Tapiolan urheilupuiston uudistus etenee aikataulussa – Koivu-Mankkaantie avataan elokuussa

Tapiolan urheilupuiston uudistus etenee aikataulussa – Koivu-Mankkaantie avataan elokuussa

Tieluiska urakoi parhaillaan Tapiolan urheilupuiston pohjoisosaan entistä monipuolisempaa liikunnan ja vapaa-ajan aluetta. Vuoden 2027 lopussa tuhansia espoolaisia palvelevat kolme jalkapallokenttää, uudet kulkureitit, pysäköintialueet, lähiliikuntapaikat, leikkipuisto, juoksusuora sekä viihtyisä viherympäristö. Työmaan keskellä maisema näyttää vielä avoimelta ja karulta, mutta lopputuloksesta tulee vehreä ja viihtyisä paikka harrastaa, kulkea ja viettää aikaa.

Työmaan suurin työvaihe jää maan alle

Työmaan alkuvaiheessa suurin osa tekemisestä on ollut maanrakennusta ja maan alle tehtävää infraa. Tapiolan urheilupuistossa yksi merkittävimmistä työvaiheista on ollut savipohjaisen maaperän vahvistaminen stabiloimalla. Sen avulla tuleville kentille ja reiteille saadaan kestävä perusta.

Pilaristabilointia tehdään alueella poikkeuksellisen paljon, yhteensä noin 320 kilometrin edestä. Määrä kertoo hankkeen mittakaavasta ja siitä, kuinka paljon työtä tehdään ennen kuin valmiit kentät, kulkureitit ja muut rakenteet alkavat hahmottua.

“Stabilointi on yksi suurimmista työvaiheista, vaikka se ei näy valmiina pintana. Siinä tehdään pohjaa sille, että alue kestää tulevan käytön”, työmaapäällikkö Markus Valo kertoo.

Samaan aikaan alueella on rakennettu vesihuoltoa, katujen rakennekerroksia ja muita rakenteita, jotka jäävät valmiissa ympäristössä pitkälti piiloon. Ne ovat kuitenkin juuri sitä infraa, jonka ansiosta arki toimii ja reitit kestävät käyttöä vuodesta toiseen.

Työmaa siirtyy vähitellen näkyvämpiin vaiheisiin

Kesän aikana raskain maanrakennus alkaa vähitellen helpottaa, ja työmaalla siirrytään kohti vaiheita, jotka näkyvät selvemmin myös ohikulkijoille. Alueella tehdään asfaltointeja, kiveyksiä, täyttöjä ja kulkuyhteyksiin liittyviä töitä.

Koivu-Mankkaantien ja Yhteispelintien työt etenevät, ja Koivu-Mankkaantie saadaan avattua liikenteelle elokuun puolella. Kadun avautuminen selkeyttää arjen reittejä ja vähentää kiertämisen tarvetta.

“Koivu-Mankkaantien avaaminen on alueella liikkuville tärkeä muutos. Se helpottaa arjen reittejä, vaikka työt urheilupuiston puolella jatkuvat vielä. Ymmärrämme hyvin, että työmaa vaikuttaa alueella liikkumiseen. Siksi on hienoa päästä vaiheeseen, jossa yksi isoimmista haitoista alkaa helpottaa ja alueen tuleva ilme alkaa vähitellen näkyä”, Valo kertoo.

Kenttäalueilla jatketaan vielä pohjien rakentamista. Stabiloinnin jälkeen alueelle tehdään täyttöjä ja rakenteita, joiden päälle varsinaiset kenttärakenteet myöhemmin rakentuvat. Vaikka vihreitä pelipintoja ei alueella vielä nähdä, niiden tulevaa käyttöä varten tehdään nyt ratkaisevia pohjatöitä.

Kohti vihreämpää ja monipuolisempaa urheilupuistoa

Valmistuessaan Tapiolan urheilupuisto tarjoaa enemmän mahdollisuuksia niin aktiiviseen harrastamiseen kuin tavalliseen ulkoiluun ja alueella liikkumiseen. Kenttien ja liikuntapaikkojen rinnalle rakentuu viihtyisä ympäristö, jossa myös viherrakentamisella on suuri rooli. Noin 250 uutta puuta muuttaa alueen ilmettä merkittävästi tulevina vuosina.

