Hämeenlinnan Linnanpuisto avautuu vaiheittain Vanajaveden rannalle

Hämeenlinnan Linnanpuisto avautuu vaiheittain Vanajaveden rannalle

  • Suurin osa Linnanpuiston alueesta on jo valmistunut.
  • Kesän aikana alueella tehdään vielä viimeistelytöitä ja puiston eteläreunaan rakentuu mm. leikkipuisto sekä ulkokuntoilualue.
  • Urakan painopiste siirtyy Linnanpuistosta Karnaalinpuistoon ja Niittykadulle.
  • Koko hanke valmistuu lokakuun loppuun mennessä.

Tieluiska urakoi Hämeenlinnassa Linnan-, Eino Leinon- ja Karnaalinpuistot sekä alueen katu- ja reittiyhteyksien peruskorjausta. Linnanpuiston puolella työmaa on edennyt vaiheeseen, jossa kaupunkilaiset pääsevät vähitellen nauttimaan uudistuksen tuloksista. Uusia jalankulku- ja pyöräilyreittejä on avattu, rantaraitin varrelle on tullut oleskelupaikkoja ja puiston vihreä ilme vahvistuu kovaa tahtia. Linnanpuiston alueella tehdään vielä viimeistelytöitä, ja puiston eteläreunaan rakentuu muun muassa leikkipuisto sekä ulkokuntoilualue.

“Linnanpuiston puolella ollaan jo pitkällä, mutta koko urakka ei ole vielä valmis. Seuraavaksi painopiste siirtyy Karnaalinpuistoon ja Niittykadulle”, työmaapäällikkö Mikko Ojansuu kertoo.

Uudet reitit helpottavat arjen kulkemista

Linnanpuisto on monelle hämeenlinnalaiselle tuttu kulkureitti keskustan ja rannan välillä. Työmaa on vaikuttanut liikkumiseen, mutta yhteydet on pidetty käytössä koko ajan. Nyt uusi jalankulku- ja pyöräilyreitti Niittykadun itäpäästä Kustaa III kadun ja Tampereentien risteyksen kautta Tampereentielle tekee kulkemisesta aiempaa selkeämpää.

“Jalankulkijat ja pyöräilijät saavat tästä ison parannuksen omiin reitteihinsä”, Ojansuu tiivistää.

Samalla puisto ja ranta kytkeytyvät aiempaa luontevammin toisiinsa. Rantaraitin uudet penkit, pöytäryhmät ja puurakenteinen oleskelulaituri kutsuvat pysähtymään Vanajaveden äärelle.

Valmiin pinnan alla on paljon näkymätöntä työtä

Valmiin pinnan alla on paljon työtä, joka vaikuttaa puiston toimivuuteen tulevina vuosina. Alueella on uusittu kunnallistekniikkaa, sähköistystä, valaistusta ja rantarakenteita. Pehmeä maaperä on edellyttänyt paalutuksia esimerkiksi rannan rakenteissa ja tulevien leikkivälineiden kohdalla. Lisäksi puistoon on toteutettu kastelujärjestelmä. Se tukee etenkin uusien nurmi- ja istutusalueiden juurtumista.

“Valmiissa puistossa moni työvaihe ei enää näy, mutta juuri pinnan alla tehtävät ratkaisut vaikuttavat siihen, että alue toimii käytössä pitkälle tulevaisuuteen”, Ojansuu kertoo.

Maa-ainekset saavat uuden elämän puistossa

Yksi hankkeen erityispiirteistä on ollut työmaan omien maa-ainesten hyödyntäminen. Tieluiskan ehdotuksesta puiston omia maa-aineksia jatkojalostettiin uusiksi kasvualustoiksi. Ratkaisussa hyödynnettiin Tieluiskan vuosikymmenten osaamista maa-ainesten käsittelystä sekä kasvualustojen valmistuksesta heidän oman Torpanpiha® -tuotemerkin puolelta.

