Kurjenmiekanpolun pohjaa tasoitetaan Sarfvikin golfkentän vieressä. Louhintatöiden turvajärjestelyt vaativat yhteistyötä golfkentän kanssa.
Länsiväylän varteen nousee uusi luonnonläheinen Sarvvikinportin kerrostaloalue, jonka infrastruktuurin rakentamisen Kirkkonummen kunta on tilannut Tieluiskalta. Työt ovat käynnistyneet keväällä ja valmistuvat ensi kesänä. Rakennuskohde sijaitsee luonnonkauniilla alueella Länsiväylän ja Finnträsk-järven välissä. Alue rajoittuu myös viereisen golfkentän väyliin ja viheriöihin. Rakentaminen toteutetaan mahdollisimman hyvin luontoa kunnioittaen.
Työmaapäällikkö Kimmo Nyman seuraa, kuinka vesihuoltolinjat ja puistoraitit rakentuvat luontoa myötäillen.
Työmaapäällikkö Kimmo Nymanilla on hallittavanaan monimuotoinen tehtäväkenttä. Työt kohteessa alkoivat keväällä puunkaadoin kulkuväylien ja viemäriverkoston alueilta. Sen jälkeen on päästy louhimaan kallioisesta maastosta hieman tasaisempaa pohjaa niin puistoraiteille kuin vesihuoltolinjoillekin. Luontoon hyvin istuvat puistoraitit tulevat olemaan kivituhkalla päällystettyjä. Alueelle rakennetaan myös paineviemäriverkosto, joka liitetään Espoon suuntaan laskevaan viemäriin. Myös hulevesiviemäreitä rakennetaan.
Tieluiska hallitsee lopulta näkymättömäksi jäävän infrastruktuurin rakentamisen.
Jo olemassa olevan ja paikallisten käyttämän Kurkirannan luonnonuimarannan yhteyteen tulee lasten leikkialue kiinteästi asennetuin leikkivälinein. Lähelle rakennetaan myös pysäköintialue uimarannalle tulijoille. Lisäksi niin isot kuin pienetkin koirat saavat ulkoilutusaitaukset rakennusalueen länsipäähän.
Uimarannan yhteyteen on jo alustavasti raivattu alue lasten viihtyisälle leikkipaikalle.
Urakkaan kuuluu myös uuden päällystetyn, Finnträskinreuna-nimisen kadun rakentaminen. Se jatkuu Kirkkonummen suuntaan jalankulku- ja Hankoon asti kurkottelevaksi pyörätieksi muuttuen. Tien alkupää liittyy nykyiseen Sarvvikin puistotiehen, mihin rakennetaan uusi kiertoliittymä.
Finnträskinreuna-katu on jo rakenteilla. Etualalla tuleva louhinta-alue ja notkelmassa stabiloitava savimaa-alue.
Rakennettava katu kulkee alavimmassa kohdassaan jopa 15 metriä paksun pehmeän savi- ja turvemaan päällä, joten Tieluiskan maaperän stabilointkokemukselle ja -välineistölle on tässä käyttöä. Jotta kadun ja sen yhteydessä kulkevien putkijohtojen kohdalle ei pääsisi syntymään painumia tai maan siirtymiä, maaperä vakautetaan tekemällä siihen ns. pilaristabilointi. Menetelmässä maaperää vahvistetaan lisäämällä siihen kipsi-kalkki-sementtipohjaista sideainetta kairaamalla siihen ensin reikiä, joihin sideaine syötetään. Sideaine reagoi märän maaperän kanssa ja jähmettyy 60-70 senttiä paksuiksi sylinterimäisiksi, maata tukevoittaviksi pilareiksi. Kerromme tarkemmin Tieluiskan tekemästä stabiloinnista, kun työssä päästään heinäkuussa alkuun.
Stabiloitava savimaa on aurinkoisen jakson jäljiltä kuiva, mutta vain pinnaltaan. Alla on jopa 15 metriä märkää savea ja turvetta.Hulevesialtaiden pinnanmuodot ovat jo alkaneet hahmottua.
