Vallilanpuiston peruskorjaus

Vallilanpuiston peruskorjaus

07/11/2025 | Referenssit

Vallilanpuiston peruskorjaus

  • Projektin kesto: 7/2024 – 7/2025
  • Tilaaja: Helsingin kaupunki
  • Sijainti: Kangasalantie, Helsinki

Historiallisen puiston peruskorjaus

Vallilanpuiston peruskorjauksessa uudistettiin suosittu ja historiallinen puistoalue vastaamaan nykyisiä käyttötarpeita sekä parannettiin alueen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja hulevesien hallintaa. Hanke toteutettiin Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tilaamana kokonaisurakkana.

Toteutus ja sisältö

Urakka sisälsi laaja-alaiset puiston uudistustyöt:

  • Rautalammintien luonnonkivisen muurin purku ja uuden muurin rakentaminen
  • Vesialtaan rakentaminen pumppaamoineen ja vedenpuhdistuslaitteineen
  • Hulevesiviemäröintien ja vesijohdon rakentaminen altaalle
  • Betonointi- ja maanrakennustyöt sekä käytävien uusiminen
  • Valaistuksen uusiminen ja täydentäminen, johon sisältyi koko puiston kattava nykyaikainen ja energiatehokas LED-valaistus
  • Kasvillisuuden siirto- ja kunnostustyöt, puiden, pensaiden ja perennojen istutukset sekä viheralueiden uudistaminen

Erityisen mielenkiintoinen osa hanketta oli marjakuusien siirtäminen – toimenpide, joka toteutettiin arboristin valvonnassa ja erikoiskalustolla juuristojen suojaamiseksi. Kasvillisuuden uusimisen yhteydessä puistoon istutettiin uusia puita, pensaita ja perennoja, ja urakkaan sisältyi myös kahden vuoden kasvillisuuden hoito- ja takuuaika. 

Hankkeen mielenkiintoinen yksityiskohta on kosteusantureiden asentaminen, jotka mittaavat katupuiden ja viheralueiden kasvualustan kosteustasoa reaaliaikaisesti ja lähettää tiedot pilvipalveluun. Havenon Plantobellyt kosteusanturit hankittiin Tieluiskan työnjohtaja Tuukka Järvisen aloitteesta. Lue lisää aiheesta Havenon artikkelista. 

Havenon artikkeli

Erinomaisesti onnistunut hanke

Hanke toteutettiin tiiviissä kaupunkiympäristössä, mikä edellytti tarkkaa vaiheistusta ja lähialueen käyttäjien huomioimista. Työnaikainen turvallisuus ja ympäristövaikutusten minimointi olivat keskeisiä tavoitteita.

Vallilanpuiston peruskorjauksessa yhdistyi  Tieluiskan ydinosaaminen – vaativan infrarakentamisen ja viimeistellyn ympäristörakentamisen saumaton kokonaisuus. Hanke on esimerkki siitä, miten tekninen toteutus, toiminnallisuus ja maisemallinen laatu voidaan yhdistää kaupunkiympäristössä kestäväksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi.

Hanke onnistui hienosti ja luovutettiin kolme kuukautta etuajassa. Hankkeen aikana kirjoitettu artikkeli työn etenemisestä on luettavissa nettisivuiltamme.

Tieluiskan artikkelipankki

Muita projekteja

Strömbergin puiston peruskorjaus

Strömbergin puiston peruskorjaus

Strömbergin puiston peruskorjaus on laaja ja vaativa vesistö- ja infrarakentamisen hanke, jossa tekninen toteutus yhdistyy luonnonmukaiseen kaupunkiympäristön kehittämiseen. Hanke sisältää reittien ja oleskelualueiden uudistamista, Mätäjoen uoman luonnonmukaistamista sekä kalatien ja uusien puistorakenteiden rakentamista modernien menetelmien tukemana.

lue lisää
Vallilanpuiston peruskorjaus

Vallilanpuiston peruskorjaus

Vallilanpuiston peruskorjauksessa uudistettiin historiallinen ja suosittu puistoalue vastaamaan nykypäivän käyttötarpeita sekä parannettiin alueen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja hulevesien hallintaa. Laaja hanke sisälsi muun muassa uuden luonnonkivimuurin rakentamisen, vesialtaan ja LED-valaistuksen toteutuksen, reittien uusimisen sekä kasvillisuuden siirrot ja istutukset erikoiskalustoa ja asiantuntijaosaamista hyödyntäen.