“Puiston vanhoista maa-aineksista räätälöitiin työmaa-alueella uutta kasvualustaa siirrettävän seulan ja Torpanpihan kautta tulevan tietotaidon avulla”, Ojansuu kertoo

Ratkaisu säästää luonnonvaroja, vähentää kuljetuksia ja pienentää työmaan ulkopuolista raskasta liikennettä.

Työmaan vaikutuksia ympäristöön on pyritty vähentämään myös käytännön järjestelyillä. Ojansuun mukaan työmaalla on seurattu aktiivisesti raskaan liikenteen vaikutuksia ja ohjattu kuljetuksia tarvittaessa eri reittejä pitkin, jotta häiriö lähialueelle pysyisi mahdollisimman vähäisenä.

Festivaalikansa korkkaa uudistuvan alueen

Linnanpuisto on tärkeä osa Hämeenlinnan tapahtuma- ja matkailuympäristöä, ja uudistus pääsee heti tositoimiin Wanaja Festivalin myötä. Hanke on poikkeuksellinen myös siksi, että ennen kuin alue avautuu kokonaisuudessaan kaupunkilaisille, sen ottaa käyttöön festivaalikansa.

“Tämä on poikkeuksellinen vaihe. Osuus puistosta on juuri valmistunut, ja ensimmäisenä sen ottaa käyttöön festivaalikansa. Sen jälkeen puisto avautuu vaiheittain kaupunkilaisille”, Ojansuu kertoo.

Puistoon on toteutettu tapahtumakäyttöä palveleva alue ja parannettu tapahtumasähköä. Uudistettu pysäköintialue palvelee tapahtumien lisäksi Hämeen linnaa, vankilamuseota ja matkailua, ja myös linja-autojen saattoliikenne on huomioitu.

Työt jatkuvat, mutta loppusuora on jo näkyvissä

Valmistuessaan kokonaisuus tarjoaa Hämeenlinnaan entistä toimivamman ja viihtyisämmän puistoalueen Vanajaveden rannalle. Alueen läpi on helpompi kulkea, mutta ennen kaikkea sinne on aiempaa mukavampi jäädä. Koko puistoalueen hanke valmistuu lokakuun loppuun mennessä.

Vallilanpuiston peruskorjaus

Vallilanpuiston peruskorjaus

Vallilanpuiston peruskorjaus

  • Projektin kesto: 7/2024 – 7/2025
  • Tilaaja: Helsingin kaupunki
  • Sijainti: Kangasalantie, Helsinki

Historiallisen puiston peruskorjaus

Vallilanpuiston peruskorjauksessa uudistettiin suosittu ja historiallinen puistoalue vastaamaan nykyisiä käyttötarpeita sekä parannettiin alueen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja hulevesien hallintaa. Hanke toteutettiin Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tilaamana kokonaisurakkana.

Toteutus ja sisältö

Urakka sisälsi laaja-alaiset puiston uudistustyöt:

  • Rautalammintien luonnonkivisen muurin purku ja uuden muurin rakentaminen
  • Vesialtaan rakentaminen pumppaamoineen ja vedenpuhdistuslaitteineen
  • Hulevesiviemäröintien ja vesijohdon rakentaminen altaalle
  • Betonointi- ja maanrakennustyöt sekä käytävien uusiminen
  • Valaistuksen uusiminen ja täydentäminen, johon sisältyi koko puiston kattava nykyaikainen ja energiatehokas LED-valaistus
  • Kasvillisuuden siirto- ja kunnostustyöt, puiden, pensaiden ja perennojen istutukset sekä viheralueiden uudistaminen

Erityisen mielenkiintoinen osa hanketta oli marjakuusien siirtäminen – toimenpide, joka toteutettiin arboristin valvonnassa ja erikoiskalustolla juuristojen suojaamiseksi. Kasvillisuuden uusimisen yhteydessä puistoon istutettiin uusia puita, pensaita ja perennoja, ja urakkaan sisältyi myös kahden vuoden kasvillisuuden hoito- ja takuuaika. 