Itäisen Helsingin ja kantakaupungin välille rakennettava pyöräilijöiden ja kävelijöiden Itäbaana syntyy vaiheittain. Tieluiska rakentaa parhaillaan sen reilun kilometrin osuutta Herttoniemessä ja Kulosaaressa, Tupasaarentien ja Hiihtäjänkujan välillä. Työt alkoivat talvella puunkaadoilla, minkä jälkeen on päästy louhinta-, perustus- ja pohjustustöihin.
”Syntymässä on parhaillaan kiertoliittymä Kipparlahdensilmukkaan ja rakennamme myös 80 metriä pitkän jännitetyn palkkisillan pyöräilijöille ja jalankulkijoille Kipparlahdensilmukan yli aivan metroradan viereen”, työmaapäällikkö Juha Suvinen kertoo työmaan merkittävistä rakennuskokonaisuuksista.
Kipparlahdensilmukan kiertoliittymästä Itäbaana jatkuu itään päin kaksisuuntaisena metroradan viertä pitkin. Kulku-ura alkaa hahmottua.
Kantakaupungin suunnasta uuteen kiertoliittymään asti baanaa rakennetaan kahtena yksisuuntaisena pyörätienä ja siitä Itäkeskukseen päin kaksikaistaisena niin, että vieressä kulkee noppakiviraidalla erotettu kävelytie. Kivinokan ja Vanhankaupunginselän virkistysalueiden käyttäjiä varten rakennetaan uutta pysäköintitilaa kiertoliittymän itäpuolelle ja uuden sillan alle Kipparlahdensilmukkaan.
Kipparlahdensilmukan yli rakennetaan baanalle oma silta metrosillan viereen. Näkymä kohti itää.Metrosillan kylkeen tulevan baanan sillan työmaa kohti kantakaupunkia.
Haasteita rakentamiseen siltatyömaalla on aiheuttanut se, että alue on alun perin rakennettu vanhan merenpohjan päälle ja pohjamaan veden kyllästämä siltti on antanut merkkejä liikkumisesta ja kantavuuden menettämisestä perustustöitä tehtäessä. Tämän takia työt olivat keväällä keskeytyksissä uusien maaperää häiritsemättömien suunnitteluratkaisujen löytämiseksi. ”Ainahan ne ratkaisut haasteisiin löytyvät, yhtään hanketta ei näiden takia ole jäänyt kesken”, Suvinen korostaa.
Metrosillan ja sen viereen tulevan uuden sillan alusmaata tukevoitetaan teräsponttiseinällä, joka verhoillaan teräsristikolla.
Sillan jälkeen baana jatkuu itään päin metroradan tasalla aluksi kuutisen metriä korkean luiskan päällä, minkä takia siihen tulee umpinainen kevyen liikenteen kaide, jossa on taideaiheita baanan kulkjoiden silmäniloksi.
Käynti työmaan Hiihtäjänkujan puoleisessa päässä kertoo, minkälaisesta tarkkuuspelistä on ollut kyse, kun vanhaa kallioleikkausta on laajennettu Itäbaanaa varten aivan metroradan vierestä. ”Kalliota on louhittu lähimmillään viiden metrin päässä metroradan aidasta”, Tieluiskan Sami Salminen kertoo paikan päällä louhintatöiden yhä jatkuessa. ”Ohikulkevan kaksisuuntaisen metroliikenteen takia ja vaaratilanteiden vättämiseksi työ tehdään niin, että olemme jatkuvassa yhteydessä metron ohjauskeskuksen kanssa ja räjäytykset tehdään pienten liikennetaukojen aikana saatuamme siihen luvan keskukselta”.
Itäbaanan louhintatöitä Metroradan vieressä Herttoniemessa Itäkeskuksen suuntaan.Kallioleikkauksen räjäytystyöt tehtiin lähimmillään 5 metrin päässä metroradan aidasta.Louhintatyöt ovat olleet Tieluiskan Sami Salmisen ja Pro Louhinta Oy:n Jaakko Louhiston vastuulla.