lue lisää
Sarvvikinportti – katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen

Sarvvikinportti – katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen

Sarvvikinportin alueelle Kirkkonummelle rakennettiin uusi katu- ja puistoalue, joka parantaa alueen liikennettä, turvallisuutta ja virkistysalueiden saavutettavuutta. Laaja hanke sisälsi uuden Finnträskinreunan kadun sekä jalankulku- ja pyöräväylät, puistoraitit, vesihuoltoverkoston, hulevesialtaat ja pilaristabiloinnit, jotka toteutettiin Tieluiskan omalla kalustolla. Hanke, jossa Tieluiskan monipuolinen osaaminen pääsi erinomaisesti esille.

lue lisää
Katso kaikki

Tieluiska tekee Strömbergin puiston peruskorjauksen

Tieluiska tekee Strömbergin puiston peruskorjauksen

07/10/2025 | Uutiset

Täysi tohina päällä Strömbergin puistossa. Uuden puusillan perustusten valua. Taustalla rakennetaan vesiputouksen kiertävän kalatien yläpäässä sen virtauksen säätöpatoa.

Tieluiska on saanut kunnian peruskorjata Helsingin kaupungin puistoalueiden kirkkaimpiin helmiin kuuluvan, luonnonarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan Strömbergin puiston ja Puropuistikon Pitäjänmäessä. Aikataulun mukaan ensi vuonna valmistuva remontti on jo pitkällä ja se on erinomainen näyteikkuna Tieluiskan osaamisen laajuuteen. Töitä tehdään monipuolisesti kallion täsmälouhinnasta ja silta- sekä porrasrakentamisesta aina vihertöihin, vieraslajien poistoon sekä puiden, pensaiden ja tuhansien perennojen ja sipulikukkien istutukseen.

Puistolaakson läpi virtaavaa jokea voi seurailla uutta ja helppokulkuista puulankonkia pitkin.

”Tämä on aika tyypillinen nykyaikainen puistokohde eli on paljon muutakin kuin vihertöitä. Tässähän tehdään paljon erilaisia teräs-, betoni- ja puurakenteita”, työmaapäällikkö Aarre Eerola ja työnjohtaja Kimmo Kuusisto toteavat. ”Leikkipuistoa on myös ehostettu ja uusittu. Koskiakin on rakennettu kolme kappaletta ja Puropuistikon altaan ruoppaaminen oli iso urakka”.

Teräksisistä tukirakenteista ja puuaskelmista tehdyt portaat asennetaan näiden täsmätyönä tehtyjen perustusten päälle helpottamaan nousua puiston laelle Pitäjänmäentien suunnalta.

Laajassa ja osin kallioisessa Strömbergin puistossa on kaksi pääosaa: Mätäjoen uoman ympäristön vehreä laaksoalue ja toisaalta lähes 30 metriä korkea kalliomäki näköala- ja piknikpaikkoineen. Sen läheisyydessä on myös leikkipuisto Strömberg. Oma kokonaisuutensa on Puropuistikko Strömbergintien pohjoispuolella.

Pikapalaveri puiston näköalapaikalle johtavan kulkuväylän rakentamisen tiimoilta. Vaikeakulkuisuus vaatii ketterät työkoneet ja taitavat kuskit.

Aivan erityinen onkin puiston läpi virtaavan Mätäjoen ilmeen muuttuminen peruskorjauksen yhteydessä. Siitä on tullut luonnollisemmin virtaava ja soliseva, kun sen betonipatoja on nyt purettu ja vesi pääsee virtaamaan vapaasti kivi kiveltä rakennetuissa vaihtelevissa koskiuomissaan. Rakennusaikana syntyneen idean mukaan jokiuoma jopa tuplaantui kahdeksi ylävirran Puropuistikossa.

Rakennusvaiheessa syntynyt idea jakaa Mätäjoki välillä kahdeksi uomaksi elävöittää Puropuistikkoa. Etualalla kivipadon yläpuolella on jokeen nousevien meritaimenten yksi kutusoraikko.