Työmaan keskellä lopputulosta voi olla vielä vaikea kuvitella, mutta suunta on jo nähtävissä. Jokainen valmistuva reitti, kiveys ja istutus vie aluetta lähemmäs tavoitetta, jossa urheilupuisto palvelee espoolaisia monipuolisesti vuosikymmenten ajan.

Pohjoisosan työt ovat edenneet aikataulussa ja valmistuvat vuoden 2027 lopussa. Sen jälkeen Tapiolan urheilupuiston kehittäminen jatkuu uuden jalkapallostadionin rakentamisella, jonka suunniteltu alkamisajankohta on kesällä 2027.

Tieluiska FC Hongan kumppaniksi – rakenteilla FIFA-sertifioituja pelikenttiä

Tieluiska FC Hongan kumppaniksi – rakenteilla FIFA-sertifioituja pelikenttiä

Tieluiska aloittaa kumppanuuden FC Hongan kanssa. Seura kuuluu suomalaisen jalkapallon tunnetuimpiin ja liikuttaa tuhansia lapsia, nuoria ja harrastajia Espoossa.

Kumppanuutta yhdistää vahva side huipputason urheilukenttiin. Yhteistyö käynnistyy tilanteessa, jossa Tieluiska rakentaa parhaillaan Tapiolan urheilupuiston pohjoisosaa Espoossa. Mittava urakka tuo alueelle jalkapallokenttien lisäksi liikunnan ja vapaa-ajan ympäristöjä espoolaisten käyttöön.

”FC Honka tekee arvokasta työtä espoolaisen jalkapallokulttuurin ja junioritoiminnan kehittämisessä. Haluamme olla mukana tukemassa tätä. Yhteistyö tuntuu meille erityisen luontevalta juuri nyt, kun rakennamme uusia pelikenttiä tuleville pelaajasukupolville”, sanoo hankkeesta vastaava työpäällikkö Jani Juvonen Tieluiskalta.

”Tieluiska on Hongalle tärkeä kumppani Tapiolan urheilupuiston rakentajana. Kun toteutetaan kenttiä lasten, nuorten ja kilpaurheilun käyttöön, turvallisuus ja laatu korostuvat kaikessa tekemisessä. On hienoa, että alueella toimivat yritykset haluavat olla mukana tukemassa espoolaista urheilua. Olemme siitä erittäin kiitollisia”, kertoo FC Hongan liiketoimintajohtaja Matti Järvinen.

Tapiolan urheilupuiston pohjoisosan urakka sisältää myös monitoimikentän, lähiliikunta- ja leikkipaikkoja, juoksusuoran sekä rantalentopallo- ja koripallokenttiä. Kokonaisuuteen kuuluvat myös katu- ja vesihuoltotyöt, pysäköintialueet sekä puisto- ja viheralueet.

FIFA-sertifioidut kentät vaativat tarkkaa rakentamista

Parhaillaan Tapiolassa etenee kolmen jalkapallokentän pilaristabilointi, jonka arvioidaan valmistuvan kesän aikana. Tekonurmien asennus ajoittuu ensi vuoteen.

Kenttien rakentamista ohjaa FIFA-sertifiointi, joka asettaa rakentamiselle poikkeuksellisen tarkat laatuvaatimukset ja toleranssit.

”Urheilukenttärakentaminen eroaa monella tavalla esimerkiksi perinteisestä katurakentamisesta. Kenttien tasaisuuteen ja rakenteisiin kohdistuu erittäin tarkat vaatimukset. Rakenteiden pitää samalla kestää erittäin kovaa rasitusta ja olla silti joustavia”, Juvonen kertoo.

Kenttien perustaminen vaatii erikoisosaamista siltäkin osin, että alueen maaperä on pehmeää savea. Pilaristabiloinnissa maaperään syötetään sideainetta, joka reagoi maan kosteuden kanssa muodostaen kantavia pilareita kenttärakenteiden alle.

Kaksi kolmesta rakennettavasta kentästä tulee olemaan lämmitettyjä, mikä asettaa omat vaatimuksensa toteutukselle.

Tieluiskalla vahva jalansija Espoossa

Tieluiskalla on parhaillaan käynnissä useita hankkeita Espoossa, ja yhtiö on rakentanut alueelle vahvan jalansijan vaativien infra- ja ympäristörakentamisen projektien kautta. Tällä hetkellä käynnissä olevia hankkeita ovat muun muassa:

  • Kirkkojärventie-Pappilantie hulevesiviemärin rakentaminen
  • Useat puitesopimuksen alaiset työt Espoon kaupungille
  • Suurjännitelinjan rakentaminen Carunalle

Viimeisen muutaman vuoden aikana valmistuneita hienoja hankkeita ovat olleet muun muassa Meritorin ja Aallokkorannan tulvasuojarakenne sekä Suomenlahdentien sekä Tynnyripuiston saneeraus.

