Tieluiskan maanrakennusurakka on täydessä vauhdissa valtavan kokoisella Koskelan varikon 4,2 hehtaarin työmaalla.
Tieluiska on valittu mukaan Koskelan uutta raitiovaunuvarikkoa rakentavaan rakennusliike Skanskan johtamaan allianssiin maanrakennustöistä vastaavaksi aliurakoitsijaksi. Kokonaisuudessaan noin 300 miljoonan euron varikkohankeen tilaajana on Helsingin kaupungin omistama Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.
Vanhan jo yli 70 vuotta palvelleen varikon molempien rakennusten purkutyöt ovat parhaillaan loppusuoralla ja Tieluiskan maanrakennustyöt eli alueen maanleikkaukset ja monttujen täytöt sekä paalutuspetien rakentamiset ovat päässeet hyvään vauhtiin, kertovat Tieluiskan työpäällikkö Jani Juvonen ja työmaapäällikkö Kimmo Nyman kierrellessämme Suomen oloissa jättimäistä 4,2 hehtaarin työmaata. Jonkun verran on tehty myös viemäröintitöitä ja lisäksi varikon ulkopuolelle tulevan testiraiteen paalulaatan pohjat. Skanskan tekemien paalutustöiden tultua tehdyiksi Tieluiska jatkaa antura- ja putkikaivantojen tekemisen merkeissä.
Tieluiska kaivaa urakassa maata 90 000 kuutiometrin ja täyttää 75 000 kuutiometrin edestä.
Aikataulujen ja logistiikan yhteensovittaminen tässä useiden toimijoiden allianssihankkeessa on tämän hankkeen yksi erityispiirre. ”Palavereita aiheen parissa on useita pitkin viikkoa, eikä homma kyllä muuten onnistuisikaan”, Tieluiskan ammattilaiset tuumaavat. Ja mikä on homman nimi? Vaikkapa se, että maankaivuuta on 90 000 ja -täyttöä 75 000 kuutiometriä, putkiasennuksia 10 km, kaapelisuojaputkea 28 km, viemärikaivoja 300 kappaletta jne.
Tieluiskan työnjohto kierroksella paalutetulla paalutuspedillä. Ananastalon lisäksi taustan kaarihalli säilytettään alueen rakennusilmeeseen kuuluvana historiallisena rakennuksena.
Työmaalla toimivat koordinoidusti ketjuna purku-urakoitsija, Tieluiska maanrakennusurakoitsijana, sitten paaluttaja ja sen jälkeen taas Tieluiska seuraavassa työvaiheessa, minkä jälkeen betoni- ja elemettiurakoitsijat pääsevät rakentamaan itse varikkorakennusta. Koordinointia vaatii paitsi tämä peräkkäinen työvaiheiden ketju myös työskentely työmaan eri lohkoilla.
Kimmo Nyman (vas.), Jani Juvonen ja työnjohtoharjoittelija Aaron Kalliokoski pikapalaverissa kaivurinkuljettajan kanssa. Taustalla paalutetaan Tieluiskan rakentamalta paalutuspediltä.
Ja mitä näin lopulta syntyy? Uusi komea varikko, jossa on säilytystilat noin 50 raitiovaunulle, noin 13 vuorokausihuoltopaikkaa ja 13 kunnossapitopaikkaa, sorviraide, vaunujen ulkopesupaikka, sekä työvaunujen säilytys- ja huoltopaikkoja. Varikon on laskettu palvelevan pitkään Helsingin kehittyvää raitiotieliikennettä.
Betonipaaluja lyödään paalutuspedin läpi syvälle maan sisään.
Eri toimijoiden yhteensovittamisen lisäksi hankkeen erityispiirre on korostettu ympäristövastuullisuus. Sille on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet niin hiilipäästöjen, kiertotalouden, energiaratkaisujen kuin ympäristöluokituksen osalta. Kestävää kehitystä toteutetaan vähentämällä varikkohankkeen toteutusvaiheen hiilipäästöjä, edistämällä kierrätettyjen materiaalien ja purkujätteen hyötykäyttöä, parantamalla alueen ja sen ympäristön ekologista toimivuutta sekä käyttämällä julkista rahaa vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Hankkeelle tavoitellaan korkeinta BREEAM Outstanding -luokitusta.
