Strömbergin puiston peruskorjaus

Strömbergin puiston peruskorjaus

Strömbergin puiston peruskorjaus

  • Projektin kesto: 4/2025 – 12/2025
  • Tilaaja: Helsingin kaupunki
  • Sijainti: Strömbergintie 6, Helsinki

Hankkeen tavoite ja sisältö

Strömbergin puiston ja viereisen Puropuistikon peruskorjauksen uudistettiin kulkureitit, valaistus ja oleskelualueet sekä parannettiin Mätäjoen uoman ekologista tilaa ja vaelluskalojen kulkumahdollisuuksia. Samalla puistosta tehtiin turvallisempi, viihtyisämpi ja luonnon monimuotoisuutta paremmin tukeva kokonaisuus.

Hanke sisälsi muun muassa:

  • Reittien, Leikkipuisto Strömbergin leikkialueiden ja puistokalusteiden uusimisen
  • Mätäjoen uoman luonnonmukaistamisen ja noin 120 metriä pitkän kalatien rakentamisen putouksen ohitse
  • Vanhojen patojen ja kynnyksien purun sekä koskimaisen uoman muokkauksen
  • Lammen ruoppauksen ja rantarakenteiden kunnostamisen
  • Noin 50 puun poistamisen ja yli sadan uuden puun istuttamisen puiston ilmeen ja maiseman monipuolistamiseksi
  • Näköalapaikan oleskelualueen rakentamisen ja uuden teräsrakenteisen portaikon rakentamisen puistosta näköalapaikalle
  • Uuden sillan rakentamisen Mätäjoen ylitse sekä kovapuusta rakennetut oleskelutasot joen viereen

Hanke käynnistyi keväällä 2025 ja valmistui pääosin joulukuussa 2025.

Strömbergin puiston peruskorjaus oli vaativa ja monipuolinen vesistörakentamisen hanke, jossa yhdistyvät tarkka tekninen toteutus ja ympäristön luonnonmukainen viimeistely. Tieluiskalla on pitkä kokemus vesistöjen kunnostushankkeista, ja tämä projekti jatkaa sitä vahvaa osaamisen perinnettä.

Muita projekteja

Tapiolan urheilupuisto

Tapiolan urheilupuisto

Tapiolan urheilupuiston pohjoisosa on laaja ja monipuolinen kaupunkiympäristön kehityshanke, jossa yhdistyvät infrarakentamisen vaativuus ja viimeistelty viherrakentaminen. Alueen uudistus sisältää mittavan määrän stabilointia ja katuinfran rakentamista kuin monipuolisten liikunta- ja viheralueiden toteutusta.

lue lisää
Linnan- ja karnaalinpuiston peruskorjaus

Linnan- ja karnaalinpuiston peruskorjaus

Hämeenlinnan kaupunki on käynnistänyt laajan puisto- ja katuympäristön peruskorjauksen, joka koskee Linnan-, Eino Leinon- ja Karnaalinpuistoa sekä alueen katu- ja reittiyhteyksiä (Niittykatu, Tampereentie). Hankkeen tavoitteena on kehittää puistojen käyttömahdollisuuksia, parantaa infrastruktuuria, uudistaa viherrakenteita ja järjestää tekniset järjestelmät nykyaikaisiksi.

lue lisää
Gräsanojan tulvasuojelu ja kunnostus

Gräsanojan tulvasuojelu ja kunnostus

Gräsanojan kunnostus on Tieluiskan osaamista parhaimmillaan: teknisesti vaativa infrarakentaminen ja laadukas ympäristörakentaminen yhdistyvät kestävän vesistöympäristön hyväksi. Laaja urakka sisältää uomarakenteita, stabilointeja ja vihertöitä modernia tietomallinnusta ja fossiilitonta kalustoa hyödyntäen. Hanke vahvistaa kestävää ja luonnonläheistä kaupunkiympäristöä.

lue lisää

Vallilanpuiston peruskorjaus

Vallilanpuiston peruskorjaus

Vallilanpuiston peruskorjaus

  • Projektin kesto: 7/2024 – 7/2025
  • Tilaaja: Helsingin kaupunki
  • Sijainti: Kangasalantie, Helsinki

Historiallisen puiston peruskorjaus

Vallilanpuiston peruskorjauksessa uudistettiin suosittu ja historiallinen puistoalue vastaamaan nykyisiä käyttötarpeita sekä parannettiin alueen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja hulevesien hallintaa. Hanke toteutettiin Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tilaamana kokonaisurakkana.