Hankkeen mielenkiintoinen yksityiskohta on kosteusantureiden asentaminen, jotka mittaavat katupuiden ja viheralueiden kasvualustan kosteustasoa reaaliaikaisesti ja lähettää tiedot pilvipalveluun. Havenon Plantobellyt kosteusanturit hankittiin Tieluiskan työnjohtaja Tuukka Järvisen aloitteesta. Lue lisää aiheesta Havenon artikkelista. 

Erinomaisesti onnistunut hanke

Hanke toteutettiin tiiviissä kaupunkiympäristössä, mikä edellytti tarkkaa vaiheistusta ja lähialueen käyttäjien huomioimista. Työnaikainen turvallisuus ja ympäristövaikutusten minimointi olivat keskeisiä tavoitteita.

Vallilanpuiston peruskorjauksessa yhdistyi  Tieluiskan ydinosaaminen – vaativan infrarakentamisen ja viimeistellyn ympäristörakentamisen saumaton kokonaisuus. Hanke on esimerkki siitä, miten tekninen toteutus, toiminnallisuus ja maisemallinen laatu voidaan yhdistää kaupunkiympäristössä kestäväksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi.

Hanke onnistui hienosti ja luovutettiin kolme kuukautta etuajassa. Hankkeen aikana kirjoitettu artikkeli työn etenemisestä on luettavissa nettisivuiltamme.

Muita projekteja

Tapiolan urheilupuisto

Tapiolan urheilupuisto

Tapiolan urheilupuiston pohjoisosa on laaja ja monipuolinen kaupunkiympäristön kehityshanke, jossa yhdistyvät infrarakentamisen vaativuus ja viimeistelty viherrakentaminen. Alueen uudistus sisältää mittavan määrän stabilointia ja katuinfran rakentamista kuin monipuolisten liikunta- ja viheralueiden toteutusta.

lue lisää
Linnan- ja karnaalinpuiston peruskorjaus

Linnan- ja karnaalinpuiston peruskorjaus

Hämeenlinnan kaupunki on käynnistänyt laajan puisto- ja katuympäristön peruskorjauksen, joka koskee Linnan-, Eino Leinon- ja Karnaalinpuistoa sekä alueen katu- ja reittiyhteyksiä (Niittykatu, Tampereentie). Hankkeen tavoitteena on kehittää puistojen käyttömahdollisuuksia, parantaa infrastruktuuria, uudistaa viherrakenteita ja järjestää tekniset järjestelmät nykyaikaisiksi.

lue lisää
Gräsanojan tulvasuojelu ja kunnostus

Gräsanojan tulvasuojelu ja kunnostus

Gräsanojan kunnostus on Tieluiskan osaamista parhaimmillaan: teknisesti vaativa infrarakentaminen ja laadukas ympäristörakentaminen yhdistyvät kestävän vesistöympäristön hyväksi. Laaja urakka sisältää uomarakenteita, stabilointeja ja vihertöitä modernia tietomallinnusta ja fossiilitonta kalustoa hyödyntäen. Hanke vahvistaa kestävää ja luonnonläheistä kaupunkiympäristöä.

lue lisää

Perinteikäs puisto saa kasvojenkohotuksen

Perinteikäs puisto saa kasvojenkohotuksen

Tuukka Järvinen vastaa viherrakentamisesta Vallilanpuistossa. Vanha puusto säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Nyt talviasussaan oleva Amurin korkkipuu on puiston harvinainen aarre.