Tieluiskan osuus hankkeessa päättyy noin vuoden päästä ja raitiovaunut pääsevät uuteen kotiinsa suunnitellusti vuonna 2029.
Käytännön esimerkki työmaan kiertotaloudesta on valtava keko betonimursketta, joka on tehty puretun vanhan varikon betoniosista murskaamalla. Tieluiska käyttää mursketta maantäyttö- ja tasoitustöissä.
Tähän aivan rautatieaseman läheisyyteen syntyy Jokikylän uusi ja viihtyisä asuin- ja ulkoilualue jokimaisemineen. Etualalla Tieluiskan toinen paikalla olevista pilaristabilointiyksiköistä vakauttamassa alueen savista ja märkää maaperää.
Tieluiska on saanut rakentamisvastuun Riihimäen uuden Jokikylän asuinalueen katutöistä, puistoalueesta ja infrasta. Hankkeen rakennustyöt on aloitettu tammikuussa. Lyhyen kävelymatkan päässä Riihimäen rautatieasemasta olevalla alueella aivan tilaajan eli Riihimäen kaupungin virastotalo Veturin ikkunoiden alla leviävä savinen pehmeikkö on vielä vaikeasti hahmotettavan myllerryksen kourissa – mutta pian tähän nousee kaupungin suunnitelman mukaisesti korkealaatuinen ja kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen uusi asuinalue, jonka puistomaisen ytimen Tieluiska rakentaa hyödyntäen tällaisten hankkeiden eri osa-alueiden osaamistaan.
Työnjohtaja Matti Puuska tulevan hulevesipumppaamon ponttikaivannossa, jota syvennetään tukirakenteita kerros kerrokselta alas päin rakentaen.
”Pieni kuumotus niskassa meillä tuntuu, varsinkin kun teemme työtä aivan tilaajan silmien alla olevalla vaativalla hulevesipumppaamon työmaalla”, työnjohtaja Matti Puuska sanoo pilke silmäkulmassaan. Hulevesipumppaamon syvän ponttikaivannon rakentamisen tekee vaikeaksi pehmeä maaperä ja työn tekeminen pohjavesitason alapuolella. Tämän vuoksi pohjaveden pintaa alennetaankin erillisellä pumppujärjestelyllä, jotta työ on mahdollista ja turvallista toteuttaa. ”Välillä pohjavesi on päässyt suihkuamaan paineella maan pintaan teräsponttien asennusvaiheessa”, Puuska kertoo olosuhteista. Ponttikaivannon uumeniin laskeutuessamme se ei ollut vielä lopullisessa syvyydessään vaan meneillään oli viimeisten tukitasojen rakentaminen ennen lopulliseen kaivuusyvyyteen pääsemistä.
Ylhäältä alas rakennettaessa joudutaan tarvikkeet pujottelemaan kauko-ohjattavan nostolaitteen avulla valmiiden tukirakenteiden välistä ponttikaivannon pohjalle.
Kaupungin koko keskusta-alueen hulevedet ovat tähän asti laskeneet suoraan alueen läpi kulkevaan Vantaanjokeen. Yksi hankkeen kärkitavoitteista onkin Vantaanjoen vedenlaadun parantaminen. Tieluiskan miehet kertovat, että nyt asiaan tulee parannusta kahdellakin tavalla. Ensinnäkin hulevedet tulevat kulkemaan uuden laskeutusaltaan sekä suodatuksen kautta jokeen, jolloin suuri osa veden mukana tulevasta hiekasta, roskasta ja epäpuhtauksista saadaan poistettua ja jokeen laskee aiempaa puhtaampaa vettä. Ja jos vettä tulee tulvimalla vaikkapa kaatosateen takia, apuun tulevat kaksi pumppaamoon asennettavaa pumppua, jotka kumpikin tarvittaessa puskevat hulevesiä eteen päin yhteensä 3000 litran sekuntivauhdilla.
