Uusi Meritori ja Aallokkoranta tunnelmoivat myös uudistetussa valaistuksessa.
Kyllähän se tiedetään, että Tieluiska osaa rakentaa viihtyisää infraa. Niin Espoon Kivenlahdessakin. Mutta nyt hypättiin suunnittelu- ja rakennusteknisesti suoraan syvään päätyyn, kun työt vuosi sitten usean vuoden muuttuvien suunnitelmien jälkeen Espoon kaupungin tilaamana Meritorilla ja Aallokkorannassa alkoivat. Ja nyt, kun uusi valaistuskin on kytketty sähköverkkoon, voidaan juhlia vaativan rakennusurakan onnistunutta valmistumista oikein ”juhlavalaistuksessa”.
Alueen valaistus on uusittu entistä viihtyisämmäksi matalin ja korkein valaisinpylväin.
Vaativaksi urakan teki tavoite suojata Kivenlahden ranta-asutus tulevaisuuden meritulvilta. Vesi on noussut vuosittain Meritorille ja 2005 huippuvedenkorkeus, jolloin vesi nousi asutuksen perustuksiin, voi ennusteiden mukaan ”sopivien” tuuli- ja ilmanpaineolosuhteiden yhteensattuessa toistua ja mahdollisesti ylittyäkin.
Näin ollen alun perin pintaremontiksi kaavailtu hanke muuttui tulvasuojaustehtäväksi. Tästä syystä se, mikä nyt on silmin nähtävissä on vain jäävuoren huippu kokonaisuudesta. Valtaosa työstä on tehty maan ja veden pinnan alla vaativissa talviolosuhteissa asutuksen ja rannan välissä. Tulvasuojamuurin perustukset yltävät syvimmillään 20 metrin syvyyteen, jotta tarvittavat paalutukset on saatu tukevasti kiinni kallioon.
Tehdyt betonivalut ovat olleet haastavia. Myös vedenpitävyys tulvamuurin alta on pitänyt varmistaa erilaisin rakentein. Hulevesiviemärit on suunniteltu sulkuventtiileineen niin, että merivesi ei niidenkään kautta pääse nousemaan muurin toiselle puolelle. Työn edetessä maan alla on törmätty esteisiin, joiden takia on oltu jatkuvasti yhteydessä suunnittelijoihin ja etsitty uudet ratkaisut yhdessä. Aikataulussakin pysyttiin kiitettävästi, vaikka viimeisiä viilauksia vielä hetki tehdäänkin.
Kesä-heinäkuussa työmaalla kävi kova vilske pintarakenteiden ja istutusten viimeistelyssä.
Kun työmaa heinäkuussa avattiin niin kivenlahtelaiset kuin rantaraitin muutkin kulkijat ottivat Meritorin ja Aallokkorannan levennetyn raitin ja sen vieressä olevan alemman tason heti vilkkaasti läpikulku- ja oleskelupaikakseen. Kolmet tukevat tikkaat hyvine kaiteineen ja askelmineen ovat houkutelleet myös aamu- ja iltauimarit paikalle. Niin nuoret kuin vanhatkin ovat nauttineet kesästä alueen erilaisilla penkeillä ja avoimemmissa tiloissa. Tuntuu, että on osattu yhdistää uusi vanhaan tällä Espoon kaupunkuvallisesti tärkeällä alueella. Vaikuttaa myös siltä, että olemme onnistuneet rakentamaan suunnitelmien tavoitteiden mukaisesti viihtyisää ja esteetöntä kaupunkiympäristöä.
Uusi tulvasuojamuuri istuu saumattomasti Kivenlahden vanhaan rantamaisemaan Aallokkorannassa. Meritori on saanut uuden ilmeen meriveden nousua vastaan tehtyine korotuksineen, oleskelualueineen ja istutuksineen.
”Vuoden asuin tuossa muutaman metrin päässä työmaasta ja sen melusta”, ohikulkeva rouva sanoo. ”Mutta kyllä kannatti, nyt voimme jatkaa asumista turvallisemmin mielin tulevia meritulvia ajatellen.”