Tulvantorjuntaa Espoossa

Tulvantorjuntaa Espoossa

Gräsanoja on monin paikoin lähes täysin umpeenkasvanut. Espoon kaupunki on tilannut Tieluiskalta uoman kunnostustyöt ruoppaamisineen. Myös tulvatasanteita ja tulvauoma rakennetaan.

Noin 3,5 kilometriä pitkä Gräsanojan vesiuoma sen yläpuolisine valumapuroineen on aiheuttamiensa tulvien takia ollut viime vuosina kesto-ongelma Espoossa. Viimeksi 70 vuotta sitten perattu mereen laskeva uoma ei vedä tarpeeksi sulamis- ja sadevesiä, koska se on paikoin umpeen kasvanut ja ruovikoitunut. Tulvat ovat toistuvasti katkoneet teitä ja kevyen liikenteen väyliä ja uhanneet alueen rakennuksia.

Espoon kaupunki onkin ryhtynyt toimiin tilanteen parantamiseksi. Tieluiska on saanut kaupungin suunnitelman mukaisen urakan parantaa joen tulvatilanneolosuhteita ja samalla parantaa sen virkistysarvoja noin 2,5 kilometrin matkalla uoman keskialueella.

Työmaapäällikkö Stefan Malm näyttää, kuinka alue Matinpuronpolun sillalta etelään on jo perattu kasvustosta. Joen pohjaa ruopataan vielä puoli metriä syvemmäksi.

Rehevöitymisen lisäksi tulvaongelmiin vaikuttaa se, että uoman alue on alavaa eikä ole sen alkupäässäkään paljoakaan meren pinnan yläpuolella. Tulvaongelma on pahimmillaan säätilayhdistelmässä, jossa merenpinta nousee vaikkapa syysmyrskyn yhteydessä – jopa 1,5 metrin vedenpinnan nousuja on nähty – ja tuo merivettä jokeen samalla kun siihen valuu sadevettä sen valuma-alueelta.

Gräsanojan pohjan sedimentti on niin pilaantunutta, että ruopattu aines on toimitettava jätteenkäsittelyyn.

Tilaajan edustaja rakennuttajainsinööri Osmo Tiililä Espoon kaupungilta on vakuuttunut, että tehtävät toimenpiteet helpottavat alueen tulvaongelmaa. ”Näin kävi silloinkin, kun muutama vuosi sitten ruoppasimme Espoonjokea, tulvien sitä ennen noustua jopa Turunväylälle. Näinhän ei ole enää sen jälkeen käynyt, varsinkin kun Turunväylää myös korotettiin”, Tiililä sanoo.

Uoman reunaan upotettavaa 10 metriä syvää teräsbetoniseinää asennetaan pitämään voimalinjan läheistä maaperää paikallaan.

Nyt tehtävässä kunnostushankkeen toisessa vaiheessa toteutetaan tulvatasanteita ja tehdään erillinen vajaan puolen kilometrin pituinen tulvauoma antamaan tilaa ja aikaa nousevalle tulvavedelle virrata mereen päin ja poistetaan uomasta veden virtausta estävää kasvillisuutta. Lisäksi Länsiväylän eteläpuoliselta alueelta ruopataan uomaan kertynyttä pohjasedimenttiä, joka on niin pilaantunutta, että sitä pitää toimittaa jätteidenkäsittelyyn yli 2800 kuutiometriä.  Maanleikkuuta tulvatasanteiden ja -uoman rakentamisen yhteydessä tehdään kaikkiaan vajaan 10 000 kuutiometrin verran.

Työmaapäällikkö Stefan Malm (oik.) tarkistamassa, kuinka teräsponttiseinän asennustyömaalla pärjäillään heinäkuun helteissä.

Uomaa varjostamaan istutetaan uutta puustoa ja poistetaan vieraslajeja.  Jokeen rakennetaan lisäksi veden virtausta ohjaavia suisteita ja toteutetaan taimenelle soveltuva kutusoraikko. Lisäksi Tieluiskan viherrakentajat pääsevät uusimaan raitteja kalusteineen Tonttumaan ja Olarinluoman puiston alueella. Myös valaistusta uusitaan.