Kalastonhoidollisestikin kohde on mielenkiintoinen. Vantaalta Pitäjänmäen kautta Iso-Huopalahteen laskevaan Mätäjokeen nousevien meritaimenten kutuolosuhteita on viime vuosina parannettu kunnostutöillä ja viimeksi syyskuussa tehty poikaslaskenta antoi hyviä tuloksia joessa syntyneiden poikasten määrästä. Jokeen nousevien taimenten matka on kuitenkin toistaiseksi tyssännyt puiston keskeiseen nähtävyyteen, Strömbergin koskeen ja sen kolmimetriseen pystysuoraan putoukseen.

Kimmo Kuusisto ja Aarre Eerola työmaakierroksella kallioon louhitun kalatien säädettävän yläpadon äärellä.

Parhaillaan rakennetaan tämän esteen kiertävää, noin 100 metriä pitkää mutkittelevaa ja luonnonkivillä porrastettua kalatietä, jonka kautta taimenten on tarkoitus päästä jatkamaan nousuaan joessa. Kalatien yläpäähän on lisäksi rakenteilla vedenvirtausta säätelevä pato nousuolosuhteiden optimoimiseksi. Kaupungin nimeämän koskiasiastuntijan ohjaamana on lisäksi rakennettu virtaukseltaan sopivia taimenten lepopaikkoja ja kutuun sopivia soraikkopohjia.

Padot on purettu ja vesi virtaa vapaana solisten Puropuistikon altaasta kivi kiveltä aseteltua uomaa pitkin kohti Strömbergin koskea…
…ja jatkaa lopulta iloisesti matkaansa luonnollisen näköiseksi rakennettua uomaansa pitkin pois puistosta Pitäjänmäentien ali kohti merta.

Veden läheisyys ja virtauksen vaihtelut ovat olleet toisaalta työmaan suurin haaste. Sateet ovat nostaneet veden pintaa ja aiheuttaneet töihin katkoksia. Työmaan aiheuttamia vesiä ei toisaalta saa laskea jokeen vaan ne on pumpattava viemäriin. Asiaa kontrolloidaan päivittäin otettavilla vesinäytteillä työmaan ylä- ja alapuolelta. Työmaa on iso ja kallioinen, mikä vaatii rakentajalta ketteryyttä, varsinkin kun joen ylittävä silta purettiin heti alkajaisiksi.

Kimmo Kuusisto näyttää, kuinka leikkipuiston ehostetetut 20 vuotta vanhat laadukkaat leikkitelineet ovat taas kuin uusia.

Ensi vuonna kannattaa vähän kauempaakin tulla nauttimaan Strömbergin puiston virkistävästä koskien solinasta vehreässä laaksossaan. Eväät mukaan ja piknik pystyyn avaran näköalapaikan uusille jykeville pöytäryhmille!

Puiston korkein kohta ja näköalapaikka uudistetaan mm. jykevin lehtikuusesta tehdyin pöytäryhmin.
Työt jatkuvat – Tieluiska tekee!

Tulvantorjuntaa Espoossa

Tulvantorjuntaa Espoossa

12/08/2025 | Uutiset

Gräsanoja on monin paikoin lähes täysin umpeenkasvanut. Espoon kaupunki on tilannut Tieluiskalta uoman kunnostustyöt ruoppaamisineen. Myös tulvatasanteita ja tulvauoma rakennetaan.

Noin 3,5 kilometriä pitkä Gräsanojan vesiuoma sen yläpuolisine valumapuroineen on aiheuttamiensa tulvien takia ollut viime vuosina kesto-ongelma Espoossa. Viimeksi 70 vuotta sitten perattu mereen laskeva uoma ei vedä tarpeeksi sulamis- ja sadevesiä, koska se on paikoin umpeen kasvanut ja ruovikoitunut. Tulvat ovat toistuvasti katkoneet teitä ja kevyen liikenteen väyliä ja uhanneet alueen rakennuksia.