Kevyen liikenteen väylään hyvin sopien työmaa on vähäpäästöinen ja Tieluiskalla onkin Volvo Construction Equimentsin kanssa yhteistyössä käytössään Suomen ensimmäinen akkukäyttöinen iso kaivinkone. Työmaalle on tätä varten vedetty sähköt kaupallista latausasemaa vastaavalle pikalatauspisteelle, joka takaa, että koneella pystytään toimimaan työpäivän ajan.
Tieluiskan vähäpäästöisellä työmaalla möyrii Suomen ensimmäinen akkukäyttöinen iso kaivinkone.Volvo Construction Equipment Suomen myyntipäällikkö Niina Reiju on kiinnostunut akkukäyttöisen kaivurin käyttökokemuksista. Tieluiskan Timo Yliniemi (kesk.) ja työmaapäällikkö Juha Suvinen vaikuttavat tyytyväisiltä.
Viimeistelyvaiheessa Tieluiska istuttaa alueelle uutta puustoa noin 30 puun verran. Lisäksi istutetaan pensaita yli 1 000 kappaletta. Näin Itäbaana sulautetaan mahdollisimman kauniisti ympäristöönsä.
Iso Omena -ostoskeskuksen vieressä tapahtuu. Espoon kaupunki on tilannut Tieluiskalta Suomenlahdentien ja Tynnyritien viimeistelyt sekä Tynnyripuiston rakentamisen. Työt ovat loppuvaiheissaan ja parhaillaan tehdään kiivaaseen tahtiin pintarakennustöitä, laatoituksia ja kiveyksiä ja asennetaan kahden leikkialueen laitteita käyttökuntoon.
Työmaapäällikkö Matti Puuska pysyy kartalla urakan eri työvaiheista selkeän seinäkalenterin avulla……mutta sanan pitää kulkea myös työntekijöille – ja takaisin.
Työmaapäällikkö Matti Puuskan konttorin muistilapuilla täplitetyllä kalenteriseinällä on käyttöä monen rinnakkaisen työn hanskassa pitämiseksi. ”Valtavasti pintarakennustöitä, uusi hulevesilinja, viheristutuksia, kevyen liikenteen väyliä, uuden bussipysäkin rakentaminen, tilapäisiä ja jatkuvasti muuttuvia liikennejärjestelyjä vilkkaasti liikennöidyllä kadulla, leikkipuisto eri alueineen…” Puuska summaa monimuotoisen työmaan työnkuvaa, joka on kuin läpileikkaus Tieluiskan eri osaamisalueista.
Espoon kaupungin hankekuvauksen sanoin: urakassa tehdään muun muassa maaleikkaustöitä, luiskattuja ja tuettuja kaivantoja, valaisin- ja portaalipylväiden rakentamista, penkereiden ja rakennekerrosten täyttötöitä, uuden katupäällysteen kivi- ja asfaltointitöitä sekä viherrakentamistöitä.
Nurmisaumattu noppakiveys valmistuu käsityönä yksi muutaman kilon kivi kerrallaan.Tynnyriaukion vaihteleva ilme pyöräparkkeineen ja penkkeineen muodostuu hiekkasaumatusta kolmevärisestä noppakiveyksestä, jota ympäröi roomalaisittain ladottu kuutta erikokoista laattaa sisältävä kiveys.
”Aikainen talvi, jo lähtökohtaisesti tiukka aikataulu ja työn edetessä ilmaantuneet useat suunnitelmien muutostarpeet ovat olleet ne suurimmat työmaan haasteet”, Puuska sanoo. ”Alueen saneerausluonteen takia luovuutta on tarvittu esimerkiksi, kun parinsadan metrin hulevesilinjaa varten maata kaivettaessa on tullut yllätyksiä vastaan lähes päivittäin.”