Pitkän linjan maaperän stabilointiosaaminen ja omat koneyksiköt siihen tekevät Tieluiskasta asiakkaiden arvostaman kumppanin rakennusprojekteihin, joissa pehmeä ja märkä maaperä on saatava vakautettua, jotta sen päälle voidaan rakentaa turvallisesti ja pitkäikäisesti. Nytkin alueella työskentelee kaksi pilaristabilointiyksikköä kairaamassa märkään savimaahan kovaan perustaan asti yltäviä 700 millin läpimittaisia pilareita. Maa-ainekseen sekoitetaan kairasylinterin noustessa sideainetta, kalkki-sementti-kipsiseosta. Näin syntyy kovalla peruspohjalla seisova pilaristo, joka vakauttaa märän ja pehmeän maaperän ja kantaa painumatta ja siirtymättä sen päälle rakennettavan infran. Jokikylän työmaalle kairataan yli 10 000 pilaria, mikä merkitsee pilareiden kymmenien kilometrien yhteispituutta.
Pilaristabilointikone kairaa vieri viereen 700 mm:n läpimittaisia pilareita. Syntyy tiheä maansisäinen pilariverkosto, joka vakauttaa savisen maaperän ja on kantava pohja maanpäällisiille rakenteille.
Eikä tässä vielä kaikki! Kohteen erikoisuutena on Vantaanjoen uoman siirtäminen kulkemaan alueen reunalta sen keskelle, vesielementiksi jota kävelytiet, viher- ja leikkialueet, terassilaiturit ja muut viihtyisyystekijät reunustavat. Tieluiskan pinta- ja viherrakentamisosaaminen astuu siinä vaiheessa työvuoroon luomaan kaupunkilaisille ja alueen uusille asukkaille virkistävän ympäristön olla ja asua. Kiveykset, istutukset, valaistus, leikkialuekalusteet jne. luovat sitten loppusilauksen kohteelle. Stabiloitava maa-alue on pääasiassa juuri tätä uuden jokiuoman ympäristöä ja uuden Kanavakadun pohjaa.
Vanhan Kanavakadun silta puretaan ja Vantaanjoki käännetään jo sen toiselta puolelta kulkemaan uutta uomaa pitkin keskelle uutta puistikkoaluetta. Vanha jokiuoma täytetään ja uusi huleveden laskeutusallas syntyy osapuilleen kuvanottopaikalle.
Paitsi joki, myös Kanavakatu siirretään eli rakennetaan uuteen paikkaan, kulkemaan alueen yli poikittain ja saavuttamaan myös nyt rakennettavan ison autopaikkojen korttelialueen. Ja Tieluiskalta onnistuu myös siltojen rakentaminen, tällä työmaalla oikein kaksin kappalein, kun Kanavakadun autosilta ja toiseen paikkaan tuleva kevyen liikenteen silta rakennetaan kulkemaan Vantaanjoen uuden uoman yli. Siltojen maatuet on jo paalutettu ja seruraavaksi on vuorossa niiden betonityöt.
Kaikkea me osataankin!
Kanavakatu ylittää Vantaanjoen uuden uoman uutta siltaa pitkin. Silta perustetaan betonilla täytettävien teräspaalujen ja teräsbetonimaatukien varaan. Pehmeän maaperän takia paalutus tehtiin ennen kaivannon tekemistä ja paalut lyhennetään vasta ennen muotti- ja valutöitä oikeaan korkoon.
Louhinta- ja stabilointityöt ovat täydessä vauhdissa Tattariharjuntiellä.
Tieluiska on aloittanut Helsingin kaupungin uuden asuinrakennuskohteen infran rakentamisen Malmin Tattarisuolla. Työmaapäällikkö Markus Valo kertoo, että urakkaan kuuluu katurakentaminen levennettävällä ja parannettavalla Tattariharjuntiellä ja sen ympäristössä, hulevesiviemäröinti sekä tonttihaaralähtöjen tekeminen uusitun kunnallistekniikan viemiseksi ympäristöön tuleville rakennustonteille. Urakkaan kuuluu myös Malminkentän koerakenteiden rakentaminen.