Espoon kaupunki onkin ryhtynyt toimiin tilanteen parantamiseksi. Tieluiska on saanut kaupungin suunnitelman mukaisen urakan parantaa joen tulvatilanneolosuhteita ja samalla parantaa sen virkistysarvoja noin 2,5 kilometrin matkalla uoman keskialueella.

Työmaapäällikkö Stefan Malm näyttää, kuinka alue Matinpuronpolun sillalta etelään on jo perattu kasvustosta. Joen pohjaa ruopataan vielä puoli metriä syvemmäksi.

Rehevöitymisen lisäksi tulvaongelmiin vaikuttaa se, että uoman alue on alavaa eikä ole sen alkupäässäkään paljoakaan meren pinnan yläpuolella. Tulvaongelma on pahimmillaan säätilayhdistelmässä, jossa merenpinta nousee vaikkapa syysmyrskyn yhteydessä – jopa 1,5 metrin vedenpinnan nousuja on nähty – ja tuo merivettä jokeen samalla kun siihen valuu sadevettä sen valuma-alueelta.

Gräsanojan pohjan sedimentti on niin pilaantunutta, että ruopattu aines on toimitettava jätteenkäsittelyyn.

Tilaajan edustaja rakennuttajainsinööri Osmo Tiililä Espoon kaupungilta on vakuuttunut, että tehtävät toimenpiteet helpottavat alueen tulvaongelmaa. ”Näin kävi silloinkin, kun muutama vuosi sitten ruoppasimme Espoonjokea, tulvien sitä ennen noustua jopa Turunväylälle. Näinhän ei ole enää sen jälkeen käynyt, varsinkin kun Turunväylää myös korotettiin”, Tiililä sanoo.

Uoman reunaan upotettavaa 10 metriä syvää teräsbetoniseinää asennetaan pitämään voimalinjan läheistä maaperää paikallaan.

Nyt tehtävässä kunnostushankkeen toisessa vaiheessa toteutetaan tulvatasanteita ja tehdään erillinen vajaan puolen kilometrin pituinen tulvauoma antamaan tilaa ja aikaa nousevalle tulvavedelle virrata mereen päin ja poistetaan uomasta veden virtausta estävää kasvillisuutta. Lisäksi Länsiväylän eteläpuoliselta alueelta ruopataan uomaan kertynyttä pohjasedimenttiä, joka on niin pilaantunutta, että sitä pitää toimittaa jätteidenkäsittelyyn yli 2800 kuutiometriä.  Maanleikkuuta tulvatasanteiden ja -uoman rakentamisen yhteydessä tehdään kaikkiaan vajaan 10 000 kuutiometrin verran.

Työmaapäällikkö Stefan Malm (oik.) tarkistamassa, kuinka teräsponttiseinän asennustyömaalla pärjäillään heinäkuun helteissä.

Uomaa varjostamaan istutetaan uutta puustoa ja poistetaan vieraslajeja.  Jokeen rakennetaan lisäksi veden virtausta ohjaavia suisteita ja toteutetaan taimenelle soveltuva kutusoraikko. Lisäksi Tieluiskan viherrakentajat pääsevät uusimaan raitteja kalusteineen Tonttumaan ja Olarinluoman puiston alueella. Myös valaistusta uusitaan.

Pehmeä maaperä Gräsanojan uoman tuntumassa kulkevan suurjännitelinjan tuntumassa vaatii stabilointia.

Pehmeä maaperä monissa paikoissa vaatii omat toimenpiteensä. Tieluiskan pilaristabilointiyksikkö kairaa ja injektoi noin 2 000 reilun 10 metrin pituista stabilointipilaria kriittisimpiin paikkoihin ja pehmeikössä kulkevan kevyen liikenteen väylän alle. 600 ja 700 mm paksujen pilareiden yhteispituus on siis peräti 22 kilometriä! Lisäksi kahteen kohtaan joen pientareeseen asennetaan noin 15 metriä leveä ja 10 metriä syvä teräsponttiseinä pitämään maaperää kurissa.

Tieluiskan oma pilaristabilointiyksikkö aloittamassa  työt.
Telaponttonikaivinkoneella päästään työskentelmään joelta käsin.

Tieluiska on toteuttanut myös vaativan meritulvan estohankkeen Espoossa  – viime vuonna valmistuneen Kivenlahden tulvasuojamuurin rakentamisen.

