Aluksi oli suo, kuokka ja Jussi… Ei sentään vaan savi, pilaristabilointilaitteistot ja Ismo sekä Santeri, Tieluiskan stabilointiosaajat. Kaira on isketty ensimmäisen pilarin kohdalle Sarvvikinportin katutyömaan notkelmassa, josta kallio löytyy märän ja löysän savi-turvemaan alta syvimmillään vasta 20 metrissä. Uusien työkoneiden älykäs koneohjaus ja telemetria mahdollistavat työn laadun seurannan reaaliajassa.
Infra- tai asuinrakentaminen Suomessa vaatii usein maaperän stabilointia – vakauttamista, pohjan vahvistusta. Tällöin maaperätutkimuksessa on havaittu päällisin puolin tukevaltakin vaikuttavan maaperän olevan kovan pintakerroksen alla märkää ja löysää, tyypillisesti savimaata.
Kyse voi olla vanhasta merenpohjasta tai kallioisenkin alueen vettä keräävistä notkelmakohdista, joissa pinnan alla velloo märkä ja painoa päälleen saadessaan painuva tai jopa liikeelle lähtevä maamassa. Pienessä mittakaavassa märkä ja pehmeä maa-aines voidaan vaihtaa tukevampaan perustuspohjaan, kuten kivimurskaan ja sopivaan hiekkaseokseen. Usein tämä ei kuitenkaan ole järkevää eikä edes mahdollista.
”Tällöin maaperä pitää stabiloida ja tähän Tieluiskalla on oma kalusto ja vuosikymmenten asiantuntemus ja kokemus”, toimialajohtaja Ville Niutanen kertoo. Usein päädytään pilaristabilointiin, jossa märkään maahan kairataan kovaan perustaan asti yltäviä 600-700 millin läpimittaisia reikiä, jotka kairasylinterin noustessa täytetään kosteudessa kovettuvalla sideaineella, tyypillisesti kalkki-sementtiseoksella, jossa mahdollisuuksien mukaan nykyään käytetään ympäristösyistä myös kierrätysmateriaalia, kuten teollisuuden prosesseissa sivutuotteena syntyvää kipsiä. Näin syntyy kovalla peruspohjalla seisova pilaristo, joka vakauttaa märän ja pehmeän maaperän ja kantaa painumatta ja siirtymättä sen päälle rakennettavan infran (esim. tiet) tai asuinrakennukset.
Toimialajohtaja Ville Niutanen (oik.) tuli käynnistämään pilaristabilointivaiheen Kirkkonummen työmaalla. Työn suorittamisesta vastaavat Santeri (vas.) ja Ismo Suvanto. Taustalla stabilointiseoksen varastointi- ja syöttölaitteistot, jotka puskevat sideaineen kairan avaamaan reikään.
”Toinen tapa toimia on tehdä ns. massastabilointi, jossa sideaines sekoitetaan koko märkään maamassaan”, Niutanen kertoo. ”Se mikä nyt on uutta ja kustannustehokasta on yhdistelmästabilointilaitteistomme, jolla voidaan tehdä molempia stabilointitapoja vain työkaluosan vaihdolla.
Laitteistomme on ketterä myös siinä mielessä, että sen pilarointimasto on modulaarinen eli se koostuu pätkistä, joita voidaan yhdistää ja purkaa tilanteen vaatimusten mukaan. Se mahdollistaa vaikkapa työkohteen yläpuolella olevan voimalinjan alle työskentelemään mahtumisen. Painesyöttimemme teho on myös rittävä isollakin alueella toimimiseen. Modernit koneemme täyttävät viimeisimmät päästömääräykset ja turvallisuusluokitukset ”
Modernin laitteiston pilarointimasto on modulaarinen, joten se voidaan sovittaa kunkin työkohteen tarpeisiin. Laitteistolla voidaan vahvistaa sekä savialueita että turvetta tai näiden yhdistelmiä, yhdellä koneella, samalla käyntikerralla.
Niutanen kertoo, kuinka hyvinkin suunnitellussa stabilointiurakassa joudutaan usein päivittäin ratkomaan eteen tulevia isompia ja pienempiä ongelmia maaperän yllätysten takia. Tällöin aikaa ja kustannuksia säästää työnjohdon ja -tekijöiden pitkä kokemus alalta. Ja sitä Tieluiskan stabilointiporukalla on, nyt jo kahdessa polvessa.