Tuukka Järvinen on Tieluiskan ”puukuiskaaja” perinteikkään Vallilanpuiston peruskorjaustyömaalla Helsingissä. Niin pieteetillä hän arvostaa ja rakastaa 1908 avatun Kuntsin hiekkakentän viereisen puistikon vanhaa puustoa. Hänenlaisiaan viheralan ammattilaisia on Tieluiskan tiimissä muitakin ja heidän ammatti- ja viimeistelytaitonsa myötä Tieluiskan rakentamat puisto- ja leikkikenttäkohteet saavat kenties kauneimmat ja käyttäjien silmiin viihtyisimmät piirteensä – puut, pensaat ja nurmet, jotka totta kai ovat puiston kuin puiston oleellisimpia elementtejä kulkuväylien ja mahdollisten vesiaiheiden lisäksi.

Tuukan takana olevat marjakuuset siirrettiin puiston muurin luota alueen toiseen laitaan. Terveet vanhat puut säilytetään.

Koska Vallilanpuiston kulkuväyliä tullaan peruskorjauksessa parantamaan ja lisäämäänkin, joitain puita on jouduttu kaatamaan, osin kyllä myös hyönteistuhojenkin aiheuttaman romahtamisvaaran takia, kuten kävi puiston pylväshaavoille. Valtaosa arvokkaista ja pitkään kasvaneista ja puiston ilmeeseen kuuluvista jalavista, vaahteroista, syreeneistä ja koristeomenapuista kuitenkin säilytetään ja niiden rungot on laudoin suojattu vahingoilta työmaan ajaksi. Koko työuransa viheralalla puutarhurina ja arboristina työskennelleen Tuukan erityinen silmäterä on puiston laidalla viistoon kasvusuuntaan asettunut harvinainen vieras Aasian itäosista, Amurin korkkipuu (Phellodendron amurense).

Vanhat puut on suojattu hyvin rakennustöiden ajaksi, myös viiston kasvusuunnan ottanut Amurin korkkipuu. Valettu tukimuuri estää Rautalammintien eroosiota ja puiston puolelle tuleva kivimuuri kiinnitetään siihen. Taustalla Vallilan Paavalinkirkko.

Tuukan ja Tieluiskan muidenkin viheralan ammattilaisten tietotaito tuo lisäarvoa asiakkaallekin, kun voidaan yhdessä arvioida peruskorjattavan puistoinfran kasvuston ja puuston kuntoa, elinkelpoisuutta ja käyttömahdollisuuksia uudistuksessa tai kun tarvitaan verkostoja niiden tarkempaan analysointiin. ”Vanhojen kasvien ja puiden käyttäminen antaa heti niin paljon valmiimman ja käyttäjille tutummankin vaikutelman kuin kaiken korvaaminen uusilla taimilla”, Tuukka sanoo. Ja jos puiston layout vaatii, puita voidaan myös siirtää, kuten tällä työmaalla tehtiin marjakuusien tapauksessa. Jonkun verran tulee myös uusia istutusaltaita uusille taimille tuomaan uuttakin puiston käyttäjien iloksi.

Työmaapäällikkö Toni Hanka kertoo, että puiston maaperään asennetaan maaperän kosteutta mittaavat anturit kastelutarpeen selvittämiseksi puiston eri osissa. Kohta alkaa nupukiviraitojen asentaminen kulkuväylien reunoihin.

Vallilanpuistossa otetaan kasvukauden alussa ensimmäistä kertaa käyttöön haluttuihin paikkoihin maan sisään asennettava anturijärjestelmä maaperän kosteusvalvontaan. Sillä saadaan langattomasti käyttöön dataa kastelutarpeesta osin viettävällä maalla olevasta maaperästä. Tällä varmistetaan optimaaliset olosuhteet puiston puille ja muulle kasvillisuudelle rakennustöiden loppuvaiheessa ja varmistetaan myös uusien istutusten, kuten mm. perennoiden, paras mahdollinen kasvuun lähteminen. Ja kun työmaa luovutetaan Helsingin kaupungille, sen puisto-osasto saa järjestelmän käyttöönsä helpottamaan kastelutarpeen arviointia tulevaisuudessa.

Puretun vanhan muurin luonnonkivet asetettiin ja muurattiin uudestaan tukimuurin kylkeen. Taustalla rakennelman päälle asennetaan suorakulmaisten kivipaasien kerrosta, mikä vielä pultataan kiinni tukimuuriin.

