Tähän aivan rautatieaseman läheisyyteen syntyy Jokikylän uusi ja viihtyisä asuin- ja ulkoilualue jokimaisemineen. Etualalla Tieluiskan toinen paikalla olevista pilaristabilointiyksiköistä vakauttamassa alueen savista ja märkää maaperää.
Tieluiska on saanut rakentamisvastuun Riihimäen uuden Jokikylän asuinalueen katutöistä, puistoalueesta ja infrasta. Hankkeen rakennustyöt on aloitettu tammikuussa. Lyhyen kävelymatkan päässä Riihimäen rautatieasemasta olevalla alueella aivan tilaajan eli Riihimäen kaupungin virastotalo Veturin ikkunoiden alla leviävä savinen pehmeikkö on vielä vaikeasti hahmotettavan myllerryksen kourissa – mutta pian tähän nousee kaupungin suunnitelman mukaisesti korkealaatuinen ja kaupunkikuvallisesti mielenkiintoinen uusi asuinalue, jonka puistomaisen ytimen Tieluiska rakentaa hyödyntäen tällaisten hankkeiden eri osa-alueiden osaamistaan.
Työnjohtaja Matti Puuska tulevan hulevesipumppaamon ponttikaivannossa, jota syvennetään tukirakenteita kerros kerrokselta alas päin rakentaen.
”Pieni kuumotus niskassa meillä tuntuu, varsinkin kun teemme työtä aivan tilaajan silmien alla olevalla vaativalla hulevesipumppaamon työmaalla”, työnjohtaja Matti Puuska sanoo pilke silmäkulmassaan. Hulevesipumppaamon syvän ponttikaivannon rakentamisen tekee vaikeaksi pehmeä maaperä ja työn tekeminen pohjavesitason alapuolella. Tämän vuoksi pohjaveden pintaa alennetaankin erillisellä pumppujärjestelyllä, jotta työ on mahdollista ja turvallista toteuttaa. ”Välillä pohjavesi on päässyt suihkuamaan paineella maan pintaan teräsponttien asennusvaiheessa”, Puuska kertoo olosuhteista. Ponttikaivannon uumeniin laskeutuessamme se ei ollut vielä lopullisessa syvyydessään vaan meneillään oli viimeisten tukitasojen rakentaminen ennen lopulliseen kaivuusyvyyteen pääsemistä.
Ylhäältä alas rakennettaessa joudutaan tarvikkeet pujottelemaan kauko-ohjattavan nostolaitteen avulla valmiiden tukirakenteiden välistä ponttikaivannon pohjalle.
Kaupungin koko keskusta-alueen hulevedet ovat tähän asti laskeneet suoraan alueen läpi kulkevaan Vantaanjokeen. Yksi hankkeen kärkitavoitteista onkin Vantaanjoen vedenlaadun parantaminen. Tieluiskan miehet kertovat, että nyt asiaan tulee parannusta kahdellakin tavalla. Ensinnäkin hulevedet tulevat kulkemaan uuden laskeutusaltaan sekä suodatuksen kautta jokeen, jolloin suuri osa veden mukana tulevasta hiekasta, roskasta ja epäpuhtauksista saadaan poistettua ja jokeen laskee aiempaa puhtaampaa vettä. Ja jos vettä tulee tulvimalla vaikkapa kaatosateen takia, apuun tulevat kaksi pumppaamoon asennettavaa pumppua, jotka kumpikin tarvittaessa puskevat hulevesiä eteen päin yhteensä 3000 litran sekuntivauhdilla.
Pitkän linjan maaperän stabilointiosaaminen ja omat koneyksiköt siihen tekevät Tieluiskasta asiakkaiden arvostaman kumppanin rakennusprojekteihin, joissa pehmeä ja märkä maaperä on saatava vakautettua, jotta sen päälle voidaan rakentaa turvallisesti ja pitkäikäisesti. Nytkin alueella työskentelee kaksi pilaristabilointiyksikköä kairaamassa märkään savimaahan kovaan perustaan asti yltäviä 700 millin läpimittaisia pilareita. Maa-ainekseen sekoitetaan kairasylinterin noustessa sideainetta, kalkki-sementti-kipsiseosta. Näin syntyy kovalla peruspohjalla seisova pilaristo, joka vakauttaa märän ja pehmeän maaperän ja kantaa painumatta ja siirtymättä sen päälle rakennettavan infran. Jokikylän työmaalle kairataan yli 10 000 pilaria, mikä merkitsee pilareiden kymmenien kilometrien yhteispituutta.