Toteutus ja sisältö

Urakka sisälsi laaja-alaiset puiston uudistustyöt:

  • Rautalammintien luonnonkivisen muurin purku ja uuden muurin rakentaminen
  • Vesialtaan rakentaminen pumppaamoineen ja vedenpuhdistuslaitteineen
  • Hulevesiviemäröintien ja vesijohdon rakentaminen altaalle
  • Betonointi- ja maanrakennustyöt sekä käytävien uusiminen
  • Valaistuksen uusiminen ja täydentäminen, johon sisältyi koko puiston kattava nykyaikainen ja energiatehokas LED-valaistus
  • Kasvillisuuden siirto- ja kunnostustyöt, puiden, pensaiden ja perennojen istutukset sekä viheralueiden uudistaminen

Erityisen mielenkiintoinen osa hanketta oli marjakuusien siirtäminen – toimenpide, joka toteutettiin arboristin valvonnassa ja erikoiskalustolla juuristojen suojaamiseksi. Kasvillisuuden uusimisen yhteydessä puistoon istutettiin uusia puita, pensaita ja perennoja, ja urakkaan sisältyi myös kahden vuoden kasvillisuuden hoito- ja takuuaika. 

Hankkeen mielenkiintoinen yksityiskohta on kosteusantureiden asentaminen, jotka mittaavat katupuiden ja viheralueiden kasvualustan kosteustasoa reaaliaikaisesti ja lähettää tiedot pilvipalveluun. Havenon Plantobellyt kosteusanturit hankittiin Tieluiskan työnjohtaja Tuukka Järvisen aloitteesta. Lue lisää aiheesta Havenon artikkelista. 

Erinomaisesti onnistunut hanke

Hanke toteutettiin tiiviissä kaupunkiympäristössä, mikä edellytti tarkkaa vaiheistusta ja lähialueen käyttäjien huomioimista. Työnaikainen turvallisuus ja ympäristövaikutusten minimointi olivat keskeisiä tavoitteita.

Vallilanpuiston peruskorjauksessa yhdistyi  Tieluiskan ydinosaaminen – vaativan infrarakentamisen ja viimeistellyn ympäristörakentamisen saumaton kokonaisuus. Hanke on esimerkki siitä, miten tekninen toteutus, toiminnallisuus ja maisemallinen laatu voidaan yhdistää kaupunkiympäristössä kestäväksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi.

Hanke onnistui hienosti ja luovutettiin kolme kuukautta etuajassa. Hankkeen aikana kirjoitettu artikkeli työn etenemisestä on luettavissa nettisivuiltamme.

Muita projekteja

Tapiolan urheilupuisto

Tapiolan urheilupuisto

Tapiolan urheilupuiston pohjoisosa on laaja ja monipuolinen kaupunkiympäristön kehityshanke, jossa yhdistyvät infrarakentamisen vaativuus ja viimeistelty viherrakentaminen. Alueen uudistus sisältää mittavan määrän stabilointia ja katuinfran rakentamista kuin monipuolisten liikunta- ja viheralueiden toteutusta.

lue lisää
Linnan- ja karnaalinpuiston peruskorjaus

Linnan- ja karnaalinpuiston peruskorjaus

Hämeenlinnan kaupunki on käynnistänyt laajan puisto- ja katuympäristön peruskorjauksen, joka koskee Linnan-, Eino Leinon- ja Karnaalinpuistoa sekä alueen katu- ja reittiyhteyksiä (Niittykatu, Tampereentie). Hankkeen tavoitteena on kehittää puistojen käyttömahdollisuuksia, parantaa infrastruktuuria, uudistaa viherrakenteita ja järjestää tekniset järjestelmät nykyaikaisiksi.