Pehmeä maaperä Gräsanojan uoman tuntumassa kulkevan suurjännitelinjan tuntumassa vaatii stabilointia.

Pehmeä maaperä monissa paikoissa vaatii omat toimenpiteensä. Tieluiskan pilaristabilointiyksikkö kairaa ja injektoi noin 2 000 reilun 10 metrin pituista stabilointipilaria kriittisimpiin paikkoihin ja pehmeikössä kulkevan kevyen liikenteen väylän alle. 600 ja 700 mm paksujen pilareiden yhteispituus on siis peräti 22 kilometriä! Lisäksi kahteen kohtaan joen pientareeseen asennetaan noin 15 metriä leveä ja 10 metriä syvä teräsponttiseinä pitämään maaperää kurissa.

Tieluiskan oma pilaristabilointiyksikkö aloittamassa  työt.
Telaponttonikaivinkoneella päästään työskentelmään joelta käsin.

Tieluiska on toteuttanut myös vaativan meritulvan estohankkeen Espoossa  – viime vuonna valmistuneen Kivenlahden tulvasuojamuurin rakentamisen.

Pehmeiköstä asuinalueen viihtyisäksi sydämeksi

Pehmeiköstä asuinalueen viihtyisäksi sydämeksi

Tähän aivan rautatieaseman läheisyyteen syntyy Jokikylän uusi ja viihtyisä asuin- ja ulkoilualue jokimaisemineen. Etualalla Tieluiskan toinen paikalla olevista pilaristabilointiyksiköistä vakauttamassa alueen savista ja märkää maaperää.
Tähän aivan rautatieaseman läheisyyteen syntyy Jokikylän uusi ja viihtyisä asuin- ja ulkoilualue jokimaisemineen. Etualalla Tieluiskan toinen paikalla olevista pilaristabilointiyksiköistä vakauttamassa alueen savista ja märkää maaperää.

Tieluiska on saanut rakentamisvastuun Riihimäen uuden Jokikylän asuinalueen katutöistä, puistoalueesta ja infrasta. Hankkeen rakennustyöt on aloitettu tammikuussa. Lyhyen kävelymatkan päässä Riihimäen rautatieasemasta olevalla alueella aivan tilaajan eli Riihimäen kaupungin virastotalo Veturin ikkunoiden alla leviävä savinen pehmeikkö on vielä vaikeasti hahmotettavan myllerryksen kourissa – mutta pian tähän nousee kaupungin suunnitelman mukaisesti korkealaatuinen ja kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen uusi asuinalue, jonka puistomaisen ytimen Tieluiska rakentaa hyödyntäen tällaisten hankkeiden eri osa-alueiden  osaamistaan.

Työnjohtaja Matti Puuska tulevan hulevesipumppaamon ponttikaivannossa, jota syvennetään tukirakenteita kerros kerrokselta alas päin rakentaen.

”Pieni kuumotus niskassa meillä tuntuu, varsinkin kun teemme työtä aivan tilaajan silmien  alla olevalla vaativalla hulevesipumppaamon työmaalla”, työnjohtaja Matti Puuska sanoo pilke silmäkulmassaan. Hulevesipumppaamon syvän ponttikaivannon rakentamisen tekee vaikeaksi pehmeä maaperä ja työn tekeminen pohjavesitason alapuolella. Tämän vuoksi pohjaveden pintaa alennetaankin erillisellä pumppujärjestelyllä, jotta työ on mahdollista ja turvallista toteuttaa. ”Välillä pohjavesi on päässyt suihkuamaan paineella maan pintaan teräsponttien asennusvaiheessa”, Puuska kertoo olosuhteista. Ponttikaivannon uumeniin laskeutuessamme se ei ollut vielä lopullisessa syvyydessään vaan meneillään oli viimeisten tukitasojen rakentaminen ennen lopulliseen kaivuusyvyyteen pääsemistä.

Ylhäältä alas rakennettaessa joudutaan tarvikkeet pujottelemaan kauko-ohjattavan nostolaitteen avulla valmiiden tukirakenteiden välistä ponttikaivannon pohjalle.