Pilaristabilointikone kairaa vieri viereen 700 mm:n läpimittaisia pilareita. Syntyy tiheä maansisäinen pilariverkosto, joka vakauttaa savisen maaperän ja on kantava pohja maanpäällisiille rakenteille.
Eikä tässä vielä kaikki! Kohteen erikoisuutena on Vantaanjoen uoman siirtäminen kulkemaan alueen reunalta sen keskelle, vesielementiksi jota kävelytiet, viher- ja leikkialueet, terassilaiturit ja muut viihtyisyystekijät reunustavat. Tieluiskan pinta- ja viherrakentamisosaaminen astuu siinä vaiheessa työvuoroon luomaan kaupunkilaisille ja alueen uusille asukkaille virkistävän ympäristön olla ja asua. Kiveykset, istutukset, valaistus, leikkialuekalusteet jne. luovat sitten loppusilauksen kohteelle. Stabiloitava maa-alue on pääasiassa juuri tätä uuden jokiuoman ympäristöä ja uuden Kanavakadun pohjaa.
Vanhan Kanavakadun silta puretaan ja Vantaanjoki käännetään jo sen toiselta puolelta kulkemaan uutta uomaa pitkin keskelle uutta puistikkoaluetta. Vanha jokiuoma täytetään ja uusi huleveden laskeutusallas syntyy osapuilleen kuvanottopaikalle.
Paitsi joki, myös Kanavakatu siirretään eli rakennetaan uuteen paikkaan, kulkemaan alueen yli poikittain ja saavuttamaan myös nyt rakennettavan ison autopaikkojen korttelialueen. Ja Tieluiskalta onnistuu myös siltojen rakentaminen, tällä työmaalla oikein kaksin kappalein, kun Kanavakadun autosilta ja toiseen paikkaan tuleva kevyen liikenteen silta rakennetaan kulkemaan Vantaanjoen uuden uoman yli. Siltojen maatuet on jo paalutettu ja seruraavaksi on vuorossa niiden betonityöt.
Kaikkea me osataankin!
Kanavakatu ylittää Vantaanjoen uuden uoman uutta siltaa pitkin. Silta perustetaan betonilla täytettävien teräspaalujen ja teräsbetonimaatukien varaan. Pehmeän maaperän takia paalutus tehtiin ennen kaivannon tekemistä ja paalut lyhennetään vasta ennen muotti- ja valutöitä oikeaan korkoon.
Aluksi oli suo, kuokka ja Jussi… Ei sentään vaan savi, pilaristabilointilaitteistot ja Ismo sekä Santeri, Tieluiskan stabilointiosaajat. Kaira on isketty ensimmäisen pilarin kohdalle Sarvvikinportin katutyömaan notkelmassa, josta kallio löytyy märän ja löysän savi-turvemaan alta syvimmillään vasta 20 metrissä. Uusien työkoneiden älykäs koneohjaus ja telemetria mahdollistavat työn laadun seurannan reaaliajassa.
Infra- tai asuinrakentaminen Suomessa vaatii usein maaperän stabilointia – vakauttamista, pohjan vahvistusta. Tällöin maaperätutkimuksessa on havaittu päällisin puolin tukevaltakin vaikuttavan maaperän olevan kovan pintakerroksen alla märkää ja löysää, tyypillisesti savimaata.
Kyse voi olla vanhasta merenpohjasta tai kallioisenkin alueen vettä keräävistä notkelmakohdista, joissa pinnan alla velloo märkä ja painoa päälleen saadessaan painuva tai jopa liikeelle lähtevä maamassa. Pienessä mittakaavassa märkä ja pehmeä maa-aines voidaan vaihtaa tukevampaan perustuspohjaan, kuten kivimurskaan ja sopivaan hiekkaseokseen. Usein tämä ei kuitenkaan ole järkevää eikä edes mahdollista.