Tieluiskan infrarakentamisen toimialajohtaja Jere Kuuras summaa hanketta rakentajan kannalta. ”Meritori oli urakkana loistava osoitus Tieluiskan monipuolisesta ammattitaidosta. Jo ennestään vahva osaaminen ja laadukas toteuttaminen ympäristörakentamisessa kohdistettiin tässä kohteessa myös vedenalaiseen rakentamiseen. Tulvasuojauksen vaativat ratkaisut ja rakenteet saatiin toteutettua erittäin onnistuneesti.”
”Kovia betonirakenteita pehmentää luokseen kutsuva estetiikka istutuksineen, kiveyksineen ja penkkeineen. Alueen asukkaiden yhteinen olohuone on valmis. Iso kiitos onnistuneesta työstä kuuluu koko projektiorganisaatiolle, rakentamisen ammattilaisille, suunnittelijoille ja tilaajalle”, Kuuras sanoo.
Aluksi oli suo, kuokka ja Jussi… Ei sentään vaan savi, pilaristabilointilaitteistot ja Ismo sekä Santeri, Tieluiskan stabilointiosaajat. Kaira on isketty ensimmäisen pilarin kohdalle Sarvvikinportin katutyömaan notkelmassa, josta kallio löytyy märän ja löysän savi-turvemaan alta syvimmillään vasta 20 metrissä. Uusien työkoneiden älykäs koneohjaus ja telemetria mahdollistavat työn laadun seurannan reaaliajassa.
Infra- tai asuinrakentaminen Suomessa vaatii usein maaperän stabilointia – vakauttamista, pohjan vahvistusta. Tällöin maaperätutkimuksessa on havaittu päällisin puolin tukevaltakin vaikuttavan maaperän olevan kovan pintakerroksen alla märkää ja löysää, tyypillisesti savimaata.
Kyse voi olla vanhasta merenpohjasta tai kallioisenkin alueen vettä keräävistä notkelmakohdista, joissa pinnan alla velloo märkä ja painoa päälleen saadessaan painuva tai jopa liikeelle lähtevä maamassa. Pienessä mittakaavassa märkä ja pehmeä maa-aines voidaan vaihtaa tukevampaan perustuspohjaan, kuten kivimurskaan ja sopivaan hiekkaseokseen. Usein tämä ei kuitenkaan ole järkevää eikä edes mahdollista.
”Tällöin maaperä pitää stabiloida ja tähän Tieluiskalla on oma kalusto ja vuosikymmenten asiantuntemus ja kokemus”, toimialajohtaja Ville Niutanen kertoo. Usein päädytään pilaristabilointiin, jossa märkään maahan kairataan kovaan perustaan asti yltäviä 600-700 millin läpimittaisia reikiä, jotka kairasylinterin noustessa täytetään kosteudessa kovettuvalla sideaineella, tyypillisesti kalkki-sementtiseoksella, jossa mahdollisuuksien mukaan nykyään käytetään ympäristösyistä myös kierrätysmateriaalia, kuten teollisuuden prosesseissa sivutuotteena syntyvää kipsiä. Näin syntyy kovalla peruspohjalla seisova pilaristo, joka vakauttaa märän ja pehmeän maaperän ja kantaa painumatta ja siirtymättä sen päälle rakennettavan infran (esim. tiet) tai asuinrakennukset.
Toimialajohtaja Ville Niutanen (oik.) tuli käynnistämään pilaristabilointivaiheen Kirkkonummen työmaalla. Työn suorittamisesta vastaavat Santeri (vas.) ja Ismo Suvanto. Taustalla stabilointiseoksen varastointi- ja syöttölaitteistot, jotka puskevat sideaineen kairan avaamaan reikään.
”Toinen tapa toimia on tehdä ns. massastabilointi, jossa sideaines sekoitetaan koko märkään maamassaan”, Niutanen kertoo. ”Se mikä nyt on uutta ja kustannustehokasta on yhdistelmästabilointilaitteistomme, jolla voidaan tehdä molempia stabilointitapoja vain työkaluosan vaihdolla.