Ratikoille uusi koti

Ratikoille uusi koti

04/06/2025 | Uutiset

Tieluiskan maanrakennusurakka on täydessä vauhdissa valtavan kokoisella Koskelan varikon 4,2 hehtaarin työmaalla.
Tieluiskan maanrakennusurakka on täydessä vauhdissa valtavan kokoisella Koskelan varikon 4,2 hehtaarin työmaalla.

Tieluiska on valittu mukaan Koskelan uutta raitiovaunuvarikkoa rakentavaan rakennusliike Skanskan johtamaan allianssiin maanrakennustöistä vastaavaksi aliurakoitsijaksi. Kokonaisuudessaan noin 300 miljoonan euron varikkohankeen tilaajana on Helsingin kaupungin omistama Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.

Vanhan jo yli 70 vuotta palvelleen varikon molempien rakennusten purkutyöt ovat parhaillaan loppusuoralla ja Tieluiskan maanrakennustyöt eli alueen maanleikkaukset ja monttujen täytöt sekä paalutuspetien rakentamiset ovat päässeet hyvään vauhtiin, kertovat Tieluiskan työpäällikkö Jani Juvonen ja työmaapäällikkö Kimmo Nyman kierrellessämme Suomen oloissa jättimäistä 4,2 hehtaarin työmaata. Jonkun verran on tehty myös viemäröintitöitä ja lisäksi varikon ulkopuolelle tulevan testiraiteen paalulaatan pohjat. Skanskan tekemien paalutustöiden tultua tehdyiksi Tieluiska jatkaa antura- ja putkikaivantojen tekemisen merkeissä.

Tieluiska kaivaa urakassa maata 90 000 kuutiometrin ja täyttää 75 000 kuutiometrin edestä.

Aikataulujen ja logistiikan yhteensovittaminen tässä useiden toimijoiden allianssihankkeessa on tämän hankkeen yksi erityispiirre. ”Palavereita aiheen parissa on useita pitkin viikkoa, eikä homma kyllä muuten onnistuisikaan”, Tieluiskan ammattilaiset tuumaavat. Ja mikä on homman nimi? Vaikkapa se, että maankaivuuta on 90 000 ja -täyttöä 75 000 kuutiometriä, putkiasennuksia 10 km, kaapelisuojaputkea 28 km, viemärikaivoja 300 kappaletta jne.

Tieluiskan työnjohto kierroksella paalutetulla paalutuspedillä. Ananastalon lisäksi taustan kaarihalli säilytettään alueen rakennusilmeeseen kuuluvana historiallisena rakennuksena.

Työmaalla toimivat koordinoidusti ketjuna purku-urakoitsija, Tieluiska maanrakennusurakoitsijana, sitten paaluttaja ja sen jälkeen taas Tieluiska seuraavassa työvaiheessa, minkä jälkeen betoni- ja elemettiurakoitsijat pääsevät rakentamaan itse varikkorakennusta. Koordinointia vaatii paitsi tämä peräkkäinen työvaiheiden ketju myös työskentely työmaan eri lohkoilla.

Kimmo Nyman (vas.), Jani Juvonen ja työnjohtoharjoittelija Aaron Kalliokoski pikapalaverissa kaivurinkuljettajan kanssa. Taustalla paalutetaan Tieluiskan rakentamalta paalutuspediltä.

Ja mitä näin lopulta syntyy? Uusi komea varikko, jossa on säilytystilat noin 50 raitiovaunulle, noin 13 vuorokausihuoltopaikkaa ja 13 kunnossapitopaikkaa, sorviraide, vaunujen ulkopesupaikka, sekä työvaunujen säilytys- ja huoltopaikkoja. Varikon on laskettu palvelevan pitkään Helsingin kehittyvää raitiotieliikennettä.

Paalutus_Tieluiska_infra
Betonipaaluja lyödään paalutuspedin läpi syvälle maan sisään.