”Tällöin maaperä pitää stabiloida ja tähän Tieluiskalla on oma kalusto ja vuosikymmenten asiantuntemus ja kokemus”, toimialajohtaja Ville Niutanen kertoo. Usein päädytään pilaristabilointiin, jossa märkään maahan kairataan kovaan perustaan asti yltäviä 600-700 millin läpimittaisia reikiä, jotka kairasylinterin noustessa täytetään kosteudessa kovettuvalla sideaineella, tyypillisesti kalkki-sementtiseoksella, jossa mahdollisuuksien mukaan nykyään käytetään ympäristösyistä myös kierrätysmateriaalia, kuten teollisuuden prosesseissa sivutuotteena syntyvää kipsiä. Näin syntyy kovalla peruspohjalla seisova pilaristo, joka vakauttaa märän ja pehmeän maaperän ja kantaa painumatta ja siirtymättä sen päälle rakennettavan infran (esim. tiet) tai asuinrakennukset.
Toimialajohtaja Ville Niutanen (oik.) tuli käynnistämään pilaristabilointivaiheen Kirkkonummen työmaalla. Työn suorittamisesta vastaavat Santeri (vas.) ja Ismo Suvanto. Taustalla stabilointiseoksen varastointi- ja syöttölaitteistot, jotka puskevat sideaineen kairan avaamaan reikään.
”Toinen tapa toimia on tehdä ns. massastabilointi, jossa sideaines sekoitetaan koko märkään maamassaan”, Niutanen kertoo. ”Se mikä nyt on uutta ja kustannustehokasta on yhdistelmästabilointilaitteistomme, jolla voidaan tehdä molempia stabilointitapoja vain työkaluosan vaihdolla.
Laitteistomme on ketterä myös siinä mielessä, että sen pilarointimasto on modulaarinen eli se koostuu pätkistä, joita voidaan yhdistää ja purkaa tilanteen vaatimusten mukaan. Se mahdollistaa vaikkapa työkohteen yläpuolella olevan voimalinjan alle työskentelemään mahtumisen. Painesyöttimemme teho on myös rittävä isollakin alueella toimimiseen. Modernit koneemme täyttävät viimeisimmät päästömääräykset ja turvallisuusluokitukset ”
Modernin laitteiston pilarointimasto on modulaarinen, joten se voidaan sovittaa kunkin työkohteen tarpeisiin. Laitteistolla voidaan vahvistaa sekä savialueita että turvetta tai näiden yhdistelmiä, yhdellä koneella, samalla käyntikerralla.
Niutanen kertoo, kuinka hyvinkin suunnitellussa stabilointiurakassa joudutaan usein päivittäin ratkomaan eteen tulevia isompia ja pienempiä ongelmia maaperän yllätysten takia. Tällöin aikaa ja kustannuksia säästää työnjohdon ja -tekijöiden pitkä kokemus alalta. Ja sitä Tieluiskan stabilointiporukalla on, nyt jo kahdessa polvessa.
Stabilointipilareiden kairaus on alkanut.
Heinäkuun alussa Tieluiska iski pilaristabilointilaitteistonsa kahden koneen voimin Sarvvikinportin katutyömaahan. Alueelle rakennettava katu kulkee notkelman yli, jossa on syvimmillään parinkymmenen metrin kerros märkää ja pehmeää savi- ja turvemaata. ”Kairaamme siihen metrin välein kalliopohjaan asti ulottuvia, läpimitaltaan 700-millisiä stabilointipilareita, joissa käytetään kalkki-sementti-kipsiseosta 100 kiloa kuutiolle, mikä tarkoittaa 40 kiloa pilarimetrille”, Niutanen summaa. Näin syntyy painumaton rakenne, minkä päälle voidaan turvallisin mielin rakentaa alueen läpi kulkeva katu.
Pilaristabiloinnissa moderneilla laitteilla ohjataan raakaa voimaaa herkällä kädellä.Stabilointilaitteisto kairaa läpimitaltaan 700-millisen reiän pehmeään savimaahan syvimmillään 20 metriin saakka ja noustessaan täyttää reiän kovettuvalla sideaineella.
