Tieluiska tekee Strömbergin puiston peruskorjauksen

Tieluiska tekee Strömbergin puiston peruskorjauksen

Täysi tohina päällä Strömbergin puistossa. Uuden puusillan perustusten valua. Taustalla rakennetaan vesiputouksen kiertävän kalatien yläpäässä sen virtauksen säätöpatoa.

Tieluiska on saanut kunnian peruskorjata Helsingin kaupungin puistoalueiden kirkkaimpiin helmiin kuuluvan, luonnonarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan Strömbergin puiston ja Puropuistikon Pitäjänmäessä. Aikataulun mukaan ensi vuonna valmistuva remontti on jo pitkällä ja se on erinomainen näyteikkuna Tieluiskan osaamisen laajuuteen. Töitä tehdään monipuolisesti kallion täsmälouhinnasta ja silta- sekä porrasrakentamisesta aina vihertöihin, vieraslajien poistoon sekä puiden, pensaiden ja tuhansien perennojen ja sipulikukkien istutukseen.

Puistolaakson läpi virtaavaa jokea voi seurailla uutta ja helppokulkuista puulankonkia pitkin.

”Tämä on aika tyypillinen nykyaikainen puistokohde eli on paljon muutakin kuin vihertöitä. Tässähän tehdään paljon erilaisia teräs-, betoni- ja puurakenteita”, työmaapäällikkö Aarre Eerola ja työnjohtaja Kimmo Kuusisto toteavat. ”Leikkipuistoa on myös ehostettu ja uusittu. Koskiakin on rakennettu kolme kappaletta ja Puropuistikon altaan ruoppaaminen oli iso urakka”.

Teräksisistä tukirakenteista ja puuaskelmista tehdyt portaat asennetaan näiden täsmätyönä tehtyjen perustusten päälle helpottamaan nousua puiston laelle Pitäjänmäentien suunnalta.

Laajassa ja osin kallioisessa Strömbergin puistossa on kaksi pääosaa: Mätäjoen uoman ympäristön vehreä laaksoalue ja toisaalta lähes 30 metriä korkea kalliomäki näköala- ja piknikpaikkoineen. Sen läheisyydessä on myös leikkipuisto Strömberg. Oma kokonaisuutensa on Puropuistikko Strömbergintien pohjoispuolella.

Pikapalaveri puiston näköalapaikalle johtavan kulkuväylän rakentamisen tiimoilta. Vaikeakulkuisuus vaatii ketterät työkoneet ja taitavat kuskit.

Aivan erityinen onkin puiston läpi virtaavan Mätäjoen ilmeen muuttuminen peruskorjauksen yhteydessä. Siitä on tullut luonnollisemmin virtaava ja soliseva, kun sen betonipatoja on nyt purettu ja vesi pääsee virtaamaan vapaasti kivi kiveltä rakennetuissa vaihtelevissa koskiuomissaan. Rakennusaikana syntyneen idean mukaan jokiuoma jopa tuplaantui kahdeksi ylävirran Puropuistikossa.

Rakennusvaiheessa syntynyt idea jakaa Mätäjoki välillä kahdeksi uomaksi elävöittää Puropuistikkoa. Etualalla kivipadon yläpuolella on jokeen nousevien meritaimenten yksi kutusoraikko.

Kalastonhoidollisestikin kohde on mielenkiintoinen. Vantaalta Pitäjänmäen kautta Iso-Huopalahteen laskevaan Mätäjokeen nousevien meritaimenten kutuolosuhteita on viime vuosina parannettu kunnostutöillä ja viimeksi syyskuussa tehty poikaslaskenta antoi hyviä tuloksia joessa syntyneiden poikasten määrästä. Jokeen nousevien taimenten matka on kuitenkin toistaiseksi tyssännyt puiston keskeiseen nähtävyyteen, Strömbergin koskeen ja sen kolmimetriseen pystysuoraan putoukseen.

Kimmo Kuusisto ja Aarre Eerola työmaakierroksella kallioon louhitun kalatien säädettävän yläpadon äärellä.