Stabilointipilareiden kairaus on alkanut.
Heinäkuun alussa Tieluiska iski pilaristabilointilaitteistonsa kahden koneen voimin Sarvvikinportin katutyömaahan. Alueelle rakennettava katu kulkee notkelman yli, jossa on syvimmillään parinkymmenen metrin kerros märkää ja pehmeää savi- ja turvemaata. ”Kairaamme siihen metrin välein kalliopohjaan asti ulottuvia, läpimitaltaan 700-millisiä stabilointipilareita, joissa käytetään kalkki-sementti-kipsiseosta 100 kiloa kuutiolle, mikä tarkoittaa 40 kiloa pilarimetrille”, Niutanen summaa. Näin syntyy painumaton rakenne, minkä päälle voidaan turvallisin mielin rakentaa alueen läpi kulkeva katu.
Pilaristabiloinnissa moderneilla laitteilla ohjataan raakaa voimaaa herkällä kädellä.Stabilointilaitteisto kairaa läpimitaltaan 700-millisen reiän pehmeään savimaahan syvimmillään 20 metriin saakka ja noustessaan täyttää reiän kovettuvalla sideaineella.
Kurjenmiekanpolun pohjaa tasoitetaan Sarfvikin golfkentän vieressä. Louhintatöiden turvajärjestelyt vaativat yhteistyötä golfkentän kanssa.
Länsiväylän varteen nousee uusi luonnonläheinen Sarvvikinportin kerrostaloalue, jonka infrastruktuurin rakentamisen Kirkkonummen kunta on tilannut Tieluiskalta. Työt ovat käynnistyneet keväällä ja valmistuvat ensi kesänä. Rakennuskohde sijaitsee luonnonkauniilla alueella Länsiväylän ja Finnträsk-järven välissä. Alue rajoittuu myös viereisen golfkentän väyliin ja viheriöihin. Rakentaminen toteutetaan mahdollisimman hyvin luontoa kunnioittaen.
Työmaapäällikkö Kimmo Nyman seuraa, kuinka vesihuoltolinjat ja puistoraitit rakentuvat luontoa myötäillen.
Työmaapäällikkö Kimmo Nymanilla on hallittavanaan monimuotoinen tehtäväkenttä. Työt kohteessa alkoivat keväällä puunkaadoin kulkuväylien ja viemäriverkoston alueilta. Sen jälkeen on päästy louhimaan kallioisesta maastosta hieman tasaisempaa pohjaa niin puistoraiteille kuin vesihuoltolinjoillekin. Luontoon hyvin istuvat puistoraitit tulevat olemaan kivituhkalla päällystettyjä. Alueelle rakennetaan myös paineviemäriverkosto, joka liitetään Espoon suuntaan laskevaan viemäriin. Myös hulevesiviemäreitä rakennetaan.
Tieluiska hallitsee lopulta näkymättömäksi jäävän infrastruktuurin rakentamisen.
Jo olemassa olevan ja paikallisten käyttämän Kurkirannan luonnonuimarannan yhteyteen tulee lasten leikkialue kiinteästi asennetuin leikkivälinein. Lähelle rakennetaan myös pysäköintialue uimarannalle tulijoille. Lisäksi niin isot kuin pienetkin koirat saavat ulkoilutusaitaukset rakennusalueen länsipäähän.
Uimarannan yhteyteen on jo alustavasti raivattu alue lasten viihtyisälle leikkipaikalle.
Urakkaan kuuluu myös uuden päällystetyn, Finnträskinreuna-nimisen kadun rakentaminen. Se jatkuu Kirkkonummen suuntaan jalankulku- ja Hankoon asti kurkottelevaksi pyörätieksi muuttuen. Tien alkupää liittyy nykyiseen Sarvvikin puistotiehen, mihin rakennetaan uusi kiertoliittymä.
Finnträskinreuna-katu on jo rakenteilla. Etualalla tuleva louhinta-alue ja notkelmassa stabiloitava savimaa-alue.