Suomenlahdentien viimeistelytyöt on tehty hyvin suunnitelluin liikenteenohjausjärjestelyiä. Liikenne on soljunut vain pienin keskeytyksin, kun Suomenlahdenkatua on jyrsitty ja asfaltoitu.Suomenlahdetien viimeistelytyöt kevyen liikenteen väylineen ovat viimeisillään. Uusi bussipysäkki lukion nurkalle syntyi siinä samassa.Suomenlahdentien kevyen liikenteen väylää rakennetaan huolella.
Alueen suunnittelusta vastaava projektipäällikkö Niina Meronen Espoon kaupungilta kertoo, että Tynnyripuiston rakennettava alue on ollut pitkään keskeneräinen ja osittain varastoalueena lähistön muiden rakennuskohteiden, kuten uimahallin ja lukion, takia. ”Uimahallin ja Länsiväylän välinen alue on ollut pitkään perusparannuksen tarpeessa ja nyt alue rakennetaan ja viimeistellään kerralla uusiksi”, Meronen sanoo.
Puistomaisen kohteen tärkeinä elementteinä ovat uudet istutusalueet ja mm. 60 lehti- ja havupuuta, kaksi lasten leikkialuetta, joista toinen on perinteisempi erilaisin leikkivälinein ja -telinein. Vesileikkialueella lapset puolestaan pääsevät puuhastelemaan vedellä ja sen virtauksella pumppuineeen, patoineen ja siipirattaineen. Lisäksi syntyy hiekkatekonurmipintainen monitoimialue.
On mukavaa kun saa rakentaa kivaa vesileikkialuetta Matinkylän lapsille.Vesileikkialueella kevätauringossa jo melkein kuulee veden solisevan kanavaa pitkin.Lasten toinen leikkialue telineineen ja välineineen alkaa valmistua.Tynnyripuistosta tulee viihtyisä istutus-, leikki- ja oleskelualueineen.
Yksi Matinkylän 15 alikulkukäytävästä kulkee Tynnyripuistosta Länsiväylän ja Matinkylän liittymän ali Olarin puolelle. Tieluiska tekee siitäkin viihtyisämmän yhteistyössä Espoon modernin taiteen museo EMMA:n kanssa. Työ liittyy Matinkylä-seuran aloitteesta syntyneeseen tunnelitaideprojektiin. Alueella on nimittäin havaittu, että ympäristötaide ehkäisee grafitintekijöitä käyttämästä betoniseiniä oman luovuutensa alustana. Kaksivaiheinen tunneli on jo maalattu värikkäästi ja ennen kesää sinne valmistuu taiteilija Yasmin May Jaafarin maalauksista ja alumiinikomposiittilevyistä koostuva taideteos.
Tieluiska Oy on ylpeä ja kiitollinen voidessaan olla rakentamassa viihtyisää asuinympäristöä Espooseen
Alikulkukäytävä uusine värityksineen odottaa taiteilija Yasmin May Jaafarin viimeistelevää kädenjälkeä.
Valua, valua, valua – siinä maalis-huhtikuun mantra Kivenlahden työmaalla. Meritorin satama-altaan reunan alemman kävelytason massiivisten reunapalkin ja paalulaatan vaativat, osin vedenalaiset raudoitus-, muotti- ja valutyöt ovat vieneet aikansa ja työ tällä saralla vielä jatkuukin. Betonitoimittajan punaiset säiliöautot ilmaa halkovine pitkine teleskooppiletkuineen ovat olleet tuttu näky piristämässä välillä sumussa kylpevää Kivenlahtea ja lähiasunnoista asukkaille näkyvää maisemaa.