Parhaillaan rakennetaan tämän esteen kiertävää, noin 100 metriä pitkää mutkittelevaa ja luonnonkivillä porrastettua kalatietä, jonka kautta taimenten on tarkoitus päästä jatkamaan nousuaan joessa. Kalatien yläpäähän on lisäksi rakenteilla vedenvirtausta säätelevä pato nousuolosuhteiden optimoimiseksi. Kaupungin nimeämän koskiasiastuntijan ohjaamana on lisäksi rakennettu virtaukseltaan sopivia taimenten lepopaikkoja ja kutuun sopivia soraikkopohjia.

Padot on purettu ja vesi virtaa vapaana solisten Puropuistikon altaasta kivi kiveltä aseteltua uomaa pitkin kohti Strömbergin koskea…
…ja jatkaa lopulta iloisesti matkaansa luonnollisen näköiseksi rakennettua uomaansa pitkin pois puistosta Pitäjänmäentien ali kohti merta.

Veden läheisyys ja virtauksen vaihtelut ovat olleet toisaalta työmaan suurin haaste. Sateet ovat nostaneet veden pintaa ja aiheuttaneet töihin katkoksia. Työmaan aiheuttamia vesiä ei toisaalta saa laskea jokeen vaan ne on pumpattava viemäriin. Asiaa kontrolloidaan päivittäin otettavilla vesinäytteillä työmaan ylä- ja alapuolelta. Työmaa on iso ja kallioinen, mikä vaatii rakentajalta ketteryyttä, varsinkin kun joen ylittävä silta purettiin heti alkajaisiksi.

Kimmo Kuusisto näyttää, kuinka leikkipuiston ehostetetut 20 vuotta vanhat laadukkaat leikkitelineet ovat taas kuin uusia.

Ensi vuonna kannattaa vähän kauempaakin tulla nauttimaan Strömbergin puiston virkistävästä koskien solinasta vehreässä laaksossaan. Eväät mukaan ja piknik pystyyn avaran näköalapaikan uusille jykeville pöytäryhmille!

Puiston korkein kohta ja näköalapaikka uudistetaan mm. jykevin lehtikuusesta tehdyin pöytäryhmin.
Työt jatkuvat – Tieluiska tekee!

Tulvantorjuntaa Espoossa

Tulvantorjuntaa Espoossa

Gräsanoja on monin paikoin lähes täysin umpeenkasvanut. Espoon kaupunki on tilannut Tieluiskalta uoman kunnostustyöt ruoppaamisineen. Myös tulvatasanteita ja tulvauoma rakennetaan.

Noin 3,5 kilometriä pitkä Gräsanojan vesiuoma sen yläpuolisine valumapuroineen on aiheuttamiensa tulvien takia ollut viime vuosina kesto-ongelma Espoossa. Viimeksi 70 vuotta sitten perattu mereen laskeva uoma ei vedä tarpeeksi sulamis- ja sadevesiä, koska se on paikoin umpeen kasvanut ja ruovikoitunut. Tulvat ovat toistuvasti katkoneet teitä ja kevyen liikenteen väyliä ja uhanneet alueen rakennuksia.

Espoon kaupunki onkin ryhtynyt toimiin tilanteen parantamiseksi. Tieluiska on saanut kaupungin suunnitelman mukaisen urakan parantaa joen tulvatilanneolosuhteita ja samalla parantaa sen virkistysarvoja noin 2,5 kilometrin matkalla uoman keskialueella.

Työmaapäällikkö Stefan Malm näyttää, kuinka alue Matinpuronpolun sillalta etelään on jo perattu kasvustosta. Joen pohjaa ruopataan vielä puoli metriä syvemmäksi.

Rehevöitymisen lisäksi tulvaongelmiin vaikuttaa se, että uoman alue on alavaa eikä ole sen alkupäässäkään paljoakaan meren pinnan yläpuolella. Tulvaongelma on pahimmillaan säätilayhdistelmässä, jossa merenpinta nousee vaikkapa syysmyrskyn yhteydessä – jopa 1,5 metrin vedenpinnan nousuja on nähty – ja tuo merivettä jokeen samalla kun siihen valuu sadevettä sen valuma-alueelta.

Gräsanojan pohjan sedimentti on niin pilaantunutta, että ruopattu aines on toimitettava jätteenkäsittelyyn.

Tilaajan edustaja rakennuttajainsinööri Osmo Tiililä Espoon kaupungilta on vakuuttunut, että tehtävät toimenpiteet helpottavat alueen tulvaongelmaa. ”Näin kävi silloinkin, kun muutama vuosi sitten ruoppasimme Espoonjokea, tulvien sitä ennen noustua jopa Turunväylälle. Näinhän ei ole enää sen jälkeen käynyt, varsinkin kun Turunväylää myös korotettiin”, Tiililä sanoo.