lue lisää
Gräsanojan tulvasuojelu ja kunnostus

Gräsanojan tulvasuojelu ja kunnostus

Gräsanojan kunnostus on Tieluiskan osaamista parhaimmillaan: teknisesti vaativa infrarakentaminen ja laadukas ympäristörakentaminen yhdistyvät kestävän vesistöympäristön hyväksi. Laaja urakka sisältää uomarakenteita, stabilointeja ja vihertöitä modernia tietomallinnusta ja fossiilitonta kalustoa hyödyntäen. Hanke vahvistaa kestävää ja luonnonläheistä kaupunkiympäristöä.

lue lisää

Tieluiska tekee Strömbergin puiston peruskorjauksen

Tieluiska tekee Strömbergin puiston peruskorjauksen

Täysi tohina päällä Strömbergin puistossa. Uuden puusillan perustusten valua. Taustalla rakennetaan vesiputouksen kiertävän kalatien yläpäässä sen virtauksen säätöpatoa.

Tieluiska on saanut kunnian peruskorjata Helsingin kaupungin puistoalueiden kirkkaimpiin helmiin kuuluvan, luonnonarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan Strömbergin puiston ja Puropuistikon Pitäjänmäessä. Aikataulun mukaan ensi vuonna valmistuva remontti on jo pitkällä ja se on erinomainen näyteikkuna Tieluiskan osaamisen laajuuteen. Töitä tehdään monipuolisesti kallion täsmälouhinnasta ja silta- sekä porrasrakentamisesta aina vihertöihin, vieraslajien poistoon sekä puiden, pensaiden ja tuhansien perennojen ja sipulikukkien istutukseen.

Puistolaakson läpi virtaavaa jokea voi seurailla uutta ja helppokulkuista puulankonkia pitkin.

”Tämä on aika tyypillinen nykyaikainen puistokohde eli on paljon muutakin kuin vihertöitä. Tässähän tehdään paljon erilaisia teräs-, betoni- ja puurakenteita”, työmaapäällikkö Aarre Eerola ja työnjohtaja Kimmo Kuusisto toteavat. ”Leikkipuistoa on myös ehostettu ja uusittu. Koskiakin on rakennettu kolme kappaletta ja Puropuistikon altaan ruoppaaminen oli iso urakka”.

Teräksisistä tukirakenteista ja puuaskelmista tehdyt portaat asennetaan näiden täsmätyönä tehtyjen perustusten päälle helpottamaan nousua puiston laelle Pitäjänmäentien suunnalta.

Laajassa ja osin kallioisessa Strömbergin puistossa on kaksi pääosaa: Mätäjoen uoman ympäristön vehreä laaksoalue ja toisaalta lähes 30 metriä korkea kalliomäki näköala- ja piknikpaikkoineen. Sen läheisyydessä on myös leikkipuisto Strömberg. Oma kokonaisuutensa on Puropuistikko Strömbergintien pohjoispuolella.

Pikapalaveri puiston näköalapaikalle johtavan kulkuväylän rakentamisen tiimoilta. Vaikeakulkuisuus vaatii ketterät työkoneet ja taitavat kuskit.

Aivan erityinen onkin puiston läpi virtaavan Mätäjoen ilmeen muuttuminen peruskorjauksen yhteydessä. Siitä on tullut luonnollisemmin virtaava ja soliseva, kun sen betonipatoja on nyt purettu ja vesi pääsee virtaamaan vapaasti kivi kiveltä rakennetuissa vaihtelevissa koskiuomissaan. Rakennusaikana syntyneen idean mukaan jokiuoma jopa tuplaantui kahdeksi ylävirran Puropuistikossa.