Betonitoimitus reunapalkin valuun toi usein väriä Kivenlahden sumuiseen maaliskuuhun.Meritorin ahtaisiin työkohteisiin pääseminen vaatii puikkelehtimista ja ulottuvuutta asutuksen keskellä. Reunapalkkia valetaan vaihe vaiheelta
Kevät on tullut keikkuen tänne Kivenlahden ”Myrskyluodolle” – meri on pikku hiljaa vapautunut jäistä ja takatalvinen lumipyry on välillä peittänyt jo lumen alta paljastuneen työmaan. Muuttolinnut ovat saapuneet, meressä uivat isokoskelot ja Espoonlahden yllä korkeutta ottavat kurkiparvet ovat käyneet moikkaamassa työmaan uurastajia. Työsillan alusta kuhisee parhaillaan hopakylkisiä pikkukaloja, joiden seassa valutöissä veteen uskaltautuneet ovat sulassa sovussa kahlanneet ja sukellelleet. Olemmehan espoolaisen yhdyskuntarakentamisen yhdellä paraatipaikalla, tiiviin asutuksen ja meriluonnon kapealla rajapinnalla, josta hyvin voi sanoa, että meri on täällä ihan rannassa…
Luonnon heräämisen aistii Kivenlahden työmaalla tiiviin asututuksen ja herkän meriluonnon rajalla.
Rakentajana Tieluiska on vastuussa, että alue saa arvoisensa uuden, mutta vanhaa kunnioittavan ja ympäristöön sopivan ilmeen. Raskaiden perustamistöiden jälkeen Aallokkorannan alueella on alkanut näkyä jo aavistus siitä, miltä rantaraitti tällä kohtaa tulee ensi kesänä näyttämään. Kävelytaso on kohta laatoituksen ja valaistuksen asentamista vaille valmis ja istutusalueet ovat saaneet kiveyksiään ja multaakin on jo levitetty. Myös kahdessa tasossa polveileva tulvasuojamuuri on tällä alueella viimeistelypinnoitteita, kansilevyjä ja valaistusta vaille valmis.
Entistä leveämpi rantaraitti Aallokkorannan kohdalla alkaa jo hahmottua.Homma hallussa: työpäällikkö Jani Juvonen ja työmaapäällikkö Erkka Mehtälä asennushiekkaa ja laatoitusta vailla olevalla rantaraitin kävelytasolla.
”Kyllä jo aikansa elänyt alue saa tässä nyt tulvasuojauksen lisäksi myös kasvojenkohotuksen ja aiempaa leveämpi pyöräilijöiden ja kävelijöiden rantaraitti tulee olemaan turvallisempi”, katselmuskäynnillä työmaapäällikkö Erkka Mehtälän ja valvoja Jouni Hartikan kanssa ollut ja töiden etenemiseen tyytyväinen Espoon kaupungin ympäristösuunnittelija Heli Enberg sanoi. Hänen mukaansa luonnonkivipenkereestä nouseva uusi tulvasuojamuurikin istuu jo hyvin maisemaan myös mereltä katsottuna. No kivethän eivät siinä ihan luonnostaan ole – kiitoksen ansaitsee siistiä jälkeä tekevä Tieluiskan taitava kaivinkonemies. Valmistuttuaan ja viimeisteltynä luonnonkivivalli toimii sekä aallonmurtajana että muurin mereen yhdistävänä visuaalisena elementtinä.
Erkka Mehtälä (vas.) katselmuskierroksella Espoon kaupungin ympäristösuunnittelija Heli Enbergin ja työmaan valvojan, Jouni Hartikan kanssa.Luonnonkivivallia rakennetaan ja muurille tehdään suojaavaa huopaeristystä.Luonnonkivipenkereen tultua viimeistellyksi tulvasuojamuuri istuu nätisti Kivenlahden rantamaisemaan.
Paljon muutakin on tapahtunut. Ala-Kivenlahden hulevesiä keräävä kaivo Aallokkorannan Meritorin puoleiseen päähän ja siitä mereen maan alla kulkeva laskuputki ovat valmiina. Hulevesiviemäröinti on rakennettu nyt niin, että tulviva merivesi ei pääse kaivosta mereen johtavaa putkeakaan pitkin nousemaan tulvasuojauksen läpi asutuksen puolelle. Viisi pienempää rantaraitin sade- ja sulamisvesiä keräävää kaivoa viemäröinteineen ovat myös valmiina.
