänyt ison osan työmaasta. Tuttu näky työnjohtaja Erkka Mehtälän tietokonenäytöllä onkin Ilmatieteen laitoksen meriveden korkeuden reaaliaikainen seuranta lähipäivien ennusteineen. Merenpohjan peruskallion rutkasti vaihtelevat pinnanmuodot ovat myös vaatineet huolellista suunnittelutyötä tulvasuojarakenteen perustamista suunniteltaessa.
Ilmakuva työmaasta tiheän asutuksen ja meren välissä.
Kuten kaikessa rakentamisessa, perustaminen on tässäkin kaiken a ja o. Reilun metrin korkeudelle uuden, levennetyn rantaraitin kävelysasosta nouseva tulvamuuri on vain kuin jäävuoren huippu jykevien perustusten päällä. ”Olemme poranneet pisimmillään 20-metrisiä teräspaaluja metrin syvyyteen syvällä saven alla olevaan peruskallioon”, Erkka Mehtälä kertoo. Työmaan Aallokkorannan osuudella perustuspaalujen päälle on valettu betoniantura, jonka päälle tulee osin paikan päällä valettu ja osin valmiista elementeistä koottu 30 senttiä paksu teräsbetoninen tulvamuuri.
Meritorin alueen alempi kävelytaso taas perustetaan ns. kombiseinän varaan. Peruskallioon porattujen teräspaalujen väliin ja niihin kiinni on jo upotettu noin 8-metrisiä teräsponttielementtejä, jotka lukittuvat kuin sormikoukulla, tiivistysmassan ansiosta vedenpitävästi, toisiinsa. Rakennelman paikallaan pysyminen on lisäksi varmistettu ankkuroimalla se peruskallioon viistosti kulkevin ankkuroinnein.
Koneet työskentelevät meren päälle rakennetulta työsillalta käsin.
Työt paikan päällä alkoivat kesällä. Vanhat asfaltti-, betoni- ja luonnonkivipäällysteet on purettu (käyttökelpoinen käytetään uudestaan). Ahtaan sijainnin ja olemassa olevan rantarakenteen stabiliteettiepävarmuuden takia mereen on pitänyt rakentaa erityinen työsilta raskaiden perustus- ja paalutuskoneiden käyttöön. Tulvasuojarakenteen perustamistyöt ovat täydessä vauhdissa aamuhämäristä iltapimeään, jotta ehdittäisiin mahdollisimman pitkälle ennen talven ja jäiden tuloa.
Meritorin aukiokin on avattu ja pohjatöitä tehty. Siellä tulvasuojaus toteutetaan nostamalla rantaraitin kävelykorkeus tulvasuojamuurin yläreunan korkeudelle. Osana urakkaa on myös alueen hulevesiviemäröinnin parannus. Tulvamuurin läpi johdetaan halkaisijaltaan 80 cm:n hulevesiviemäri, joka perustetaan paalulaatalle. Urakka-alueella asennetaan myös jätevesiviemäriä, vesijohtoa ja halkaisijaltaan pienempää hulevesiviemäriä. Meritorin pohjoisosaan rakennetaan uusi jätevesipumppaamo. Kaapeleille asennetaan suojaputkia. Töitä siis riittää.
Loppusilauksena koko alueen valaistus uusitaan. Alueelle istutetaan puita, pensaita, perennoja ja asennetaan penkkejä ja roska-astioita. Meritorilla kunnostetaan nykyinen kummeli. Kummelin kiviverhous toteutetaan vastaavalla tavalla vanhoilla kivillä ja maalataan valkoiseksi ulkokäyttöön sopivalla kalkkimaalilla.
Ensi kesänä päästään ihailemaan lopputulosta. Pysykää kanavalla.
