Tähän aivan rautatieaseman läheisyyteen syntyy Jokikylän uusi ja viihtyisä asuin- ja ulkoilualue jokimaisemineen. Etualalla Tieluiskan toinen paikalla olevista pilaristabilointiyksiköistä vakauttamassa alueen savista ja märkää maaperää.
Tieluiska on saanut rakentamisvastuun Riihimäen uuden Jokikylän asuinalueen katutöistä, puistoalueesta ja infrasta. Hankkeen rakennustyöt on aloitettu tammikuussa. Lyhyen kävelymatkan päässä Riihimäen rautatieasemasta olevalla alueella aivan tilaajan eli Riihimäen kaupungin virastotalo Veturin ikkunoiden alla leviävä savinen pehmeikkö on vielä vaikeasti hahmotettavan myllerryksen kourissa – mutta pian tähän nousee kaupungin suunnitelman mukaisesti korkealaatuinen ja kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen uusi asuinalue, jonka puistomaisen ytimen Tieluiska rakentaa hyödyntäen tällaisten hankkeiden eri osa-alueiden osaamistaan.
Työnjohtaja Matti Puuska tulevan hulevesipumppaamon ponttikaivannossa, jota syvennetään tukirakenteita kerros kerrokselta alas päin rakentaen.
”Pieni kuumotus niskassa meillä tuntuu, varsinkin kun teemme työtä aivan tilaajan silmien alla olevalla vaativalla hulevesipumppaamon työmaalla”, työnjohtaja Matti Puuska sanoo pilke silmäkulmassaan. Hulevesipumppaamon syvän ponttikaivannon rakentamisen tekee vaikeaksi pehmeä maaperä ja työn tekeminen pohjavesitason alapuolella. Tämän vuoksi pohjaveden pintaa alennetaankin erillisellä pumppujärjestelyllä, jotta työ on mahdollista ja turvallista toteuttaa. ”Välillä pohjavesi on päässyt suihkuamaan paineella maan pintaan teräsponttien asennusvaiheessa”, Puuska kertoo olosuhteista. Ponttikaivannon uumeniin laskeutuessamme se ei ollut vielä lopullisessa syvyydessään vaan meneillään oli viimeisten tukitasojen rakentaminen ennen lopulliseen kaivuusyvyyteen pääsemistä.
Ylhäältä alas rakennettaessa joudutaan tarvikkeet pujottelemaan kauko-ohjattavan nostolaitteen avulla valmiiden tukirakenteiden välistä ponttikaivannon pohjalle.
Kaupungin koko keskusta-alueen hulevedet ovat tähän asti laskeneet suoraan alueen läpi kulkevaan Vantaanjokeen. Yksi hankkeen kärkitavoitteista onkin Vantaanjoen vedenlaadun parantaminen. Tieluiskan miehet kertovat, että nyt asiaan tulee parannusta kahdellakin tavalla. Ensinnäkin hulevedet tulevat kulkemaan uuden laskeutusaltaan sekä suodatuksen kautta jokeen, jolloin suuri osa veden mukana tulevasta hiekasta, roskasta ja epäpuhtauksista saadaan poistettua ja jokeen laskee aiempaa puhtaampaa vettä. Ja jos vettä tulee tulvimalla vaikkapa kaatosateen takia, apuun tulevat kaksi pumppaamoon asennettavaa pumppua, jotka kumpikin tarvittaessa puskevat hulevesiä eteen päin yhteensä 3000 litran sekuntivauhdilla.
Pitkän linjan maaperän stabilointiosaaminen ja omat koneyksiköt siihen tekevät Tieluiskasta asiakkaiden arvostaman kumppanin rakennusprojekteihin, joissa pehmeä ja märkä maaperä on saatava vakautettua, jotta sen päälle voidaan rakentaa turvallisesti ja pitkäikäisesti. Nytkin alueella työskentelee kaksi pilaristabilointiyksikköä kairaamassa märkään savimaahan kovaan perustaan asti yltäviä 700 millin läpimittaisia pilareita. Maa-ainekseen sekoitetaan kairasylinterin noustessa sideainetta, kalkki-sementti-kipsiseosta. Näin syntyy kovalla peruspohjalla seisova pilaristo, joka vakauttaa märän ja pehmeän maaperän ja kantaa painumatta ja siirtymättä sen päälle rakennettavan infran. Jokikylän työmaalle kairataan yli 10 000 pilaria, mikä merkitsee pilareiden kymmenien kilometrien yhteispituutta.