Rakennettava katu kulkee alavimmassa kohdassaan jopa 15 metriä paksun pehmeän savi- ja turvemaan päällä, joten Tieluiskan maaperän stabilointkokemukselle ja -välineistölle on tässä käyttöä. Jotta kadun ja sen yhteydessä kulkevien putkijohtojen kohdalle ei pääsisi syntymään painumia tai maan siirtymiä, maaperä vakautetaan tekemällä siihen ns. pilaristabilointi. Menetelmässä maaperää vahvistetaan lisäämällä siihen kipsi-kalkki-sementtipohjaista sideainetta kairaamalla siihen ensin reikiä, joihin sideaine syötetään. Sideaine reagoi märän maaperän kanssa ja jähmettyy 60-70 senttiä paksuiksi sylinterimäisiksi, maata tukevoittaviksi pilareiksi. Kerromme tarkemmin Tieluiskan tekemästä stabiloinnista, kun työssä päästään heinäkuussa alkuun.
Stabiloitava savimaa on aurinkoisen jakson jäljiltä kuiva, mutta vain pinnaltaan. Alla on jopa 15 metriä märkää savea ja turvetta.Hulevesialtaiden pinnanmuodot ovat jo alkaneet hahmottua.
Itäisen Helsingin ja kantakaupungin välille rakennettava pyöräilijöiden ja kävelijöiden Itäbaana syntyy vaiheittain. Tieluiska rakentaa parhaillaan sen reilun kilometrin osuutta Herttoniemessä ja Kulosaaressa, Tupasaarentien ja Hiihtäjänkujan välillä. Työt alkoivat talvella puunkaadoilla, minkä jälkeen on päästy louhinta-, perustus- ja pohjustustöihin.
”Syntymässä on parhaillaan kiertoliittymä Kipparlahdensilmukkaan ja rakennamme myös 80 metriä pitkän jännitetyn palkkisillan pyöräilijöille ja jalankulkijoille Kipparlahdensilmukan yli aivan metroradan viereen”, työmaapäällikkö Juha Suvinen kertoo työmaan merkittävistä rakennuskokonaisuuksista.
Kipparlahdensilmukan kiertoliittymästä Itäbaana jatkuu itään päin kaksisuuntaisena metroradan viertä pitkin. Kulku-ura alkaa hahmottua.
Kantakaupungin suunnasta uuteen kiertoliittymään asti baanaa rakennetaan kahtena yksisuuntaisena pyörätienä ja siitä Itäkeskukseen päin kaksikaistaisena niin, että vieressä kulkee noppakiviraidalla erotettu kävelytie. Kivinokan ja Vanhankaupunginselän virkistysalueiden käyttäjiä varten rakennetaan uutta pysäköintitilaa kiertoliittymän itäpuolelle ja uuden sillan alle Kipparlahdensilmukkaan.
Kipparlahdensilmukan yli rakennetaan baanalle oma silta metrosillan viereen. Näkymä kohti itää.Metrosillan kylkeen tulevan baanan sillan työmaa kohti kantakaupunkia.
Haasteita rakentamiseen siltatyömaalla on aiheuttanut se, että alue on alun perin rakennettu vanhan merenpohjan päälle ja pohjamaan veden kyllästämä siltti on antanut merkkejä liikkumisesta ja kantavuuden menettämisestä perustustöitä tehtäessä. Tämän takia työt olivat keväällä keskeytyksissä uusien maaperää häiritsemättömien suunnitteluratkaisujen löytämiseksi. ”Ainahan ne ratkaisut haasteisiin löytyvät, yhtään hanketta ei näiden takia ole jäänyt kesken”, Suvinen korostaa.
Metrosillan ja sen viereen tulevan uuden sillan alusmaata tukevoitetaan teräsponttiseinällä, joka verhoillaan teräsristikolla.
Sillan jälkeen baana jatkuu itään päin metroradan tasalla aluksi kuutisen metriä korkean luiskan päällä, minkä takia siihen tulee umpinainen kevyen liikenteen kaide, jossa on taideaiheita baanan kulkjoiden silmäniloksi.
Käynti työmaan Hiihtäjänkujan puoleisessa päässä kertoo, minkälaisesta tarkkuuspelistä on ollut kyse, kun vanhaa kallioleikkausta on laajennettu Itäbaanaa varten aivan metroradan vierestä. ”Kalliota on louhittu lähimmillään viiden metrin päässä metroradan aidasta”, Tieluiskan Sami Salminen kertoo paikan päällä louhintatöiden yhä jatkuessa. ”Ohikulkevan kaksisuuntaisen metroliikenteen takia ja vaaratilanteiden vättämiseksi työ tehdään niin, että olemme jatkuvassa yhteydessä metron ohjauskeskuksen kanssa ja räjäytykset tehdään pienten liikennetaukojen aikana saatuamme siihen luvan keskukselta”.