Laitteistomme on ketterä myös siinä mielessä, että sen pilarointimasto on modulaarinen eli se koostuu pätkistä, joita voidaan yhdistää ja purkaa tilanteen vaatimusten mukaan. Se mahdollistaa vaikkapa työkohteen yläpuolella olevan voimalinjan alle työskentelemään mahtumisen. Painesyöttimemme teho on myös rittävä isollakin alueella toimimiseen. Modernit koneemme täyttävät viimeisimmät päästömääräykset ja turvallisuusluokitukset ”
Modernin laitteiston pilarointimasto on modulaarinen, joten se voidaan sovittaa kunkin työkohteen tarpeisiin. Laitteistolla voidaan vahvistaa sekä savialueita että turvetta tai näiden yhdistelmiä, yhdellä koneella, samalla käyntikerralla.
Niutanen kertoo, kuinka hyvinkin suunnitellussa stabilointiurakassa joudutaan usein päivittäin ratkomaan eteen tulevia isompia ja pienempiä ongelmia maaperän yllätysten takia. Tällöin aikaa ja kustannuksia säästää työnjohdon ja -tekijöiden pitkä kokemus alalta. Ja sitä Tieluiskan stabilointiporukalla on, nyt jo kahdessa polvessa.
Stabilointipilareiden kairaus on alkanut.
Heinäkuun alussa Tieluiska iski pilaristabilointilaitteistonsa kahden koneen voimin Sarvvikinportin katutyömaahan. Alueelle rakennettava katu kulkee notkelman yli, jossa on syvimmillään parinkymmenen metrin kerros märkää ja pehmeää savi- ja turvemaata. ”Kairaamme siihen metrin välein kalliopohjaan asti ulottuvia, läpimitaltaan 700-millisiä stabilointipilareita, joissa käytetään kalkki-sementti-kipsiseosta 100 kiloa kuutiolle, mikä tarkoittaa 40 kiloa pilarimetrille”, Niutanen summaa. Näin syntyy painumaton rakenne, minkä päälle voidaan turvallisin mielin rakentaa alueen läpi kulkeva katu.
Pilaristabiloinnissa moderneilla laitteilla ohjataan raakaa voimaaa herkällä kädellä.Stabilointilaitteisto kairaa läpimitaltaan 700-millisen reiän pehmeään savimaahan syvimmillään 20 metriin saakka ja noustessaan täyttää reiän kovettuvalla sideaineella.
Kurjenmiekanpolun pohjaa tasoitetaan Sarfvikin golfkentän vieressä. Louhintatöiden turvajärjestelyt vaativat yhteistyötä golfkentän kanssa.
Länsiväylän varteen nousee uusi luonnonläheinen Sarvvikinportin kerrostaloalue, jonka infrastruktuurin rakentamisen Kirkkonummen kunta on tilannut Tieluiskalta. Työt ovat käynnistyneet keväällä ja valmistuvat ensi kesänä. Rakennuskohde sijaitsee luonnonkauniilla alueella Länsiväylän ja Finnträsk-järven välissä. Alue rajoittuu myös viereisen golfkentän väyliin ja viheriöihin. Rakentaminen toteutetaan mahdollisimman hyvin luontoa kunnioittaen.
Työmaapäällikkö Kimmo Nyman seuraa, kuinka vesihuoltolinjat ja puistoraitit rakentuvat luontoa myötäillen.
Työmaapäällikkö Kimmo Nymanilla on hallittavanaan monimuotoinen tehtäväkenttä. Työt kohteessa alkoivat keväällä puunkaadoin kulkuväylien ja viemäriverkoston alueilta. Sen jälkeen on päästy louhimaan kallioisesta maastosta hieman tasaisempaa pohjaa niin puistoraiteille kuin vesihuoltolinjoillekin. Luontoon hyvin istuvat puistoraitit tulevat olemaan kivituhkalla päällystettyjä. Alueelle rakennetaan myös paineviemäriverkosto, joka liitetään Espoon suuntaan laskevaan viemäriin. Myös hulevesiviemäreitä rakennetaan.
Tieluiska hallitsee lopulta näkymättömäksi jäävän infrastruktuurin rakentamisen.
Jo olemassa olevan ja paikallisten käyttämän Kurkirannan luonnonuimarannan yhteyteen tulee lasten leikkialue kiinteästi asennetuin leikkivälinein. Lähelle rakennetaan myös pysäköintialue uimarannalle tulijoille. Lisäksi niin isot kuin pienetkin koirat saavat ulkoilutusaitaukset rakennusalueen länsipäähän.