Rakennusvaiheessa syntynyt idea jakaa Mätäjoki välillä kahdeksi uomaksi elävöittää Puropuistikkoa. Etualalla kivipadon yläpuolella on jokeen nousevien meritaimenten yksi kutusoraikko.

Kalastonhoidollisestikin kohde on mielenkiintoinen. Vantaalta Pitäjänmäen kautta Iso-Huopalahteen laskevaan Mätäjokeen nousevien meritaimenten kutuolosuhteita on viime vuosina parannettu kunnostutöillä ja viimeksi syyskuussa tehty poikaslaskenta antoi hyviä tuloksia joessa syntyneiden poikasten määrästä. Jokeen nousevien taimenten matka on kuitenkin toistaiseksi tyssännyt puiston keskeiseen nähtävyyteen, Strömbergin koskeen ja sen kolmimetriseen pystysuoraan putoukseen.

Kimmo Kuusisto ja Aarre Eerola työmaakierroksella kallioon louhitun kalatien säädettävän yläpadon äärellä.

Parhaillaan rakennetaan tämän esteen kiertävää, noin 100 metriä pitkää mutkittelevaa ja luonnonkivillä porrastettua kalatietä, jonka kautta taimenten on tarkoitus päästä jatkamaan nousuaan joessa. Kalatien yläpäähän on lisäksi rakenteilla vedenvirtausta säätelevä pato nousuolosuhteiden optimoimiseksi. Kaupungin nimeämän koskiasiastuntijan ohjaamana on lisäksi rakennettu virtaukseltaan sopivia taimenten lepopaikkoja ja kutuun sopivia soraikkopohjia.

Padot on purettu ja vesi virtaa vapaana solisten Puropuistikon altaasta kivi kiveltä aseteltua uomaa pitkin kohti Strömbergin koskea…
…ja jatkaa lopulta iloisesti matkaansa luonnollisen näköiseksi rakennettua uomaansa pitkin pois puistosta Pitäjänmäentien ali kohti merta.

Veden läheisyys ja virtauksen vaihtelut ovat olleet toisaalta työmaan suurin haaste. Sateet ovat nostaneet veden pintaa ja aiheuttaneet töihin katkoksia. Työmaan aiheuttamia vesiä ei toisaalta saa laskea jokeen vaan ne on pumpattava viemäriin. Asiaa kontrolloidaan päivittäin otettavilla vesinäytteillä työmaan ylä- ja alapuolelta. Työmaa on iso ja kallioinen, mikä vaatii rakentajalta ketteryyttä, varsinkin kun joen ylittävä silta purettiin heti alkajaisiksi.

Kimmo Kuusisto näyttää, kuinka leikkipuiston ehostetetut 20 vuotta vanhat laadukkaat leikkitelineet ovat taas kuin uusia.

Ensi vuonna kannattaa vähän kauempaakin tulla nauttimaan Strömbergin puiston virkistävästä koskien solinasta vehreässä laaksossaan. Eväät mukaan ja piknik pystyyn avaran näköalapaikan uusille jykeville pöytäryhmille!

Puiston korkein kohta ja näköalapaikka uudistetaan mm. jykevin lehtikuusesta tehdyin pöytäryhmin.
Työt jatkuvat – Tieluiska tekee!

Pehmeiköstä asuinalueen viihtyisäksi sydämeksi

Pehmeiköstä asuinalueen viihtyisäksi sydämeksi

Tähän aivan rautatieaseman läheisyyteen syntyy Jokikylän uusi ja viihtyisä asuin- ja ulkoilualue jokimaisemineen. Etualalla Tieluiskan toinen paikalla olevista pilaristabilointiyksiköistä vakauttamassa alueen savista ja märkää maaperää.
Tähän aivan rautatieaseman läheisyyteen syntyy Jokikylän uusi ja viihtyisä asuin- ja ulkoilualue jokimaisemineen. Etualalla Tieluiskan toinen paikalla olevista pilaristabilointiyksiköistä vakauttamassa alueen savista ja märkää maaperää.