Itäbaanan louhintatöitä Metroradan vieressä Herttoniemessa Itäkeskuksen suuntaan.Kallioleikkauksen räjäytystyöt tehtiin lähimmillään 5 metrin päässä metroradan aidasta.Louhintatyöt ovat olleet Tieluiskan Sami Salmisen ja Pro Louhinta Oy:n Jaakko Louhiston vastuulla.
Kevyen liikenteen väylään hyvin sopien työmaa on vähäpäästöinen ja Tieluiskalla onkin Volvo Construction Equimentsin kanssa yhteistyössä käytössään Suomen ensimmäinen akkukäyttöinen iso kaivinkone. Työmaalle on tätä varten vedetty sähköt kaupallista latausasemaa vastaavalle pikalatauspisteelle, joka takaa, että koneella pystytään toimimaan työpäivän ajan.
Tieluiskan vähäpäästöisellä työmaalla möyrii Suomen ensimmäinen akkukäyttöinen iso kaivinkone.Volvo Construction Equipment Suomen myyntipäällikkö Niina Reiju on kiinnostunut akkukäyttöisen kaivurin käyttökokemuksista. Tieluiskan Timo Yliniemi (kesk.) ja työmaapäällikkö Juha Suvinen vaikuttavat tyytyväisiltä.
Viimeistelyvaiheessa Tieluiska istuttaa alueelle uutta puustoa noin 30 puun verran. Lisäksi istutetaan pensaita yli 1 000 kappaletta. Näin Itäbaana sulautetaan mahdollisimman kauniisti ympäristöönsä.
Iso Omena -ostoskeskuksen vieressä tapahtuu. Espoon kaupunki on tilannut Tieluiskalta Suomenlahdentien ja Tynnyritien viimeistelyt sekä Tynnyripuiston rakentamisen. Työt ovat loppuvaiheissaan ja parhaillaan tehdään kiivaaseen tahtiin pintarakennustöitä, laatoituksia ja kiveyksiä ja asennetaan kahden leikkialueen laitteita käyttökuntoon.
Työmaapäällikkö Matti Puuska pysyy kartalla urakan eri työvaiheista selkeän seinäkalenterin avulla……mutta sanan pitää kulkea myös työntekijöille – ja takaisin.
Työmaapäällikkö Matti Puuskan konttorin muistilapuilla täplitetyllä kalenteriseinällä on käyttöä monen rinnakkaisen työn hanskassa pitämiseksi. ”Valtavasti pintarakennustöitä, uusi hulevesilinja, viheristutuksia, kevyen liikenteen väyliä, uuden bussipysäkin rakentaminen, tilapäisiä ja jatkuvasti muuttuvia liikennejärjestelyjä vilkkaasti liikennöidyllä kadulla, leikkipuisto eri alueineen…” Puuska summaa monimuotoisen työmaan työnkuvaa, joka on kuin läpileikkaus Tieluiskan eri osaamisalueista.
Espoon kaupungin hankekuvauksen sanoin: urakassa tehdään muun muassa maaleikkaustöitä, luiskattuja ja tuettuja kaivantoja, valaisin- ja portaalipylväiden rakentamista, penkereiden ja rakennekerrosten täyttötöitä, uuden katupäällysteen kivi- ja asfaltointitöitä sekä viherrakentamistöitä.
Nurmisaumattu noppakiveys valmistuu käsityönä yksi muutaman kilon kivi kerrallaan.Tynnyriaukion vaihteleva ilme pyöräparkkeineen ja penkkeineen muodostuu hiekkasaumatusta kolmevärisestä noppakiveyksestä, jota ympäröi roomalaisittain ladottu kuutta erikokoista laattaa sisältävä kiveys.
”Aikainen talvi, jo lähtökohtaisesti tiukka aikataulu ja työn edetessä ilmaantuneet useat suunnitelmien muutostarpeet ovat olleet ne suurimmat työmaan haasteet”, Puuska sanoo. ”Alueen saneerausluonteen takia luovuutta on tarvittu esimerkiksi, kun parinsadan metrin hulevesilinjaa varten maata kaivettaessa on tullut yllätyksiä vastaan lähes päivittäin.”