Pilaristabilointikone kairaa vieri viereen 700 mm:n läpimittaisia pilareita. Syntyy tiheä maansisäinen pilariverkosto, joka vakauttaa savisen maaperän ja on kantava pohja maanpäällisiille rakenteille.
Eikä tässä vielä kaikki! Kohteen erikoisuutena on Vantaanjoen uoman siirtäminen kulkemaan alueen reunalta sen keskelle, vesielementiksi jota kävelytiet, viher- ja leikkialueet, terassilaiturit ja muut viihtyisyystekijät reunustavat. Tieluiskan pinta- ja viherrakentamisosaaminen astuu siinä vaiheessa työvuoroon luomaan kaupunkilaisille ja alueen uusille asukkaille virkistävän ympäristön olla ja asua. Kiveykset, istutukset, valaistus, leikkialuekalusteet jne. luovat sitten loppusilauksen kohteelle. Stabiloitava maa-alue on pääasiassa juuri tätä uuden jokiuoman ympäristöä ja uuden Kanavakadun pohjaa.
Vanhan Kanavakadun silta puretaan ja Vantaanjoki käännetään jo sen toiselta puolelta kulkemaan uutta uomaa pitkin keskelle uutta puistikkoaluetta. Vanha jokiuoma täytetään ja uusi huleveden laskeutusallas syntyy osapuilleen kuvanottopaikalle.
Paitsi joki, myös Kanavakatu siirretään eli rakennetaan uuteen paikkaan, kulkemaan alueen yli poikittain ja saavuttamaan myös nyt rakennettavan ison autopaikkojen korttelialueen. Ja Tieluiskalta onnistuu myös siltojen rakentaminen, tällä työmaalla oikein kaksin kappalein, kun Kanavakadun autosilta ja toiseen paikkaan tuleva kevyen liikenteen silta rakennetaan kulkemaan Vantaanjoen uuden uoman yli. Siltojen maatuet on jo paalutettu ja seruraavaksi on vuorossa niiden betonityöt.
Kaikkea me osataankin!
Kanavakatu ylittää Vantaanjoen uuden uoman uutta siltaa pitkin. Silta perustetaan betonilla täytettävien teräspaalujen ja teräsbetonimaatukien varaan. Pehmeän maaperän takia paalutus tehtiin ennen kaivannon tekemistä ja paalut lyhennetään vasta ennen muotti- ja valutöitä oikeaan korkoon.
Uusi Meritori ja Aallokkoranta tunnelmoivat myös uudistetussa valaistuksessa.
Kyllähän se tiedetään, että Tieluiska osaa rakentaa viihtyisää infraa. Niin Espoon Kivenlahdessakin. Mutta nyt hypättiin suunnittelu- ja rakennusteknisesti suoraan syvään päätyyn, kun työt vuosi sitten usean vuoden muuttuvien suunnitelmien jälkeen Espoon kaupungin tilaamana Meritorilla ja Aallokkorannassa alkoivat. Ja nyt, kun uusi valaistuskin on kytketty sähköverkkoon, voidaan juhlia vaativan rakennusurakan onnistunutta valmistumista oikein ”juhlavalaistuksessa”.
Alueen valaistus on uusittu entistä viihtyisämmäksi matalin ja korkein valaisinpylväin.
Vaativaksi urakan teki tavoite suojata Kivenlahden ranta-asutus tulevaisuuden meritulvilta. Vesi on noussut vuosittain Meritorille ja 2005 huippuvedenkorkeus, jolloin vesi nousi asutuksen perustuksiin, voi ennusteiden mukaan ”sopivien” tuuli- ja ilmanpaineolosuhteiden yhteensattuessa toistua ja mahdollisesti ylittyäkin.