Työmaapäällikkö Markus Valo hoitelee juoksevia asioita myös työmaakierroksella. Taustalla louhitaan tielinjan korkeaa kohtaa matalammaksi ja leveämmäksi.
Parhaillaan Tattariharjuntiellä tehdään reilun kilometrin pituisella alueella yhtä aikaa massiivista louhintaa ja kahden koneen voimin alavien saviperäisten alueiden pilaristabilointia, jota tulee pilaroinnin pituus yhteenlaskien 100 kilometrin verran noin 400 metrin matkalle. Louhittavaa kalliota on noin 6000 kuutiometriä.
Tieluiskan osaaminen ja kokemus on kahden koneen voimin käytössä Tattarisuon savisen maaperän pilaristabiloinnissa.
Suunnitelmaan kuuluu myös tien korkeuserojen tasaamista sekä molempiin suuntiin vievän osittain punapinnoitteisen pyöräbaanan rakentaminen pohjustuksena alueelle myöhemmin ulottuvalle pyöräilyverkostolle. Kaksikaistaisuus risteysten kohdalla tulee sujuvoittamaan autoliikennettä.
Viimeisteltynä yksityiskohtana louhintatöistä Valo nostaa esiin irtiporausmenetelmän, jolla aivan kevyen liikenteen väylän viereen saadaan kaunis tasainen seinämäpinta tavallisemman karkeasti louhitun rosoisen seinämän sijaan. Pinnassa näkyy vain vieri viereen porattujen reikien aaltomainen kuvio. Siisteyden lisäksi menetelmä ehkäisee rapautumisen myötä usein myöhemmin tapahtuvan, joskus vaarallisenkin, kiviaineksen irtoamisen seinästä.
Irtiporaamalla aikaan saatu kallioseinämä on siisti ja turvallinen ratkaisu aivan tulevan kevyen liikenteen väylän vieressä.
Vaadittavasta rakennusalueen vesihuollon kapasiteetista kertoo, että rakennettavan teräksisen vesijohdon koko on suurimmillaan 600 mm. Hulevesille puolestaan rakennetaan suurimmillaan 1000 mm:n kokoinen betoninen runkoviemäri. Lisäksi asennetaan operaattoriputkia, valaistusta ja tehdään pintatöitä asfaltoinnin ja reunakivien sekä muiden pintakiveysten asennusten merkeissä.
Savisen pehmeällä koerakennekentällä tutkitaan erilaisten pohjanvahvistusmenetelmien toimivuutta alueella. Eri ratkaisujen vaikutusta maaperään seurataan tarkoin anturimittauksin.
Kaupungin toimeksiantoon kuuluu mielenkiintoinen Malminkentän koerakennealue, missä tutkitaan erilaisten alueen pehmeän maaperän kuivatus-, stabilointi- ja perustustapojen toimivuutta tulevalla asuinrakennusalueella. ”Siellä on nimensä mukaisesti koerakenteita – stabilointia erilaisilla sideaineilla, puupaalutusta 2800 puupaalulla ja vielä pari tuhatta vettä maanpinnalle kapillaarisuuteen perustuen nostavaa pystysalaojaa, joiden on tarkoitus kuivattaa savista maaperää”, Valo kertoo. Näin halutaan tutkia erilaisia ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä tapoja maaperän vakauttamiseen Tattarisuon rakennusteknisesti haastavalla alueella.
Tieluiskan ammattilainenkin tarvitsee välillä kahvia toimiakseen.Työmaapäällikkö Markus Valolla ja työnjohtaja Kalle Peltolalla on asialliset tilat johtokeskuksessaan.
Louhiminen ”läpi harmaan kiven”on tarkkaa puuhaa keskellä asutusta, liikkennettä ja vanhoja putkistoja. Räjähdysaineiden sijaan silloin käytetään menetelmänä kiilauslouhintaa.
On infran rakennustyömaita ja on infran rakennustyömaita.