Uimarannan yhteyteen on jo alustavasti raivattu alue lasten viihtyisälle leikkipaikalle.
Urakkaan kuuluu myös uuden päällystetyn, Finnträskinreuna-nimisen kadun rakentaminen. Se jatkuu Kirkkonummen suuntaan jalankulku- ja Hankoon asti kurkottelevaksi pyörätieksi muuttuen. Tien alkupää liittyy nykyiseen Sarvvikin puistotiehen, mihin rakennetaan uusi kiertoliittymä.
Finnträskinreuna-katu on jo rakenteilla. Etualalla tuleva louhinta-alue ja notkelmassa stabiloitava savimaa-alue.
Rakennettava katu kulkee alavimmassa kohdassaan jopa 15 metriä paksun pehmeän savi- ja turvemaan päällä, joten Tieluiskan maaperän stabilointkokemukselle ja -välineistölle on tässä käyttöä. Jotta kadun ja sen yhteydessä kulkevien putkijohtojen kohdalle ei pääsisi syntymään painumia tai maan siirtymiä, maaperä vakautetaan tekemällä siihen ns. pilaristabilointi. Menetelmässä maaperää vahvistetaan lisäämällä siihen kipsi-kalkki-sementtipohjaista sideainetta kairaamalla siihen ensin reikiä, joihin sideaine syötetään. Sideaine reagoi märän maaperän kanssa ja jähmettyy 60-70 senttiä paksuiksi sylinterimäisiksi, maata tukevoittaviksi pilareiksi. Kerromme tarkemmin Tieluiskan tekemästä stabiloinnista, kun työssä päästään heinäkuussa alkuun.
Stabiloitava savimaa on aurinkoisen jakson jäljiltä kuiva, mutta vain pinnaltaan. Alla on jopa 15 metriä märkää savea ja turvetta.Hulevesialtaiden pinnanmuodot ovat jo alkaneet hahmottua.
Itäisen Helsingin ja kantakaupungin välille rakennettava pyöräilijöiden ja kävelijöiden Itäbaana syntyy vaiheittain. Tieluiska rakentaa parhaillaan sen reilun kilometrin osuutta Herttoniemessä ja Kulosaaressa, Tupasaarentien ja Hiihtäjänkujan välillä. Työt alkoivat talvella puunkaadoilla, minkä jälkeen on päästy louhinta-, perustus- ja pohjustustöihin.
”Syntymässä on parhaillaan kiertoliittymä Kipparlahdensilmukkaan ja rakennamme myös 80 metriä pitkän jännitetyn palkkisillan pyöräilijöille ja jalankulkijoille Kipparlahdensilmukan yli aivan metroradan viereen”, työmaapäällikkö Juha Suvinen kertoo työmaan merkittävistä rakennuskokonaisuuksista.
Kipparlahdensilmukan kiertoliittymästä Itäbaana jatkuu itään päin kaksisuuntaisena metroradan viertä pitkin. Kulku-ura alkaa hahmottua.
Kantakaupungin suunnasta uuteen kiertoliittymään asti baanaa rakennetaan kahtena yksisuuntaisena pyörätienä ja siitä Itäkeskukseen päin kaksikaistaisena niin, että vieressä kulkee noppakiviraidalla erotettu kävelytie. Kivinokan ja Vanhankaupunginselän virkistysalueiden käyttäjiä varten rakennetaan uutta pysäköintitilaa kiertoliittymän itäpuolelle ja uuden sillan alle Kipparlahdensilmukkaan.
Kipparlahdensilmukan yli rakennetaan baanalle oma silta metrosillan viereen. Näkymä kohti itää.Metrosillan kylkeen tulevan baanan sillan työmaa kohti kantakaupunkia.
Haasteita rakentamiseen siltatyömaalla on aiheuttanut se, että alue on alun perin rakennettu vanhan merenpohjan päälle ja pohjamaan veden kyllästämä siltti on antanut merkkejä liikkumisesta ja kantavuuden menettämisestä perustustöitä tehtäessä. Tämän takia työt olivat keväällä keskeytyksissä uusien maaperää häiritsemättömien suunnitteluratkaisujen löytämiseksi. ”Ainahan ne ratkaisut haasteisiin löytyvät, yhtään hanketta ei näiden takia ole jäänyt kesken”, Suvinen korostaa.