Kaupungin koko keskusta-alueen hulevedet ovat tähän asti laskeneet suoraan alueen läpi kulkevaan Vantaanjokeen. Yksi hankkeen kärkitavoitteista onkin Vantaanjoen vedenlaadun parantaminen. Tieluiskan miehet kertovat, että nyt asiaan tulee parannusta kahdellakin tavalla. Ensinnäkin hulevedet tulevat kulkemaan uuden laskeutusaltaan sekä suodatuksen kautta jokeen, jolloin suuri osa veden mukana tulevasta hiekasta, roskasta ja epäpuhtauksista saadaan poistettua ja jokeen laskee aiempaa puhtaampaa vettä. Ja jos vettä tulee tulvimalla vaikkapa kaatosateen takia, apuun tulevat kaksi pumppaamoon asennettavaa pumppua, jotka kumpikin tarvittaessa puskevat hulevesiä eteen päin yhteensä 3000 litran sekuntivauhdilla.

Jauhemaista sideainetta tankataan säiliövaunusta stabilointikoneen syöttövaunuun.

Pitkän linjan maaperän stabilointiosaaminen ja omat koneyksiköt siihen tekevät Tieluiskasta asiakkaiden arvostaman kumppanin rakennusprojekteihin, joissa pehmeä ja märkä maaperä on saatava vakautettua, jotta sen päälle voidaan rakentaa turvallisesti ja pitkäikäisesti. Nytkin alueella työskentelee kaksi pilaristabilointiyksikköä kairaamassa märkään savimaahan kovaan perustaan asti yltäviä 700 millin läpimittaisia pilareita. Maa-ainekseen sekoitetaan kairasylinterin noustessa sideainetta, kalkki-sementti-kipsiseosta. Näin syntyy kovalla peruspohjalla seisova pilaristo, joka vakauttaa märän ja pehmeän maaperän ja kantaa painumatta ja siirtymättä sen päälle rakennettavan infran. Jokikylän työmaalle kairataan yli 10 000 pilaria, mikä merkitsee pilareiden kymmenien kilometrien yhteispituutta.

Pilaristabilointikone kairaa vieri viereen 700 mm:n läpimittaisia pilareita. Syntyy tiheä maansisäinen pilariverkosto, joka vakauttaa savisen maaperän ja on kantava pohja maanpäällisiille rakenteille.

Eikä tässä vielä kaikki! Kohteen erikoisuutena on Vantaanjoen uoman siirtäminen kulkemaan alueen reunalta sen keskelle, vesielementiksi jota kävelytiet, viher- ja leikkialueet, terassilaiturit ja muut viihtyisyystekijät reunustavat. Tieluiskan pinta- ja viherrakentamisosaaminen astuu siinä vaiheessa työvuoroon luomaan kaupunkilaisille ja alueen uusille asukkaille virkistävän ympäristön olla ja asua. Kiveykset, istutukset, valaistus, leikkialuekalusteet jne. luovat sitten loppusilauksen kohteelle. Stabiloitava maa-alue on pääasiassa juuri tätä uuden jokiuoman ympäristöä ja uuden Kanavakadun pohjaa.

Vanhan Kanavakadun silta puretaan ja Vantaanjoki käännetään jo sen toiselta puolelta kulkemaan uutta uomaa pitkin keskelle uutta puistikkoaluetta. Vanha jokiuoma täytetään ja uusi huleveden laskeutusallas syntyy osapuilleen kuvanottopaikalle.

Paitsi joki, myös Kanavakatu siirretään eli rakennetaan uuteen paikkaan, kulkemaan alueen yli poikittain ja saavuttamaan myös nyt rakennettavan ison autopaikkojen korttelialueen. Ja Tieluiskalta onnistuu myös siltojen rakentaminen, tällä työmaalla oikein kaksin kappalein, kun Kanavakadun autosilta ja toiseen paikkaan tuleva kevyen liikenteen silta rakennetaan kulkemaan Vantaanjoen uuden uoman yli. Siltojen maatuet on jo paalutettu ja seruraavaksi on vuorossa niiden betonityöt.

Kaikkea me osataankin!

Kanavakatu ylittää Vantaanjoen uuden uoman uutta siltaa pitkin. Silta perustetaan betonilla täytettävien teräspaalujen ja teräsbetonimaatukien varaan. Pehmeän maaperän takia paalutus tehtiin ennen kaivannon tekemistä ja paalut lyhennetään vasta ennen muotti- ja valutöitä oikeaan korkoon.
Infrarakentaminen Tattarisuolla etenee suunnitellusti

Infrarakentaminen Tattarisuolla etenee suunnitellusti

Louhinta- ja stabilointityöt ovat täydessä vauhdissa Tattariharjuntiellä.