On neitseellinen ja tyhjä rakennusalue, jonne saadaan rakentaa vesi- ja viemäröinti- ja katulinjat ennen muuta rakentamista. Kuten vaikka Tieluiskan Sarvvikinportin kohteessa. Rakentaminen on silloin logistisesti optimaalista. Riittää, että alue aidataan reunoiltaan ja työ saadaan tehdä ”omassa rauhassa”.
Ja on vanha, tiiviisti rakennettu asuinalue, jonka infra täytyy uusia keskellä asumista, elämistä ja liikennettä. Silti mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Tällainen on HSY:n Tieluiskalta tilaama vesihuollon ja katujen saneerausrakentamisurakka Vanhan Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alueella Helsingissä.
Hankkeen työmaatoimistoon kokoonnutaan päivittäin ratkomaan eteen tulevia rakennushaasteita. Kahvin lisäksi tarjolla syksyn kunniaksi myös pussillinen syksyn runsasta omenasatoa.
Kokoonnumme työnjohdon ”komentokeskukseen” kuulemaan, minkälainen kohde on kyseessä. ”Alueen vesihuoltosaneeraus on tässä pääosassa ja siinä yhteydessä sitten myös katujen rakentaminen”, työmaapäällikkö Martti Kuikka kertoo. Aikansa elänyt ja kapasiteetiltaan pieneksi jäänyt vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviermäröinti uusitaan – tietynlainen koko alueen putkiremontti siis. Töissä Tieluiskalla on täällä noin 30 henkilöä, jotka toimivat seitsemänä työryhmänä.
Mannerheimintien molemmin puolin sijaitseva, Ruskeasuolta Pikku Huopalahden rantaan asti ulottuva operaatioalue on laaja ja se näkyy vaikkapa hulevesiviemäröinnin kapasiteetissa. ”Hulevesiä keräävän viemäröinnin mereen laskeva purkuosa on läpimitaltaan peräti 160 senttiä, kun alueen vanha viemäröinti on 30-60-senttistä”, Kuikka ja työmaan toinen työnjohtaja Kim Kuuras kertovat. Näin pyritään saamaan alueen katujen ja kellareiden tulvimiset kuriin.
Ranta-alueen pehmeys, sekalaiset vanhat täyttömaat ja painavat betoniset hulevesiviemärit ovat olleet yhdistelmä, joka on vaatinut oman ratkaisunsa. Yksi pelkkä betoninen kaivo painaa jo 13 tonnia. Viemärin painumisen estämiseksi sen alle on valettu teräsbetonilaatta ja tehdään vielä paalulaattarakennetta. Mereen laskeva purkuosuus on teräksinen ja siinä on vastavirtauksen estävä ratkaisu, jotta mahdollinen meren pinnan tilapäinen nousu ei pääse virtaamaan viemäriä pitkin verkostoon.
Hulevesilinja laskee valetun teräsbetonilaatan päällä ranta-alueen pehmeän savimaan läpi mereen.Työnjohtoharjoittelija Lauri Jaatinen, Kim Kuuras ja Martti Kuikka näyttävät, missä Huopalahden rantaa lähestyttäessä hulevesiä keräävän viemärin läpimitta vaihtuu 140-senttisestä 160-senttiseksi.Mereen teräsputkena laskevan hulevesiviemärin purkuosan sisään tulee vasemmalla oleva mereltä päin nousevan virtauksen estävä elementti.
Rakennustyömaan maaperä on ollut osin yllättävän kova pala. Putkilinjastot pitää paikoitellen kaivaa jopa viiden metrin syvyyteen, jotta ne mahtuvat kulkemaan alueen muiden putkistojen ja kaapeleiden kanssa yhdessä. ”Pikku Huopalahti on vanhan merenpohjan savipitoista maata mutta Ruskeasuon puoli on suurelta osin heti pintamaan alla kovaa peruskalliota, toisin kuin etukäteen ennakoitiin. Ei mistään suosta tietoakaan”, miehet naurahtavat.