Suomenlahdentien viimeistelytyöt on tehty hyvin suunnitelluin liikenteenohjausjärjestelyiä. Liikenne on soljunut vain pienin keskeytyksin, kun Suomenlahdenkatua on jyrsitty ja asfaltoitu.Suomenlahdetien viimeistelytyöt kevyen liikenteen väylineen ovat viimeisillään. Uusi bussipysäkki lukion nurkalle syntyi siinä samassa.Suomenlahdentien kevyen liikenteen väylää rakennetaan huolella.
Alueen suunnittelusta vastaava projektipäällikkö Niina Meronen Espoon kaupungilta kertoo, että Tynnyripuiston rakennettava alue on ollut pitkään keskeneräinen ja osittain varastoalueena lähistön muiden rakennuskohteiden, kuten uimahallin ja lukion, takia. ”Uimahallin ja Länsiväylän välinen alue on ollut pitkään perusparannuksen tarpeessa ja nyt alue rakennetaan ja viimeistellään kerralla uusiksi”, Meronen sanoo.
Puistomaisen kohteen tärkeinä elementteinä ovat uudet istutusalueet ja mm. 60 lehti- ja havupuuta, kaksi lasten leikkialuetta, joista toinen on perinteisempi erilaisin leikkivälinein ja -telinein. Vesileikkialueella lapset puolestaan pääsevät puuhastelemaan vedellä ja sen virtauksella pumppuineeen, patoineen ja siipirattaineen. Lisäksi syntyy hiekkatekonurmipintainen monitoimialue.
On mukavaa kun saa rakentaa kivaa vesileikkialuetta Matinkylän lapsille.Vesileikkialueella kevätauringossa jo melkein kuulee veden solisevan kanavaa pitkin.Lasten toinen leikkialue telineineen ja välineineen alkaa valmistua.Tynnyripuistosta tulee viihtyisä istutus-, leikki- ja oleskelualueineen.
Yksi Matinkylän 15 alikulkukäytävästä kulkee Tynnyripuistosta Länsiväylän ja Matinkylän liittymän ali Olarin puolelle. Tieluiska tekee siitäkin viihtyisämmän yhteistyössä Espoon modernin taiteen museo EMMA:n kanssa. Työ liittyy Matinkylä-seuran aloitteesta syntyneeseen tunnelitaideprojektiin. Alueella on nimittäin havaittu, että ympäristötaide ehkäisee grafitintekijöitä käyttämästä betoniseiniä oman luovuutensa alustana. Kaksivaiheinen tunneli on jo maalattu värikkäästi ja ennen kesää sinne valmistuu taiteilija Yasmin May Jaafarin maalauksista ja alumiinikomposiittilevyistä koostuva taideteos.
Tieluiska Oy on ylpeä ja kiitollinen voidessaan olla rakentamassa viihtyisää asuinympäristöä Espooseen
Alikulkukäytävä uusine värityksineen odottaa taiteilija Yasmin May Jaafarin viimeistelevää kädenjälkeä.
Valua, valua, valua – siinä maalis-huhtikuun mantra Kivenlahden työmaalla. Meritorin satama-altaan reunan alemman kävelytason massiivisten reunapalkin ja paalulaatan vaativat, osin vedenalaiset raudoitus-, muotti- ja valutyöt ovat vieneet aikansa ja työ tällä saralla vielä jatkuukin. Betonitoimittajan punaiset säiliöautot ilmaa halkovine pitkine teleskooppiletkuineen ovat olleet tuttu näky piristämässä välillä sumussa kylpevää Kivenlahtea ja lähiasunnoista asukkaille näkyvää maisemaa.
Betonitoimitus reunapalkin valuun toi usein väriä Kivenlahden sumuiseen maaliskuuhun.Meritorin ahtaisiin työkohteisiin pääseminen vaatii puikkelehtimista ja ulottuvuutta asutuksen keskellä. Reunapalkkia valetaan vaihe vaiheelta
Kevät on tullut keikkuen tänne Kivenlahden ”Myrskyluodolle” – meri on pikku hiljaa vapautunut jäistä ja takatalvinen lumipyry on välillä peittänyt jo lumen alta paljastuneen työmaan. Muuttolinnut ovat saapuneet, meressä uivat isokoskelot ja Espoonlahden yllä korkeutta ottavat kurkiparvet ovat käyneet moikkaamassa työmaan uurastajia. Työsillan alusta kuhisee parhaillaan hopakylkisiä pikkukaloja, joiden seassa valutöissä veteen uskaltautuneet ovat sulassa sovussa kahlanneet ja sukellelleet. Olemmehan espoolaisen yhdyskuntarakentamisen yhdellä paraatipaikalla, tiiviin asutuksen ja meriluonnon kapealla rajapinnalla, josta hyvin voi sanoa, että meri on täällä ihan rannassa…
Luonnon heräämisen aistii Kivenlahden työmaalla tiiviin asututuksen ja herkän meriluonnon rajalla.