Tieluiska on saanut rakentamisvastuun Riihimäen uuden Jokikylän asuinalueen katutöistä, puistoalueesta ja infrasta. Hankkeen rakennustyöt on aloitettu tammikuussa. Lyhyen kävelymatkan päässä Riihimäen rautatieasemasta olevalla alueella aivan tilaajan eli Riihimäen kaupungin virastotalo Veturin ikkunoiden alla leviävä savinen pehmeikkö on vielä vaikeasti hahmotettavan myllerryksen kourissa – mutta pian tähän nousee kaupungin suunnitelman mukaisesti korkealaatuinen ja kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen uusi asuinalue, jonka puistomaisen ytimen Tieluiska rakentaa hyödyntäen tällaisten hankkeiden eri osa-alueiden  osaamistaan.

Työnjohtaja Matti Puuska tulevan hulevesipumppaamon ponttikaivannossa, jota syvennetään tukirakenteita kerros kerrokselta alas päin rakentaen.

”Pieni kuumotus niskassa meillä tuntuu, varsinkin kun teemme työtä aivan tilaajan silmien  alla olevalla vaativalla hulevesipumppaamon työmaalla”, työnjohtaja Matti Puuska sanoo pilke silmäkulmassaan. Hulevesipumppaamon syvän ponttikaivannon rakentamisen tekee vaikeaksi pehmeä maaperä ja työn tekeminen pohjavesitason alapuolella. Tämän vuoksi pohjaveden pintaa alennetaankin erillisellä pumppujärjestelyllä, jotta työ on mahdollista ja turvallista toteuttaa. ”Välillä pohjavesi on päässyt suihkuamaan paineella maan pintaan teräsponttien asennusvaiheessa”, Puuska kertoo olosuhteista. Ponttikaivannon uumeniin laskeutuessamme se ei ollut vielä lopullisessa syvyydessään vaan meneillään oli viimeisten tukitasojen rakentaminen ennen lopulliseen kaivuusyvyyteen pääsemistä.

Ylhäältä alas rakennettaessa joudutaan tarvikkeet pujottelemaan kauko-ohjattavan nostolaitteen avulla valmiiden tukirakenteiden välistä ponttikaivannon pohjalle.

Kaupungin koko keskusta-alueen hulevedet ovat tähän asti laskeneet suoraan alueen läpi kulkevaan Vantaanjokeen. Yksi hankkeen kärkitavoitteista onkin Vantaanjoen vedenlaadun parantaminen. Tieluiskan miehet kertovat, että nyt asiaan tulee parannusta kahdellakin tavalla. Ensinnäkin hulevedet tulevat kulkemaan uuden laskeutusaltaan sekä suodatuksen kautta jokeen, jolloin suuri osa veden mukana tulevasta hiekasta, roskasta ja epäpuhtauksista saadaan poistettua ja jokeen laskee aiempaa puhtaampaa vettä. Ja jos vettä tulee tulvimalla vaikkapa kaatosateen takia, apuun tulevat kaksi pumppaamoon asennettavaa pumppua, jotka kumpikin tarvittaessa puskevat hulevesiä eteen päin yhteensä 3000 litran sekuntivauhdilla.

Jauhemaista sideainetta tankataan säiliövaunusta stabilointikoneen syöttövaunuun.

Pitkän linjan maaperän stabilointiosaaminen ja omat koneyksiköt siihen tekevät Tieluiskasta asiakkaiden arvostaman kumppanin rakennusprojekteihin, joissa pehmeä ja märkä maaperä on saatava vakautettua, jotta sen päälle voidaan rakentaa turvallisesti ja pitkäikäisesti. Nytkin alueella työskentelee kaksi pilaristabilointiyksikköä kairaamassa märkään savimaahan kovaan perustaan asti yltäviä 700 millin läpimittaisia pilareita. Maa-ainekseen sekoitetaan kairasylinterin noustessa sideainetta, kalkki-sementti-kipsiseosta. Näin syntyy kovalla peruspohjalla seisova pilaristo, joka vakauttaa märän ja pehmeän maaperän ja kantaa painumatta ja siirtymättä sen päälle rakennettavan infran. Jokikylän työmaalle kairataan yli 10 000 pilaria, mikä merkitsee pilareiden kymmenien kilometrien yhteispituutta.