Kurjenmiekanpolun pohjaa tasoitetaan Sarfvikin golfkentän vieressä. Louhintatöiden turvajärjestelyt vaativat yhteistyötä golfkentän kanssa.
Länsiväylän varteen nousee uusi luonnonläheinen Sarvvikinportin kerrostaloalue, jonka infrastruktuurin rakentamisen Kirkkonummen kunta on tilannut Tieluiskalta. Työt ovat käynnistyneet keväällä ja valmistuvat ensi kesänä. Rakennuskohde sijaitsee luonnonkauniilla alueella Länsiväylän ja Finnträsk-järven välissä. Alue rajoittuu myös viereisen golfkentän väyliin ja viheriöihin. Rakentaminen toteutetaan mahdollisimman hyvin luontoa kunnioittaen.
Työmaapäällikkö Kimmo Nyman seuraa, kuinka vesihuoltolinjat ja puistoraitit rakentuvat luontoa myötäillen.
Työmaapäällikkö Kimmo Nymanilla on hallittavanaan monimuotoinen tehtäväkenttä. Työt kohteessa alkoivat keväällä puunkaadoin kulkuväylien ja viemäriverkoston alueilta. Sen jälkeen on päästy louhimaan kallioisesta maastosta hieman tasaisempaa pohjaa niin puistoraiteille kuin vesihuoltolinjoillekin. Luontoon hyvin istuvat puistoraitit tulevat olemaan kivituhkalla päällystettyjä. Alueelle rakennetaan myös paineviemäriverkosto, joka liitetään Espoon suuntaan laskevaan viemäriin. Myös hulevesiviemäreitä rakennetaan.
Tieluiska hallitsee lopulta näkymättömäksi jäävän infrastruktuurin rakentamisen.
Jo olemassa olevan ja paikallisten käyttämän Kurkirannan luonnonuimarannan yhteyteen tulee lasten leikkialue kiinteästi asennetuin leikkivälinein. Lähelle rakennetaan myös pysäköintialue uimarannalle tulijoille. Lisäksi niin isot kuin pienetkin koirat saavat ulkoilutusaitaukset rakennusalueen länsipäähän.
Uimarannan yhteyteen on jo alustavasti raivattu alue lasten viihtyisälle leikkipaikalle.
Urakkaan kuuluu myös uuden päällystetyn, Finnträskinreuna-nimisen kadun rakentaminen. Se jatkuu Kirkkonummen suuntaan jalankulku- ja Hankoon asti kurkottelevaksi pyörätieksi muuttuen. Tien alkupää liittyy nykyiseen Sarvvikin puistotiehen, mihin rakennetaan uusi kiertoliittymä.
Finnträskinreuna-katu on jo rakenteilla. Etualalla tuleva louhinta-alue ja notkelmassa stabiloitava savimaa-alue.
Rakennettava katu kulkee alavimmassa kohdassaan jopa 15 metriä paksun pehmeän savi- ja turvemaan päällä, joten Tieluiskan maaperän stabilointkokemukselle ja -välineistölle on tässä käyttöä. Jotta kadun ja sen yhteydessä kulkevien putkijohtojen kohdalle ei pääsisi syntymään painumia tai maan siirtymiä, maaperä vakautetaan tekemällä siihen ns. pilaristabilointi. Menetelmässä maaperää vahvistetaan lisäämällä siihen kipsi-kalkki-sementtipohjaista sideainetta kairaamalla siihen ensin reikiä, joihin sideaine syötetään. Sideaine reagoi märän maaperän kanssa ja jähmettyy 60-70 senttiä paksuiksi sylinterimäisiksi, maata tukevoittaviksi pilareiksi. Kerromme tarkemmin Tieluiskan tekemästä stabiloinnista, kun työssä päästään heinäkuussa alkuun.
Stabiloitava savimaa on aurinkoisen jakson jäljiltä kuiva, mutta vain pinnaltaan. Alla on jopa 15 metriä märkää savea ja turvetta.Hulevesialtaiden pinnanmuodot ovat jo alkaneet hahmottua.