Uoman reunaan upotettavaa 10 metriä syvää teräsbetoniseinää asennetaan pitämään voimalinjan läheistä maaperää paikallaan.

Nyt tehtävässä kunnostushankkeen toisessa vaiheessa toteutetaan tulvatasanteita ja tehdään erillinen vajaan puolen kilometrin pituinen tulvauoma antamaan tilaa ja aikaa nousevalle tulvavedelle virrata mereen päin ja poistetaan uomasta veden virtausta estävää kasvillisuutta. Lisäksi Länsiväylän eteläpuoliselta alueelta ruopataan uomaan kertynyttä pohjasedimenttiä, joka on niin pilaantunutta, että sitä pitää toimittaa jätteidenkäsittelyyn yli 2800 kuutiometriä.  Maanleikkuuta tulvatasanteiden ja -uoman rakentamisen yhteydessä tehdään kaikkiaan vajaan 10 000 kuutiometrin verran.

Työmaapäällikkö Stefan Malm (oik.) tarkistamassa, kuinka teräsponttiseinän asennustyömaalla pärjäillään heinäkuun helteissä.

Uomaa varjostamaan istutetaan uutta puustoa ja poistetaan vieraslajeja.  Jokeen rakennetaan lisäksi veden virtausta ohjaavia suisteita ja toteutetaan taimenelle soveltuva kutusoraikko. Lisäksi Tieluiskan viherrakentajat pääsevät uusimaan raitteja kalusteineen Tonttumaan ja Olarinluoman puiston alueella. Myös valaistusta uusitaan.

Pehmeä maaperä Gräsanojan uoman tuntumassa kulkevan suurjännitelinjan tuntumassa vaatii stabilointia.

Pehmeä maaperä monissa paikoissa vaatii omat toimenpiteensä. Tieluiskan pilaristabilointiyksikkö kairaa ja injektoi noin 2 000 reilun 10 metrin pituista stabilointipilaria kriittisimpiin paikkoihin ja pehmeikössä kulkevan kevyen liikenteen väylän alle. 600 ja 700 mm paksujen pilareiden yhteispituus on siis peräti 22 kilometriä! Lisäksi kahteen kohtaan joen pientareeseen asennetaan noin 15 metriä leveä ja 10 metriä syvä teräsponttiseinä pitämään maaperää kurissa.

Tieluiskan oma pilaristabilointiyksikkö aloittamassa  työt.
Telaponttonikaivinkoneella päästään työskentelmään joelta käsin.

Tieluiska on toteuttanut myös vaativan meritulvan estohankkeen Espoossa  – viime vuonna valmistuneen Kivenlahden tulvasuojamuurin rakentamisen.

Infrarakentaminen Tattarisuolla etenee suunnitellusti

Infrarakentaminen Tattarisuolla etenee suunnitellusti

Louhinta- ja stabilointityöt ovat täydessä vauhdissa Tattariharjuntiellä.

Tieluiska on aloittanut Helsingin kaupungin uuden asuinrakennuskohteen infran rakentamisen Malmin Tattarisuolla. Työmaapäällikkö Markus Valo kertoo, että urakkaan kuuluu katurakentaminen levennettävällä ja parannettavalla Tattariharjuntiellä ja sen ympäristössä, hulevesiviemäröinti sekä tonttihaaralähtöjen tekeminen uusitun kunnallistekniikan viemiseksi ympäristöön tuleville rakennustonteille. Urakkaan kuuluu myös Malminkentän koerakenteiden rakentaminen.

Työmaapäällikkö Markus Valo hoitelee juoksevia asioita myös työmaakierroksella. Taustalla louhitaan tielinjan korkeaa kohtaa matalammaksi ja leveämmäksi.

Parhaillaan Tattariharjuntiellä tehdään reilun kilometrin pituisella alueella yhtä aikaa massiivista louhintaa ja kahden koneen voimin alavien saviperäisten alueiden pilaristabilointia, jota tulee pilaroinnin pituus yhteenlaskien 100 kilometrin verran noin 400 metrin matkalle. Louhittavaa kalliota on noin 6000 kuutiometriä.