”Jos viherrakentaminen on iso osa Vallilanpuiston uudistusta, sitä on myös mm. suuritöinen 75 metriä pitkän näyttävän kivimuurin uudelleerakentaminen puiston Rautalammintien vierustaa kulkevalle reunalle”, vastaava työmaapäällikkö Toni Hanka kertoo.  Kyse on tyypillisesti isosta perustustyöstä, joka ei valmiissa kohteessa tietämättömälle katsojalle näy. ”Koko painavista luonnonkivistä rakennettu rottienkin pesäpaikkanaan käyttämä ns. kylmäladonnalla tehty muuri purettiin ensin kokonaan. Sen jälkeen koko matkalle valettiin ylösalaisin oleva T-laatta tukimuuriksi estämään myös aiemmin muurin läpi virtaamaan päässeen veden aiheuttamat viereisen kadun eroosiovauriot. Tämän jälkeen puretut luonnonkivet soviteltiin uudestaan tukimuuriin kylkeen uuden muurirakennelman alemmaksi, reilun metrin korkuiseksi osaksi.”

Tonnin painoisten kivipaasien asennus on tarkkaa puuhaa.
Tonnin painoisten kivipaasien asennus on tarkkaa puuhaa.

Aiemmasta poiketen kivet muurattiin vielä yhteen vanhaa ilmettä kunnioittaen niin, että saumaus jätettiin jonkun verran muurin ulkopinnasta sisään. Näin syntyneen alemman muurikerroksen päälle ladotaan parhaillaan yhtenäisempi kivikerros lähes tonnin painoisista kivipaasista. Koko komeuden päälle tulee vielä teräksinen, muurin ilmeeseen sopiva kaide. Ei ole vedellä eikä rotilla enää asiaa entistä ehomman muurin sisään.

Mittamies Eero Leinolla takymetreineen pitää kiirettä ohjata ja valvoa, että työt eri kohteissa tapahtuvat suunnitelman mukaisessa sijainnissa ja korkeudessa.

Puiston toiminnallinen keskipiste on pieni aukio vesialtaineen. Vesiallas menee kokonaan uusiksi, koska sen pohja ei enää pitänyt vettä. Tyypillisen ennalta-arvaamattoman katkoksen töille teki se, että vanhan altaan purkutöiden yhteydessä selvisi, että siinä oli perustusmateriaalina käytetty masuunikuonaa, joka on luokiteltu pilaantuneeksi maa-ainekseksi, joka pitää toimittaa asianmukaisesti jätteidenkäsittelyyn. Nyt pohja on perustettu ja raudoitettu uudestaan ja valutyöt ovat käynnissä. Myöhemmin keväällä päästään asentamaan uusi kaarisilta altaan yli ja tekemään aukion liuskekivipäällystys. Allas saa myös vedenpuhdistuslaitteiston pumppaamoineen.

Toni Hangan mukana työmaakierroksella. Rapistunut ja vuotamaan ryhtynyt puistikon keskeinen elementti, vesiallas, on purettu, perustettu ja raudoitettu uudestaan. Nyt on menossa pohjan valu.
Mittamiestä tarvitaan altaan pohjan valussa mm. sen varmistamiseksi, että sen kaadot menevät suunnitellusti.

Monimuotoisen kohteen loppusilaus syntyy uuden energiatehokkaan valaistuksen, kulkuväylien nupukivireunusten ja viimeistelyistutusten myötä. Hulevesiviemäröinti parantaa sulamis- ja sadevesien hallintaa. Loppukesästä kuin uusi, mutta silti vanhasta tuttu puisto lisäpenkkeineen ja puiden siimeksen lautapelipöytineen toivottaa lähiseudun asukkaat jälleen tervetulleiksi.

Hyvä tekemisen meininki on tärkeää niin työntekijöiden kuin lopputuloksenkin kannalta!