Näin ollen alun perin pintaremontiksi kaavailtu hanke muuttui tulvasuojaustehtäväksi. Tästä syystä se, mikä nyt on silmin nähtävissä on vain jäävuoren huippu kokonaisuudesta. Valtaosa työstä on tehty maan ja veden pinnan alla vaativissa talviolosuhteissa asutuksen ja rannan välissä. Tulvasuojamuurin perustukset yltävät syvimmillään 20 metrin syvyyteen, jotta tarvittavat paalutukset on saatu tukevasti kiinni kallioon.
Tehdyt betonivalut ovat olleet haastavia. Myös vedenpitävyys tulvamuurin alta on pitänyt varmistaa erilaisin rakentein. Hulevesiviemärit on suunniteltu sulkuventtiileineen niin, että merivesi ei niidenkään kautta pääse nousemaan muurin toiselle puolelle. Työn edetessä maan alla on törmätty esteisiin, joiden takia on oltu jatkuvasti yhteydessä suunnittelijoihin ja etsitty uudet ratkaisut yhdessä. Aikataulussakin pysyttiin kiitettävästi, vaikka viimeisiä viilauksia vielä hetki tehdäänkin.
Kesä-heinäkuussa työmaalla kävi kova vilske pintarakenteiden ja istutusten viimeistelyssä.
Kun työmaa heinäkuussa avattiin niin kivenlahtelaiset kuin rantaraitin muutkin kulkijat ottivat Meritorin ja Aallokkorannan levennetyn raitin ja sen vieressä olevan alemman tason heti vilkkaasti läpikulku- ja oleskelupaikakseen. Kolmet tukevat tikkaat hyvine kaiteineen ja askelmineen ovat houkutelleet myös aamu- ja iltauimarit paikalle. Niin nuoret kuin vanhatkin ovat nauttineet kesästä alueen erilaisilla penkeillä ja avoimemmissa tiloissa. Tuntuu, että on osattu yhdistää uusi vanhaan tällä Espoon kaupunkuvallisesti tärkeällä alueella. Vaikuttaa myös siltä, että olemme onnistuneet rakentamaan suunnitelmien tavoitteiden mukaisesti viihtyisää ja esteetöntä kaupunkiympäristöä.
Uusi tulvasuojamuuri istuu saumattomasti Kivenlahden vanhaan rantamaisemaan Aallokkorannassa. Meritori on saanut uuden ilmeen meriveden nousua vastaan tehtyine korotuksineen, oleskelualueineen ja istutuksineen.
”Vuoden asuin tuossa muutaman metrin päässä työmaasta ja sen melusta”, ohikulkeva rouva sanoo. ”Mutta kyllä kannatti, nyt voimme jatkaa asumista turvallisemmin mielin tulevia meritulvia ajatellen.”
Tieluiskan infrarakentamisen toimialajohtaja Jere Kuuras summaa hanketta rakentajan kannalta. ”Meritori oli urakkana loistava osoitus Tieluiskan monipuolisesta ammattitaidosta. Jo ennestään vahva osaaminen ja laadukas toteuttaminen ympäristörakentamisessa kohdistettiin tässä kohteessa myös vedenalaiseen rakentamiseen. Tulvasuojauksen vaativat ratkaisut ja rakenteet saatiin toteutettua erittäin onnistuneesti.”
”Kovia betonirakenteita pehmentää luokseen kutsuva estetiikka istutuksineen, kiveyksineen ja penkkeineen. Alueen asukkaiden yhteinen olohuone on valmis. Iso kiitos onnistuneesta työstä kuuluu koko projektiorganisaatiolle, rakentamisen ammattilaisille, suunnittelijoille ja tilaajalle”, Kuuras sanoo.
