Tieluiskalla kasvualustatuotannon myyntipäällikkönä toiminut Joonas Pennanen siirtyy kasvualustatuotannon toimialajohtajan kenkiin. Aikaisemmin tästä tehtävästä on vastannut Tieluiskan toimitusjohtaja Markku Hurskainen. ”Joonas oli selkeä valinta pestiin, koska hänellä on pitkä kokemus kasvualustan tuotannosta ja myynnistä” kommentoi Markku Hurskainen uutta nimitystä.
Tieluiskalla jo vuodesta 2007
Joonaksen historia talossa on pitkä. Armeijan käynyt miehen alku oli vailla töitä, ja vuonna 2007 hän päätyi Tieluiskan hallille hommiin. 2009 Joonas siirtyi kasvualustapuolelle pyöräkoneen puikkoihin, josta vastuu on lähtenyt kasvamaan vuosian saatossa osaamisen karttuessa. 2011 koneen ratista siirryttiin kasvualustatuotannon hallinnollisiin tehtäviin. Tieluiska on ollut tukena tässä huikeassa kehitysmatkassa, koska onhan Joonaksen korkea työmoraali ollut nähtävillä heti ensimmäisestä päivästä lähtien.
Mitä uusi nimitys käytännössä tarkoittaa?
Joonas vastaa jatkossa koko kasvualustatuotannon toiminnasta Markku Hurskaisen jäädessä taka-alalle. Uudella nimityksellä vapautetaan Hurskaisen aikaa, ja siirretään vastuuta henkilölle, joka on kasvualustatuotannon päivittäisessä toiminnassa mukana. Joonas kommentoi uutta nimitystään: ”Hienoa saada vastuuta ja kunnianosoitus tehdystä työstä. Mielenkiinnolla kohti uusia haasteita”.
Menestystä Joonakselle uuteen tehtävään toivottaa Tieluiskan väki!
Työt ovat hyvässä vauhdissa aamuhämäristä iltapimeään Meritorin ja Aallokkorannan tulvasuojarakennetyömaalla Kivenlahdessa. Alueella kulkeva kävelijöiden ja pyöräilijöiden suosima Espoon rantaraitti saa samalla tilavamman ja turvallisemman ilmeen.
Tästä ei ihan yksinkertaista urakkaa tullutkaan, Espoon kaupunkisuunnittelussa pohdittiin, kun Meritorin ja Aaallokkorannan alueen remonttia suunniteltiin. Kaupunkikuvallisesti tärkeä Kivenlahden ranta-alue rantaraitteineen oli vuosikymmenten saatossa päässyt rapistumaan, mutta pelkällä uudelleenpinnoittamisella ja istutusten päivityksillä ei nyt selvittäisikään.
Jotain piti tehdä myös sille, että merivesi ajoittain pääsi tulvimaan niin Meritorin aukiolle kuin rantaraitillekin ja jopa alueen reunalla sijaitsevan asuintalon pihamaalle ja perustuksiin. Kaupungin teettämän Kivenlahden tulvamallinnus -raportin suositusten perusteella päätettiin, että samalla rakennetaan aluetta meriveden nousulta turvaava tulvasuojarakenne. ”Tästä tulikin iso ja uniikki rakennushanke Espooseen”, ympäristösuunnittelija Heli Enberg Espoon kaupungilta sanoo.
Tämä on näytön paikka myös Tieluiskalle, jolla on kunnia olla hankkeen pääurakoitsija. ”Niin kuin meidän jokaisessa projektissamme, lähdimme myös tässä Meritorin haasteellisessa ja teknisesti vaativassa projektissa toteuttamaan hanketta erittäin korkealuokkainen ja laadukas lopputulos mielessä”, tekninen johtaja Jere Kuuras sanoo. ”Vaativat suunnitteluratkaisut toteutamme yhdessä hyvien aliurakoitsijoidemme kanssa. Espoon kaupunki tilaajana, WSP-Finland suunnittelijana ja me rakentajana muodostamme huipputiimin taltuttamaan tulevaisuuden meriveden nousu Meritorille.”