Kunnallistekniikan vanhan jätevesipumppaamon viereen on tehty viisi metriä syvä porapaaluin ja levyseinin tuettu kaivanto, joka oli teknisesti haastava rakentaa vastaantulleen kalliopohjan ja räjäytyskiellon takia. Louhinta tehtiinkin kiilaamistekniikalla. Kaivantoon on nyt asennettu uusi jätevesipumppaamo, joka on toukokuussa valmiina liitettäväksi Kivenlahden viemäriverkkoon.
Työt Meritornin korkean tornitalon kulmalta alkavan Aallokkorannan ja Aallokko-kadun yhdistävän kävelyreitin uudistamiseksi ovat myös käynnissä. Reitti saa uuden pinnoituksen ja uudet kadulle nousevat raput. Kesällä ulkoilijat pääsevät sitäkin kautta ihailemaan uutta, entistä ehompaa Aallokkorantaa ja Meritoria.
Kävelyreitti portaineen Aallokko-kadulta rantaan uusitaan myös.
Alkutalven hyytävät pakkaset ovat vaihtuneet sumusäihin ja jopa vesisateeseen Kivenlahden ”Myrskyluodolla”, Meritorin ja Aallokkorannan uusimis- ja tulvasuojaustyömaalla. Työt ovat sää- ja veden alle rakentamisen haasteista huolimatta aikataulussaan. Tämän totesi myös Tieluiskan infrarakentamisen työpäällikkö Jani Juvonen Kivenlahdessa käydessään.
Tieluiskan infrarakentamisen työpäällikkö Jani Juvonen on tyytyväinen rakennustöiden etenemistahtiin. Taustalla porapaalutetaan hulevesiviemärin kulku-uraa.
Melua ja jopa lähitalojen ikkunoiden likaantumista aiheuttanut pitkä porapaalutusurakka ranta-alueella on saatu päätökseen. Viimeisin työ oli Ala-Kivenlahden alueen hulevesiä keräävän viemärin mereenlaskuputken paalulaattaa varten tehty paalutus. Enää on jäljellä Meritorin aukion kulmalle tulevaa uutta jätevesipumppaamoa varten tehtävä kymmenkunnan paalun poraaminen, minkä jälkeen rauha laskeutuu työmaalle tämän työosuuden jäljiltä.
Hulevesiputken paalulaatan perustaminen käynnissä
Helmi-maaliskuun keskeisin työkohde on Meritorilta Aallokkorannan päähän ulottuvan alemman kävelytason haastava ja monivaiheinen perustaminen, raudoittaminen ja valutyö. Kokonaisuus koostuu kombiseinän päälle tulevasta reunapalkista ja sen ja rantarakenteen väliin tulevasta paalulaatasta. Koska iso osa valutyöstä tehdään veden pinnan alle, kuivapuku hyytävään veteen mennessä on tarpeen.
Vedenalaista alemman kävelytason perustusten betonivalua.Vedenalainen betonivalu vaatii varmistuksia vedessä ollen.
”Veden alla tehtävä rakentaminen ja ratkaisujen löytäminen siihen on ollut tämän projektin yksi suurimpia anteja ja osittain myös uusi aluevaltaus Tieluiskalle infrarakentamisessa.”
Toki työtä on pyritty helpottamaan rakentamalla valumuotit ja raudoitteet valmiiksi kuivalla maalla, mutta silti niiden asettaminen ja kiinnittäminen työsillan ja aiemmin rakennetun porapaaluista ja teräsponteista koostuvan kombiseinän väliin vaatii oman voimistelunsa. Parhaillaan viimeistellään kombiseinän päälle tulevan reunapalkin valumuotin kiinnitystä ja tehdään sen raudoitustyötä.
Aallokkorannan päähän asti mutkittelevan kombiseinän päälle tulevan reunapalkin raudoitus ja valumuotti on jo osin valmis. Kahden porapaalurivin päälle valetaan lopuksi paalulaatta reunapalkin ja rantarakenteen väliin.Vedenpitävään kombiseinään tehdään reikiä valumuotin kiinnitystä varten.