Kurjenmiekanpolun pohjaa tasoitetaan Sarfvikin golfkentän vieressä. Louhintatöiden turvajärjestelyt vaativat yhteistyötä golfkentän kanssa.
Länsiväylän varteen nousee uusi luonnonläheinen Sarvvikinportin kerrostaloalue, jonka infrastruktuurin rakentamisen Kirkkonummen kunta on tilannut Tieluiskalta. Työt ovat käynnistyneet keväällä ja valmistuvat ensi kesänä. Rakennuskohde sijaitsee luonnonkauniilla alueella Länsiväylän ja Finnträsk-järven välissä. Alue rajoittuu myös viereisen golfkentän väyliin ja viheriöihin. Rakentaminen toteutetaan mahdollisimman hyvin luontoa kunnioittaen.
Työmaapäällikkö Kimmo Nyman seuraa, kuinka vesihuoltolinjat ja puistoraitit rakentuvat luontoa myötäillen.
Työmaapäällikkö Kimmo Nymanilla on hallittavanaan monimuotoinen tehtäväkenttä. Työt kohteessa alkoivat keväällä puunkaadoin kulkuväylien ja viemäriverkoston alueilta. Sen jälkeen on päästy louhimaan kallioisesta maastosta hieman tasaisempaa pohjaa niin puistoraiteille kuin vesihuoltolinjoillekin. Luontoon hyvin istuvat puistoraitit tulevat olemaan kivituhkalla päällystettyjä. Alueelle rakennetaan myös paineviemäriverkosto, joka liitetään Espoon suuntaan laskevaan viemäriin. Myös hulevesiviemäreitä rakennetaan.
Tieluiska hallitsee lopulta näkymättömäksi jäävän infrastruktuurin rakentamisen.
Jo olemassa olevan ja paikallisten käyttämän Kurkirannan luonnonuimarannan yhteyteen tulee lasten leikkialue kiinteästi asennetuin leikkivälinein. Lähelle rakennetaan myös pysäköintialue uimarannalle tulijoille. Lisäksi niin isot kuin pienetkin koirat saavat ulkoilutusaitaukset rakennusalueen länsipäähän.
Uimarannan yhteyteen on jo alustavasti raivattu alue lasten viihtyisälle leikkipaikalle.
Urakkaan kuuluu myös uuden päällystetyn, Finnträskinreuna-nimisen kadun rakentaminen. Se jatkuu Kirkkonummen suuntaan jalankulku- ja Hankoon asti kurkottelevaksi pyörätieksi muuttuen. Tien alkupää liittyy nykyiseen Sarvvikin puistotiehen, mihin rakennetaan uusi kiertoliittymä.
Finnträskinreuna-katu on jo rakenteilla. Etualalla tuleva louhinta-alue ja notkelmassa stabiloitava savimaa-alue.
Rakennettava katu kulkee alavimmassa kohdassaan jopa 15 metriä paksun pehmeän savi- ja turvemaan päällä, joten Tieluiskan maaperän stabilointkokemukselle ja -välineistölle on tässä käyttöä. Jotta kadun ja sen yhteydessä kulkevien putkijohtojen kohdalle ei pääsisi syntymään painumia tai maan siirtymiä, maaperä vakautetaan tekemällä siihen ns. pilaristabilointi. Menetelmässä maaperää vahvistetaan lisäämällä siihen kipsi-kalkki-sementtipohjaista sideainetta kairaamalla siihen ensin reikiä, joihin sideaine syötetään. Sideaine reagoi märän maaperän kanssa ja jähmettyy 60-70 senttiä paksuiksi sylinterimäisiksi, maata tukevoittaviksi pilareiksi. Kerromme tarkemmin Tieluiskan tekemästä stabiloinnista, kun työssä päästään heinäkuussa alkuun.
Stabiloitava savimaa on aurinkoisen jakson jäljiltä kuiva, mutta vain pinnaltaan. Alla on jopa 15 metriä märkää savea ja turvetta.Hulevesialtaiden pinnanmuodot ovat jo alkaneet hahmottua.