Metrosillan ja sen viereen tulevan uuden sillan alusmaata tukevoitetaan teräsponttiseinällä, joka verhoillaan teräsristikolla.
Sillan jälkeen baana jatkuu itään päin metroradan tasalla aluksi kuutisen metriä korkean luiskan päällä, minkä takia siihen tulee umpinainen kevyen liikenteen kaide, jossa on taideaiheita baanan kulkjoiden silmäniloksi.
Käynti työmaan Hiihtäjänkujan puoleisessa päässä kertoo, minkälaisesta tarkkuuspelistä on ollut kyse, kun vanhaa kallioleikkausta on laajennettu Itäbaanaa varten aivan metroradan vierestä. ”Kalliota on louhittu lähimmillään viiden metrin päässä metroradan aidasta”, Tieluiskan Sami Salminen kertoo paikan päällä louhintatöiden yhä jatkuessa. ”Ohikulkevan kaksisuuntaisen metroliikenteen takia ja vaaratilanteiden vättämiseksi työ tehdään niin, että olemme jatkuvassa yhteydessä metron ohjauskeskuksen kanssa ja räjäytykset tehdään pienten liikennetaukojen aikana saatuamme siihen luvan keskukselta”.
Itäbaanan louhintatöitä Metroradan vieressä Herttoniemessa Itäkeskuksen suuntaan.Kallioleikkauksen räjäytystyöt tehtiin lähimmillään 5 metrin päässä metroradan aidasta.Louhintatyöt ovat olleet Tieluiskan Sami Salmisen ja Pro Louhinta Oy:n Jaakko Louhiston vastuulla.
Kevyen liikenteen väylään hyvin sopien työmaa on vähäpäästöinen ja Tieluiskalla onkin Volvo Construction Equimentsin kanssa yhteistyössä käytössään Suomen ensimmäinen akkukäyttöinen iso kaivinkone. Työmaalle on tätä varten vedetty sähköt kaupallista latausasemaa vastaavalle pikalatauspisteelle, joka takaa, että koneella pystytään toimimaan työpäivän ajan.
Tieluiskan vähäpäästöisellä työmaalla möyrii Suomen ensimmäinen akkukäyttöinen iso kaivinkone.Volvo Construction Equipment Suomen myyntipäällikkö Niina Reiju on kiinnostunut akkukäyttöisen kaivurin käyttökokemuksista. Tieluiskan Timo Yliniemi (kesk.) ja työmaapäällikkö Juha Suvinen vaikuttavat tyytyväisiltä.
Viimeistelyvaiheessa Tieluiska istuttaa alueelle uutta puustoa noin 30 puun verran. Lisäksi istutetaan pensaita yli 1 000 kappaletta. Näin Itäbaana sulautetaan mahdollisimman kauniisti ympäristöönsä.
Iso Omena -ostoskeskuksen vieressä tapahtuu. Espoon kaupunki on tilannut Tieluiskalta Suomenlahdentien ja Tynnyritien viimeistelyt sekä Tynnyripuiston rakentamisen. Työt ovat loppuvaiheissaan ja parhaillaan tehdään kiivaaseen tahtiin pintarakennustöitä, laatoituksia ja kiveyksiä ja asennetaan kahden leikkialueen laitteita käyttökuntoon.
Työmaapäällikkö Matti Puuska pysyy kartalla urakan eri työvaiheista selkeän seinäkalenterin avulla……mutta sanan pitää kulkea myös työntekijöille – ja takaisin.
Työmaapäällikkö Matti Puuskan konttorin muistilapuilla täplitetyllä kalenteriseinällä on käyttöä monen rinnakkaisen työn hanskassa pitämiseksi. ”Valtavasti pintarakennustöitä, uusi hulevesilinja, viheristutuksia, kevyen liikenteen väyliä, uuden bussipysäkin rakentaminen, tilapäisiä ja jatkuvasti muuttuvia liikennejärjestelyjä vilkkaasti liikennöidyllä kadulla, leikkipuisto eri alueineen…” Puuska summaa monimuotoisen työmaan työnkuvaa, joka on kuin läpileikkaus Tieluiskan eri osaamisalueista.