Eri toimijoiden yhteensovittamisen lisäksi hankkeen erityispiirre on korostettu ympäristövastuullisuus. Sille on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet niin hiilipäästöjen, kiertotalouden, energiaratkaisujen kuin ympäristöluokituksen osalta. Kestävää kehitystä toteutetaan vähentämällä varikkohankkeen toteutusvaiheen hiilipäästöjä, edistämällä kierrätettyjen materiaalien ja purkujätteen hyötykäyttöä, parantamalla alueen ja sen ympäristön ekologista toimivuutta sekä käyttämällä julkista rahaa vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Hankkeelle tavoitellaan korkeinta BREEAM Outstanding -luokitusta.

Tieluiskan osuus hankkeessa päättyy noin vuoden päästä ja raitiovaunut pääsevät uuteen kotiinsa suunnitellusti vuonna 2029.

Käytännön esimerkki työmaan kiertotaloudesta on valtava keko betonimursketta, joka on tehty puretun vanhan varikon betoniosista murskaamalla. Tieluiska käyttää mursketta maantäyttö- ja tasoitustöissä.
Pehmeiköstä asuinalueen viihtyisäksi sydämeksi

Pehmeiköstä asuinalueen viihtyisäksi sydämeksi

30/04/2025 | Uutiset

Tähän aivan rautatieaseman läheisyyteen syntyy Jokikylän uusi ja viihtyisä asuin- ja ulkoilualue jokimaisemineen. Etualalla Tieluiskan toinen paikalla olevista pilaristabilointiyksiköistä vakauttamassa alueen savista ja märkää maaperää.
Tähän aivan rautatieaseman läheisyyteen syntyy Jokikylän uusi ja viihtyisä asuin- ja ulkoilualue jokimaisemineen. Etualalla Tieluiskan toinen paikalla olevista pilaristabilointiyksiköistä vakauttamassa alueen savista ja märkää maaperää.

Tieluiska on saanut rakentamisvastuun Riihimäen uuden Jokikylän asuinalueen katutöistä, puistoalueesta ja infrasta. Hankkeen rakennustyöt on aloitettu tammikuussa. Lyhyen kävelymatkan päässä Riihimäen rautatieasemasta olevalla alueella aivan tilaajan eli Riihimäen kaupungin virastotalo Veturin ikkunoiden alla leviävä savinen pehmeikkö on vielä vaikeasti hahmotettavan myllerryksen kourissa – mutta pian tähän nousee kaupungin suunnitelman mukaisesti korkealaatuinen ja kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen uusi asuinalue, jonka puistomaisen ytimen Tieluiska rakentaa hyödyntäen tällaisten hankkeiden eri osa-alueiden  osaamistaan.

Työnjohtaja Matti Puuska tulevan hulevesipumppaamon ponttikaivannossa, jota syvennetään tukirakenteita kerros kerrokselta alas päin rakentaen.

”Pieni kuumotus niskassa meillä tuntuu, varsinkin kun teemme työtä aivan tilaajan silmien  alla olevalla vaativalla hulevesipumppaamon työmaalla”, työnjohtaja Matti Puuska sanoo pilke silmäkulmassaan. Hulevesipumppaamon syvän ponttikaivannon rakentamisen tekee vaikeaksi pehmeä maaperä ja työn tekeminen pohjavesitason alapuolella. Tämän vuoksi pohjaveden pintaa alennetaankin erillisellä pumppujärjestelyllä, jotta työ on mahdollista ja turvallista toteuttaa. ”Välillä pohjavesi on päässyt suihkuamaan paineella maan pintaan teräsponttien asennusvaiheessa”, Puuska kertoo olosuhteista. Ponttikaivannon uumeniin laskeutuessamme se ei ollut vielä lopullisessa syvyydessään vaan meneillään oli viimeisten tukitasojen rakentaminen ennen lopulliseen kaivuusyvyyteen pääsemistä.

Ylhäältä alas rakennettaessa joudutaan tarvikkeet pujottelemaan kauko-ohjattavan nostolaitteen avulla valmiiden tukirakenteiden välistä ponttikaivannon pohjalle.