Pilaristabilointikone kairaa vieri viereen 700 mm:n läpimittaisia pilareita. Syntyy tiheä maansisäinen pilariverkosto, joka vakauttaa savisen maaperän ja on kantava pohja maanpäällisiille rakenteille.

Eikä tässä vielä kaikki! Kohteen erikoisuutena on Vantaanjoen uoman siirtäminen kulkemaan alueen reunalta sen keskelle, vesielementiksi jota kävelytiet, viher- ja leikkialueet, terassilaiturit ja muut viihtyisyystekijät reunustavat. Tieluiskan pinta- ja viherrakentamisosaaminen astuu siinä vaiheessa työvuoroon luomaan kaupunkilaisille ja alueen uusille asukkaille virkistävän ympäristön olla ja asua. Kiveykset, istutukset, valaistus, leikkialuekalusteet jne. luovat sitten loppusilauksen kohteelle. Stabiloitava maa-alue on pääasiassa juuri tätä uuden jokiuoman ympäristöä ja uuden Kanavakadun pohjaa.

Vanhan Kanavakadun silta puretaan ja Vantaanjoki käännetään jo sen toiselta puolelta kulkemaan uutta uomaa pitkin keskelle uutta puistikkoaluetta. Vanha jokiuoma täytetään ja uusi huleveden laskeutusallas syntyy osapuilleen kuvanottopaikalle.

Paitsi joki, myös Kanavakatu siirretään eli rakennetaan uuteen paikkaan, kulkemaan alueen yli poikittain ja saavuttamaan myös nyt rakennettavan ison autopaikkojen korttelialueen. Ja Tieluiskalta onnistuu myös siltojen rakentaminen, tällä työmaalla oikein kaksin kappalein, kun Kanavakadun autosilta ja toiseen paikkaan tuleva kevyen liikenteen silta rakennetaan kulkemaan Vantaanjoen uuden uoman yli. Siltojen maatuet on jo paalutettu ja seruraavaksi on vuorossa niiden betonityöt.

Kaikkea me osataankin!

Kanavakatu ylittää Vantaanjoen uuden uoman uutta siltaa pitkin. Silta perustetaan betonilla täytettävien teräspaalujen ja teräsbetonimaatukien varaan. Pehmeän maaperän takia paalutus tehtiin ennen kaivannon tekemistä ja paalut lyhennetään vasta ennen muotti- ja valutöitä oikeaan korkoon.
Aallokkorannan ja Meritorin uudistus on valmistunut

Aallokkorannan ja Meritorin uudistus on valmistunut

Uusi Meritori ja Aallokkoranta tunnelmoivat myös uudistetussa valaistuksessa. 

Kyllähän se tiedetään, että Tieluiska osaa rakentaa viihtyisää infraa. Niin Espoon Kivenlahdessakin. Mutta nyt hypättiin suunnittelu- ja rakennusteknisesti suoraan syvään päätyyn, kun työt vuosi sitten usean vuoden muuttuvien suunnitelmien jälkeen Espoon kaupungin tilaamana Meritorilla ja Aallokkorannassa alkoivat. Ja nyt, kun uusi valaistuskin on kytketty sähköverkkoon, voidaan juhlia vaativan rakennusurakan onnistunutta valmistumista oikein ”juhlavalaistuksessa”.

Alueen valaistus on uusittu entistä viihtyisämmäksi matalin ja korkein valaisinpylväin.

Vaativaksi urakan teki tavoite suojata Kivenlahden ranta-asutus tulevaisuuden meritulvilta. Vesi on noussut vuosittain Meritorille ja 2005 huippuvedenkorkeus, jolloin vesi nousi asutuksen perustuksiin, voi ennusteiden mukaan ”sopivien” tuuli- ja ilmanpaineolosuhteiden yhteensattuessa toistua ja mahdollisesti ylittyäkin.