Tieluiska on aloittanut Helsingin kaupungin uuden asuinrakennuskohteen infran rakentamisen Malmin Tattarisuolla. Työmaapäällikkö Markus Valo kertoo, että urakkaan kuuluu katurakentaminen levennettävällä ja parannettavalla Tattariharjuntiellä ja sen ympäristössä, hulevesiviemäröinti sekä tonttihaaralähtöjen tekeminen uusitun kunnallistekniikan viemiseksi ympäristöön tuleville rakennustonteille. Urakkaan kuuluu myös Malminkentän koerakenteiden rakentaminen.

Työmaapäällikkö Markus Valo hoitelee juoksevia asioita myös työmaakierroksella. Taustalla louhitaan tielinjan korkeaa kohtaa matalammaksi ja leveämmäksi.

Parhaillaan Tattariharjuntiellä tehdään reilun kilometrin pituisella alueella yhtä aikaa massiivista louhintaa ja kahden koneen voimin alavien saviperäisten alueiden pilaristabilointia, jota tulee pilaroinnin pituus yhteenlaskien 100 kilometrin verran noin 400 metrin matkalle. Louhittavaa kalliota on noin 6000 kuutiometriä.

Tieluiskan osaaminen ja kokemus on kahden koneen voimin käytössä Tattarisuon savisen maaperän pilaristabiloinnissa.

Suunnitelmaan kuuluu myös tien korkeuserojen tasaamista sekä molempiin suuntiin vievän osittain punapinnoitteisen pyöräbaanan rakentaminen pohjustuksena alueelle myöhemmin ulottuvalle pyöräilyverkostolle. Kaksikaistaisuus risteysten kohdalla tulee sujuvoittamaan autoliikennettä.

Viimeisteltynä yksityiskohtana louhintatöistä Valo nostaa esiin irtiporausmenetelmän, jolla aivan kevyen liikenteen väylän viereen saadaan kaunis tasainen seinämäpinta tavallisemman karkeasti louhitun rosoisen seinämän sijaan. Pinnassa näkyy vain vieri viereen porattujen reikien aaltomainen kuvio. Siisteyden lisäksi menetelmä ehkäisee rapautumisen myötä usein myöhemmin tapahtuvan, joskus vaarallisenkin, kiviaineksen irtoamisen seinästä.

Irtiporaamalla aikaan saatu kallioseinämä on siisti ja turvallinen ratkaisu aivan tulevan kevyen liikenteen väylän vieressä.

Vaadittavasta rakennusalueen vesihuollon kapasiteetista kertoo, että rakennettavan teräksisen vesijohdon koko on suurimmillaan 600 mm. Hulevesille puolestaan rakennetaan suurimmillaan 1000 mm:n kokoinen betoninen runkoviemäri. Lisäksi asennetaan operaattoriputkia, valaistusta ja tehdään pintatöitä asfaltoinnin ja reunakivien sekä muiden pintakiveysten asennusten merkeissä.

Savisen pehmeällä koerakennekentällä tutkitaan erilaisten pohjanvahvistusmenetelmien toimivuutta alueella. Eri ratkaisujen vaikutusta maaperään seurataan tarkoin anturimittauksin.

Kaupungin toimeksiantoon kuuluu mielenkiintoinen Malminkentän koerakennealue, missä tutkitaan erilaisten alueen pehmeän maaperän kuivatus-, stabilointi- ja perustustapojen toimivuutta tulevalla asuinrakennusalueella. ”Siellä on nimensä mukaisesti koerakenteita – stabilointia erilaisilla sideaineilla, puupaalutusta 2800 puupaalulla ja vielä pari tuhatta vettä maanpinnalle kapillaarisuuteen perustuen nostavaa pystysalaojaa, joiden on tarkoitus kuivattaa savista maaperää”, Valo kertoo. Näin halutaan tutkia erilaisia ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä tapoja maaperän vakauttamiseen Tattarisuon rakennusteknisesti haastavalla alueella.

Tieluiskan ammattilainenkin tarvitsee välillä kahvia toimiakseen.
Työmaapäällikkö Markus Valolla ja työnjohtaja Kalle Peltolalla on asialliset tilat johtokeskuksessaan.