Työpäällikkö Jani Juvonen pysyy yhteydessä työmaan tilanteeseen noin viikoittaisilla käynneillään. Työmaapäällikkö Erkka Mehtälän kanssa käydyn kustannusennustepalaverin jälkeen Juvonen kertoi puolivälissä olevan projektin etenemisestä.
”Yllätyksiä ei ole hirveästi ollut, odotin niitä jopa enemmän, koska esim. vanhoista rantarakenteista ja niiden perustamistavoista ei kaikin osin ollut etukäteen tarkkaa tietoa. Toistaiseksi isoin yllätys, mikä vaati uuden suunnitteluratkaisun, oli se että Aallokkorannan Meritorin puoleisesta päästä ei löytynytkään vedenpitävää savikerrosta oletusten mukaisesti. Kun muuten Aallokkorannalla vedenpitävyys tulvamuurin alta nousevaa vettä vastaan hoidetaan muovikalvorakenteen ja savimaan yhdistelmän avulla, päädyttiin tässä tekemään esiporattu teräsponttiseinämä puuttuvan saven alueelle.”
Työmaakonttorin seiniltä voi käydä tarkistamassa, miten työkohteet on suunniteltu. Näillä main tehtiin uusi suunnitteluratkaisu maaperän laadun selvittyä.
”Reunapalkki kombiseinän päälle on vielä yksi työmaan haastavimmista työvaiheista, mm. koska valmista betonirakennetta tehdään veden alle. Sen haasteen selvittämisen jälkeen vasta päästään eteen päin ja tekemään rantarakenteeseen kiinnittyvä paalulaatta. Eli kevääseen asti mennään nyt betonirakentamisen merkeissä ja huhtikuun loppupuolella päästään rakentamaan pintarakenteita. Kesäkuussa olisi tarkoitus saada koko urakka valmiiksi. Rakentamiselle tyypillisesti se mikä maan ja veden päällä silmin sitten näkyy on se, minkä perusteella työtä usein arvioidaan, vaikka suurin osa työstä on näkymättömissä ja edellytys sille, mitä pinnalla näkyy”, Juvonen kertaa rakentajille tuttua faktaa.
”Mereen rakennettu työsilta on tarkoitus purkaa pois huhtikuun loppuun mennessä”; Juvonen kertoo tiedoksi niille ohikulkijoille, jotka ovat jo mielessään ehtineet nähdä sen päälle nousevan kesäisen terassikeitaan.
Työpäällikkö Juvonen pitää säännöllisesti yhteyttä työmaan työntekijöihin.
Juvosen mukaan talviolosuhteita kriittisempää työmaalla on ollut meriveden korkeus, joka pitkin talvea on ollut keskimääräistä korkeampi. ”Mitä korkeammalla veden pinta on, sitä syvemmällä joudutaan työskentelemään ja kahlailemaan. Kaiken kaikkiaan veden alla tehtävä rakentaminen ja ratkaisujen löytäminen siihen on ollut tämän projektin yksi suurimpia anteja ja osittain myös uusi aluevaltaus Tieluiskalle infrarakentamisessa.”
”Oma mielenkiintoinen työvaiheensa on uuden jätevesipumppaamon rakentaminen, jonka rakennuskaivanto tehdään ns. settiseinänä eli tehdään ylhäältä alaspäin maan sisään rakentaen. Porapaalutus muodostaa sen kehikon ja maata kaivetaan kerralla sen verran, että saadaan asennettua yksi kerros levyseinää paalujen väliin, joka samalla estää maan sortumisen rakenteen sisään ja näin jatketaan kerros kerrokselta alas päin”, Juvonen kertoo juuri alkavasta seuraavasta työvaiheesta. ”Omat ratkaisunsa vaatii sekin, että yhteys jätevesiverkostoon saadaan lennossa vaihdettua vanhasta pumppaamosta uuteen.”
”Kyllä se näyttää linjassa olevan”, työpäällikkö Jani Juvonen tuumaa harjakorkeudessa olevasta tulvasuojamuurista.Toiset on töissä ja toiset on kalassa.