Näin ollen alun perin pintaremontiksi  kaavailtu hanke muuttui tulvasuojaustehtäväksi. Tästä syystä se, mikä nyt on silmin nähtävissä on vain jäävuoren huippu kokonaisuudesta. Valtaosa työstä on tehty maan ja veden pinnan alla vaativissa talviolosuhteissa asutuksen ja rannan välissä. Tulvasuojamuurin perustukset yltävät syvimmillään 20 metrin syvyyteen, jotta tarvittavat paalutukset on saatu tukevasti kiinni kallioon.

Tehdyt betonivalut ovat olleet haastavia. Myös vedenpitävyys tulvamuurin alta on pitänyt varmistaa erilaisin rakentein. Hulevesiviemärit on suunniteltu sulkuventtiileineen niin, että merivesi ei niidenkään kautta pääse nousemaan muurin toiselle puolelle. Työn edetessä maan alla on törmätty esteisiin, joiden takia on oltu jatkuvasti yhteydessä suunnittelijoihin ja etsitty uudet ratkaisut yhdessä. Aikataulussakin pysyttiin kiitettävästi, vaikka viimeisiä viilauksia vielä hetki tehdäänkin. 

Kesä-heinäkuussa työmaalla kävi kova vilske pintarakenteiden ja istutusten viimeistelyssä.

Kun työmaa heinäkuussa avattiin niin kivenlahtelaiset kuin rantaraitin muutkin kulkijat ottivat Meritorin ja Aallokkorannan levennetyn raitin ja sen vieressä olevan alemman tason heti vilkkaasti läpikulku- ja oleskelupaikakseen. Kolmet tukevat tikkaat hyvine kaiteineen ja askelmineen ovat houkutelleet myös aamu- ja iltauimarit paikalle. Niin nuoret kuin vanhatkin ovat nauttineet kesästä alueen erilaisilla penkeillä ja avoimemmissa tiloissa. Tuntuu, että on osattu yhdistää uusi vanhaan tällä Espoon kaupunkuvallisesti tärkeällä alueella. Vaikuttaa myös siltä, että olemme onnistuneet rakentamaan suunnitelmien tavoitteiden mukaisesti viihtyisää ja esteetöntä kaupunkiympäristöä.

Uusi tulvasuojamuuri istuu saumattomasti Kivenlahden vanhaan rantamaisemaan Aallokkorannassa. Meritori on saanut uuden ilmeen meriveden nousua vastaan tehtyine korotuksineen, oleskelualueineen ja istutuksineen.

”Vuoden asuin tuossa muutaman metrin päässä työmaasta ja sen melusta”, ohikulkeva rouva sanoo. ”Mutta kyllä kannatti, nyt voimme jatkaa asumista turvallisemmin mielin tulevia meritulvia ajatellen.”

Tieluiskan infrarakentamisen toimialajohtaja Jere Kuuras summaa hanketta rakentajan kannalta. ”Meritori oli urakkana loistava osoitus Tieluiskan monipuolisesta ammattitaidosta. Jo ennestään vahva osaaminen ja laadukas toteuttaminen ympäristörakentamisessa kohdistettiin tässä kohteessa myös vedenalaiseen rakentamiseen. Tulvasuojauksen vaativat ratkaisut ja rakenteet saatiin toteutettua erittäin onnistuneesti.”

”Kovia betonirakenteita pehmentää luokseen kutsuva estetiikka istutuksineen, kiveyksineen ja penkkeineen. Alueen asukkaiden yhteinen olohuone on valmis. Iso kiitos onnistuneesta työstä kuuluu koko projektiorganisaatiolle, rakentamisen ammattilaisille, suunnittelijoille ja tilaajalle”, Kuuras sanoo.

Tilaaja: Espoon kaupunki

Suunnittelu: WSP Finland Oy

Rakentaminen: Tieluiska Oy