Kaupungin koko keskusta-alueen hulevedet ovat tähän asti laskeneet suoraan alueen läpi kulkevaan Vantaanjokeen. Yksi hankkeen kärkitavoitteista onkin Vantaanjoen vedenlaadun parantaminen. Tieluiskan miehet kertovat, että nyt asiaan tulee parannusta kahdellakin tavalla. Ensinnäkin hulevedet tulevat kulkemaan uuden laskeutusaltaan sekä suodatuksen kautta jokeen, jolloin suuri osa veden mukana tulevasta hiekasta, roskasta ja epäpuhtauksista saadaan poistettua ja jokeen laskee aiempaa puhtaampaa vettä. Ja jos vettä tulee tulvimalla vaikkapa kaatosateen takia, apuun tulevat kaksi pumppaamoon asennettavaa pumppua, jotka kumpikin tarvittaessa puskevat hulevesiä eteen päin yhteensä 3000 litran sekuntivauhdilla.

Jauhemaista sideainetta tankataan säiliövaunusta stabilointikoneen syöttövaunuun.

Pitkän linjan maaperän stabilointiosaaminen ja omat koneyksiköt siihen tekevät Tieluiskasta asiakkaiden arvostaman kumppanin rakennusprojekteihin, joissa pehmeä ja märkä maaperä on saatava vakautettua, jotta sen päälle voidaan rakentaa turvallisesti ja pitkäikäisesti. Nytkin alueella työskentelee kaksi pilaristabilointiyksikköä kairaamassa märkään savimaahan kovaan perustaan asti yltäviä 700 millin läpimittaisia pilareita. Maa-ainekseen sekoitetaan kairasylinterin noustessa sideainetta, kalkki-sementti-kipsiseosta. Näin syntyy kovalla peruspohjalla seisova pilaristo, joka vakauttaa märän ja pehmeän maaperän ja kantaa painumatta ja siirtymättä sen päälle rakennettavan infran. Jokikylän työmaalle kairataan yli 10 000 pilaria, mikä merkitsee pilareiden kymmenien kilometrien yhteispituutta.

Pilaristabilointikone kairaa vieri viereen 700 mm:n läpimittaisia pilareita. Syntyy tiheä maansisäinen pilariverkosto, joka vakauttaa savisen maaperän ja on kantava pohja maanpäällisiille rakenteille.

Eikä tässä vielä kaikki! Kohteen erikoisuutena on Vantaanjoen uoman siirtäminen kulkemaan alueen reunalta sen keskelle, vesielementiksi jota kävelytiet, viher- ja leikkialueet, terassilaiturit ja muut viihtyisyystekijät reunustavat. Tieluiskan pinta- ja viherrakentamisosaaminen astuu siinä vaiheessa työvuoroon luomaan kaupunkilaisille ja alueen uusille asukkaille virkistävän ympäristön olla ja asua. Kiveykset, istutukset, valaistus, leikkialuekalusteet jne. luovat sitten loppusilauksen kohteelle. Stabiloitava maa-alue on pääasiassa juuri tätä uuden jokiuoman ympäristöä ja uuden Kanavakadun pohjaa.

Vanhan Kanavakadun silta puretaan ja Vantaanjoki käännetään jo sen toiselta puolelta kulkemaan uutta uomaa pitkin keskelle uutta puistikkoaluetta. Vanha jokiuoma täytetään ja uusi huleveden laskeutusallas syntyy osapuilleen kuvanottopaikalle.

Paitsi joki, myös Kanavakatu siirretään eli rakennetaan uuteen paikkaan, kulkemaan alueen yli poikittain ja saavuttamaan myös nyt rakennettavan ison autopaikkojen korttelialueen. Ja Tieluiskalta onnistuu myös siltojen rakentaminen, tällä työmaalla oikein kaksin kappalein, kun Kanavakadun autosilta ja toiseen paikkaan tuleva kevyen liikenteen silta rakennetaan kulkemaan Vantaanjoen uuden uoman yli. Siltojen maatuet on jo paalutettu ja seruraavaksi on vuorossa niiden betonityöt.

Kaikkea me osataankin!

Kanavakatu ylittää Vantaanjoen uuden uoman uutta siltaa pitkin. Silta perustetaan betonilla täytettävien teräspaalujen ja teräsbetonimaatukien varaan. Pehmeän maaperän takia paalutus tehtiin ennen kaivannon tekemistä ja paalut lyhennetään vasta ennen muotti- ja valutöitä oikeaan korkoon.