Rakentajana Tieluiska on vastuussa, että alue saa arvoisensa uuden, mutta vanhaa kunnioittavan ja ympäristöön sopivan ilmeen. Raskaiden perustamistöiden jälkeen Aallokkorannan alueella on alkanut näkyä jo aavistus siitä, miltä rantaraitti tällä kohtaa tulee ensi kesänä näyttämään. Kävelytaso on kohta laatoituksen ja valaistuksen asentamista vaille valmis ja istutusalueet ovat saaneet kiveyksiään ja multaakin on jo levitetty. Myös kahdessa tasossa polveileva tulvasuojamuuri on tällä alueella viimeistelypinnoitteita, kansilevyjä ja valaistusta vaille valmis.
Entistä leveämpi rantaraitti Aallokkorannan kohdalla alkaa jo hahmottua.Homma hallussa: työpäällikkö Jani Juvonen ja työmaapäällikkö Erkka Mehtälä asennushiekkaa ja laatoitusta vailla olevalla rantaraitin kävelytasolla.
”Kyllä jo aikansa elänyt alue saa tässä nyt tulvasuojauksen lisäksi myös kasvojenkohotuksen ja aiempaa leveämpi pyöräilijöiden ja kävelijöiden rantaraitti tulee olemaan turvallisempi”, katselmuskäynnillä työmaapäällikkö Erkka Mehtälän ja valvoja Jouni Hartikan kanssa ollut ja töiden etenemiseen tyytyväinen Espoon kaupungin ympäristösuunnittelija Heli Enberg sanoi. Hänen mukaansa luonnonkivipenkereestä nouseva uusi tulvasuojamuurikin istuu jo hyvin maisemaan myös mereltä katsottuna. No kivethän eivät siinä ihan luonnostaan ole – kiitoksen ansaitsee siistiä jälkeä tekevä Tieluiskan taitava kaivinkonemies. Valmistuttuaan ja viimeisteltynä luonnonkivivalli toimii sekä aallonmurtajana että muurin mereen yhdistävänä visuaalisena elementtinä.
Erkka Mehtälä (vas.) katselmuskierroksella Espoon kaupungin ympäristösuunnittelija Heli Enbergin ja työmaan valvojan, Jouni Hartikan kanssa.Luonnonkivivallia rakennetaan ja muurille tehdään suojaavaa huopaeristystä.Luonnonkivipenkereen tultua viimeistellyksi tulvasuojamuuri istuu nätisti Kivenlahden rantamaisemaan.
Paljon muutakin on tapahtunut. Ala-Kivenlahden hulevesiä keräävä kaivo Aallokkorannan Meritorin puoleiseen päähän ja siitä mereen maan alla kulkeva laskuputki ovat valmiina. Hulevesiviemäröinti on rakennettu nyt niin, että tulviva merivesi ei pääse kaivosta mereen johtavaa putkeakaan pitkin nousemaan tulvasuojauksen läpi asutuksen puolelle. Viisi pienempää rantaraitin sade- ja sulamisvesiä keräävää kaivoa viemäröinteineen ovat myös valmiina.
Kunnallistekniikan vanhan jätevesipumppaamon viereen on tehty viisi metriä syvä porapaaluin ja levyseinin tuettu kaivanto, joka oli teknisesti haastava rakentaa vastaantulleen kalliopohjan ja räjäytyskiellon takia. Louhinta tehtiinkin kiilaamistekniikalla. Kaivantoon on nyt asennettu uusi jätevesipumppaamo, joka on toukokuussa valmiina liitettäväksi Kivenlahden viemäriverkkoon.
Työt Meritornin korkean tornitalon kulmalta alkavan Aallokkorannan ja Aallokko-kadun yhdistävän kävelyreitin uudistamiseksi ovat myös käynnissä. Reitti saa uuden pinnoituksen ja uudet kadulle nousevat raput. Kesällä ulkoilijat pääsevät sitäkin kautta ihailemaan uutta, entistä ehompaa Aallokkorantaa ja Meritoria.
Kävelyreitti portaineen Aallokko-kadulta rantaan uusitaan myös.