Eli louhia pitää, mutta asutuksen keskellä ja katujen varsilla toimittaessa ei aina voida rikkoa kalliota räjäyttämällä. Vaaravyöhykkeessä on myös vanha maan alla oleva tekniikka. Silloin metodina on kiilauslouhinta, jolla saadaan kerroksittain väännettyä 120-senttiä korkeita lohkareita kerrallaan irti kalliosta. Parhaillaan töissä on kolme kiilaryhmää.
Pikku Huopalahden puolella maa on pehmeää mutta tiivis rakentaminen meinaa välillä saada aikaan harmaita hiuksia työn etenemistä suunniteltaessa. Katualueita pitää vaihe vaiheelta sulkea – silti niin, että liikenne kulkee ja asukkaat pääsevät turvallisesti koteihinsa. Myös vedenjakelu asuntoihin ja niistä pois koko työn ajan on järjestettävä. Koneilla on hankala toimia katu- ja pihakuiluissa. Vanhoja putkistoja ja kaapelointeja on varottava rikkomasta. Maa- ja tavarakuljetukset on haastava järjestää monien katujen ollessa pussinperiä. Rankkasateet ovat aiheuttaneet omat ongelmansa. Yöksi työmaa-alueet on merkittävä ja aidattava turvallisiksi. Homman nimi on siis: hitaasti, varmasti ja turvallisesti hyvä tulee.
Asutuksen, tiestön ja vanhan tekniikan keskellä on ahdasta työskennellä. Talon pihan läpi kulkevaa hulevesilinjaa asennetaan.
Tällä työmaalla
tehdään kanaalikaivantoa noin 2100 metriä,
jätevesiviemäriä noin 1700 metriä (muovi- ja betoniputkea, halkaisija 160-800mm),
hulevesiviemäriä noin 2300 metriä (muovi-, teräs- ja betoniputkea, halkaisija, 250-1600mm)
vesijohtoa noin 1600 metriä (valurautaputkea ja muoviputkea, halkaisija 100-300mm)
Tieluiska saa Ruskeasuolta ja Pikku Huopalahdesta jälleen lisää kokemusta asuinalueinfran saneeraustöistä ja on näin entistä valmiimpi ottamaan uusia vastaavia hankkeita vastaan.
Esa Hytönen on nimitetty Tieluiskan tekniseksi päälliköksi.
Esa aloitti uransa Tieluiskalla helmikuussa 2021 tietomallikoordinaattorina, ja hänen monipuolinen osaamisensa rakennusalan digitalisaatiosta ja koneohjauksesta on tehnyt hänestä tärkeän osan organisaatiota.
Hytösen työnkuva on kehittynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Hänen vastuullaan ovat olleet muun muassa koneohjausmallien luominen, digitaalisen rakentamisen kehittäminen, tekninen tuki koneenkuljettajille sekä mittaus- ja huoltotehtävät. Lisäksi hän on toiminut tuotannon tietomallikoordinaattorina useissa tietomallihankkeissa. ”Aluksi tehtäviä oli vähemmän, mutta kiinnostukseni eri aihealueisiin sekä luottamuksen kasvaessa vastuuta on pikkuhiljaa annettu enemmän. Työnkuvani on ollut vähintäänkin elävä ja kiinnostava vuosien saatossa ja olen kiitollinen, että olen päässyt osallistumaan moniin eri tehtäviin”, Hytönen kuvailee.
Uudessa roolissaan teknisenä päällikkönä Hytönen vastaa organisaation keskeisistä teknisistä toiminnoista. Hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa tarjouslaskennan tukeminen, mittaus- ja mallinnustoiminnan ylläpito ja kehitys, sekä infrarakentamisen ohjelmistojen hallinta ja kehitys. ”Tavoitteena on parantaa organisaation suorituskykyä ja varmistaa, että käytössämme olevat työkalut tukevat projektien sujuvaa toteutusta parhaalla mahdollisella tavalla”, Hytönen selittää.
Esa Hytönen on innostunut uudesta roolistaan: ”Uusi toimenkuva tuntuu innostavalta haasteelta, joka tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää aiempaa kokemusta entistäkin laajemmin. Olen innoissani saadessani astua tähän rooliin ja jatkaa kehitystä organisaation teknisen toiminnan parissa.”