Espoon kaupungin hankekuvauksen sanoin: urakassa tehdään muun muassa maaleikkaustöitä, luiskattuja ja tuettuja kaivantoja, valaisin- ja portaalipylväiden rakentamista, penkereiden ja rakennekerrosten täyttötöitä, uuden katupäällysteen kivi- ja asfaltointitöitä sekä viherrakentamistöitä.
Nurmisaumattu noppakiveys valmistuu käsityönä yksi muutaman kilon kivi kerrallaan.Tynnyriaukion vaihteleva ilme pyöräparkkeineen ja penkkeineen muodostuu hiekkasaumatusta kolmevärisestä noppakiveyksestä, jota ympäröi roomalaisittain ladottu kuutta erikokoista laattaa sisältävä kiveys.
”Aikainen talvi, jo lähtökohtaisesti tiukka aikataulu ja työn edetessä ilmaantuneet useat suunnitelmien muutostarpeet ovat olleet ne suurimmat työmaan haasteet”, Puuska sanoo. ”Alueen saneerausluonteen takia luovuutta on tarvittu esimerkiksi, kun parinsadan metrin hulevesilinjaa varten maata kaivettaessa on tullut yllätyksiä vastaan lähes päivittäin.”
Suomenlahdentien viimeistelytyöt on tehty hyvin suunnitelluin liikenteenohjausjärjestelyiä. Liikenne on soljunut vain pienin keskeytyksin, kun Suomenlahdenkatua on jyrsitty ja asfaltoitu.Suomenlahdetien viimeistelytyöt kevyen liikenteen väylineen ovat viimeisillään. Uusi bussipysäkki lukion nurkalle syntyi siinä samassa.Suomenlahdentien kevyen liikenteen väylää rakennetaan huolella.
Alueen suunnittelusta vastaava projektipäällikkö Niina Meronen Espoon kaupungilta kertoo, että Tynnyripuiston rakennettava alue on ollut pitkään keskeneräinen ja osittain varastoalueena lähistön muiden rakennuskohteiden, kuten uimahallin ja lukion, takia. ”Uimahallin ja Länsiväylän välinen alue on ollut pitkään perusparannuksen tarpeessa ja nyt alue rakennetaan ja viimeistellään kerralla uusiksi”, Meronen sanoo.
Puistomaisen kohteen tärkeinä elementteinä ovat uudet istutusalueet ja mm. 60 lehti- ja havupuuta, kaksi lasten leikkialuetta, joista toinen on perinteisempi erilaisin leikkivälinein ja -telinein. Vesileikkialueella lapset puolestaan pääsevät puuhastelemaan vedellä ja sen virtauksella pumppuineeen, patoineen ja siipirattaineen. Lisäksi syntyy hiekkatekonurmipintainen monitoimialue.
On mukavaa kun saa rakentaa kivaa vesileikkialuetta Matinkylän lapsille.Vesileikkialueella kevätauringossa jo melkein kuulee veden solisevan kanavaa pitkin.Lasten toinen leikkialue telineineen ja välineineen alkaa valmistua.Tynnyripuistosta tulee viihtyisä istutus-, leikki- ja oleskelualueineen.
Yksi Matinkylän 15 alikulkukäytävästä kulkee Tynnyripuistosta Länsiväylän ja Matinkylän liittymän ali Olarin puolelle. Tieluiska tekee siitäkin viihtyisämmän yhteistyössä Espoon modernin taiteen museo EMMA:n kanssa. Työ liittyy Matinkylä-seuran aloitteesta syntyneeseen tunnelitaideprojektiin. Alueella on nimittäin havaittu, että ympäristötaide ehkäisee grafitintekijöitä käyttämästä betoniseiniä oman luovuutensa alustana. Kaksivaiheinen tunneli on jo maalattu värikkäästi ja ennen kesää sinne valmistuu taiteilija Yasmin May Jaafarin maalauksista ja alumiinikomposiittilevyistä koostuva taideteos.
Tieluiska Oy on ylpeä ja kiitollinen voidessaan olla rakentamassa viihtyisää asuinympäristöä Espooseen
Alikulkukäytävä uusine värityksineen odottaa taiteilija Yasmin May Jaafarin viimeistelevää kädenjälkeä.