Haastavaksi projektin tekee työmaan sijainti kapealla alueella meren ja asutuksen välissä. Myös meriveden nousut ja laskut ovat konkreettisesti läsnä – kertaalleen jo syksyn aikana vesi on peittänyt ison osan työmaasta. Tuttu näky työnjohtaja Erkka Mehtälän tietokonenäytöllä onkin Ilmatieteen laitoksen meriveden korkeuden reaaliaikainen seuranta lähipäivien ennusteineen. Merenpohjan peruskallion rutkasti vaihtelevat pinnanmuodot ovat myös vaatineet huolellista suunnittelutyötä tulvasuojarakenteen perustamista suunniteltaessa.
Ilmakuva työmaasta tiheän asutuksen ja meren välissä.
Kuten kaikessa rakentamisessa, perustaminen on tässäkin kaiken a ja o. Reilun metrin korkeudelle uuden, levennetyn rantaraitin kävelysasosta nouseva tulvamuuri on vain kuin jäävuoren huippu jykevien perustusten päällä. ”Olemme poranneet pisimmillään 20-metrisiä teräspaaluja metrin syvyyteen syvällä saven alla olevaan peruskallioon”, Erkka Mehtälä kertoo. Työmaan Aallokkorannan osuudella perustuspaalujen päälle on valettu betoniantura, jonka päälle tulee osin paikan päällä valettu ja osin valmiista elementeistä koottu 30 senttiä paksu teräsbetoninen tulvamuuri.
Meritorin alueen alempi kävelytaso taas perustetaan ns. kombiseinän varaan. Peruskallioon porattujen teräspaalujen väliin ja niihin kiinni on jo upotettu noin 8-metrisiä teräsponttielementtejä, jotka lukittuvat kuin sormikoukulla, tiivistysmassan ansiosta vedenpitävästi, toisiinsa. Rakennelman paikallaan pysyminen on lisäksi varmistettu ankkuroimalla se peruskallioon viistosti kulkevin ankkuroinnein.
Koneet työskentelevät meren päälle rakennetulta työsillalta käsin.
Työt paikan päällä alkoivat kesällä. Vanhat asfaltti-, betoni- ja luonnonkivipäällysteet on purettu (käyttökelpoinen käytetään uudestaan). Ahtaan sijainnin ja olemassa olevan rantarakenteen stabiliteettiepävarmuuden takia mereen on pitänyt rakentaa erityinen työsilta raskaiden perustus- ja paalutuskoneiden käyttöön. Tulvasuojarakenteen perustamistyöt ovat täydessä vauhdissa aamuhämäristä iltapimeään, jotta ehdittäisiin mahdollisimman pitkälle ennen talven ja jäiden tuloa.
Meritorin aukiokin on avattu ja pohjatöitä tehty. Siellä tulvasuojaus toteutetaan nostamalla rantaraitin kävelykorkeus tulvasuojamuurin yläreunan korkeudelle. Osana urakkaa on myös alueen hulevesiviemäröinnin parannus. Tulvamuurin läpi johdetaan halkaisijaltaan 80 cm:n hulevesiviemäri, joka perustetaan paalulaatalle. Urakka-alueella asennetaan myös jätevesiviemäriä, vesijohtoa ja halkaisijaltaan pienempää hulevesiviemäriä. Meritorin pohjoisosaan rakennetaan uusi jätevesipumppaamo. Kaapeleille asennetaan suojaputkia. Töitä siis riittää.
Loppusilauksena koko alueen valaistus uusitaan. Alueelle istutetaan puita, pensaita, perennoja ja asennetaan penkkejä ja roska-astioita. Meritorilla kunnostetaan nykyinen kummeli. Kummelin kiviverhous toteutetaan vastaavalla tavalla vanhoilla kivillä ja maalataan valkoiseksi ulkokäyttöön sopivalla kalkkimaalilla.
Ensi kesänä päästään ihailemaan lopputulosta. Pysykää kanavalla.