Tieluiskan osaaminen ja kokemus on kahden koneen voimin käytössä Tattarisuon savisen maaperän pilaristabiloinnissa.

Suunnitelmaan kuuluu myös tien korkeuserojen tasaamista sekä molempiin suuntiin vievän osittain punapinnoitteisen pyöräbaanan rakentaminen pohjustuksena alueelle myöhemmin ulottuvalle pyöräilyverkostolle. Kaksikaistaisuus risteysten kohdalla tulee sujuvoittamaan autoliikennettä.

Viimeisteltynä yksityiskohtana louhintatöistä Valo nostaa esiin irtiporausmenetelmän, jolla aivan kevyen liikenteen väylän viereen saadaan kaunis tasainen seinämäpinta tavallisemman karkeasti louhitun rosoisen seinämän sijaan. Pinnassa näkyy vain vieri viereen porattujen reikien aaltomainen kuvio. Siisteyden lisäksi menetelmä ehkäisee rapautumisen myötä usein myöhemmin tapahtuvan, joskus vaarallisenkin, kiviaineksen irtoamisen seinästä.

Irtiporaamalla aikaan saatu kallioseinämä on siisti ja turvallinen ratkaisu aivan tulevan kevyen liikenteen väylän vieressä.

Vaadittavasta rakennusalueen vesihuollon kapasiteetista kertoo, että rakennettavan teräksisen vesijohdon koko on suurimmillaan 600 mm. Hulevesille puolestaan rakennetaan suurimmillaan 1000 mm:n kokoinen betoninen runkoviemäri. Lisäksi asennetaan operaattoriputkia, valaistusta ja tehdään pintatöitä asfaltoinnin ja reunakivien sekä muiden pintakiveysten asennusten merkeissä.

Savisen pehmeällä koerakennekentällä tutkitaan erilaisten pohjanvahvistusmenetelmien toimivuutta alueella. Eri ratkaisujen vaikutusta maaperään seurataan tarkoin anturimittauksin.

Kaupungin toimeksiantoon kuuluu mielenkiintoinen Malminkentän koerakennealue, missä tutkitaan erilaisten alueen pehmeän maaperän kuivatus-, stabilointi- ja perustustapojen toimivuutta tulevalla asuinrakennusalueella. ”Siellä on nimensä mukaisesti koerakenteita – stabilointia erilaisilla sideaineilla, puupaalutusta 2800 puupaalulla ja vielä pari tuhatta vettä maanpinnalle kapillaarisuuteen perustuen nostavaa pystysalaojaa, joiden on tarkoitus kuivattaa savista maaperää”, Valo kertoo. Näin halutaan tutkia erilaisia ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä tapoja maaperän vakauttamiseen Tattarisuon rakennusteknisesti haastavalla alueella.

Tieluiskan ammattilainenkin tarvitsee välillä kahvia toimiakseen.
Työmaapäällikkö Markus Valolla ja työnjohtaja Kalle Peltolalla on asialliset tilat johtokeskuksessaan.
Vesihuollon saneeraus tiiviissä kaupunkiympäristössä

Vesihuollon saneeraus tiiviissä kaupunkiympäristössä

Louhiminen ”läpi harmaan kiven”on tarkkaa puuhaa keskellä asutusta, liikkennettä ja vanhoja putkistoja. Räjähdysaineiden sijaan silloin käytetään menetelmänä kiilauslouhintaa.

On infran rakennustyömaita ja on infran rakennustyömaita.

On neitseellinen ja tyhjä rakennusalue, jonne saadaan rakentaa vesi- ja viemäröinti- ja katulinjat ennen muuta rakentamista. Kuten vaikka Tieluiskan Sarvvikinportin kohteessa. Rakentaminen on silloin logistisesti optimaalista. Riittää, että alue aidataan reunoiltaan ja työ saadaan tehdä ”omassa rauhassa”.

Ja on vanha, tiiviisti rakennettu asuinalue, jonka infra täytyy uusia keskellä asumista, elämistä ja liikennettä. Silti mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Tällainen on HSY:n Tieluiskalta tilaama vesihuollon ja katujen saneerausrakentamisurakka Vanhan Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alueella Helsingissä.

Hankkeen työmaatoimistoon kokoonnutaan päivittäin ratkomaan eteen tulevia rakennushaasteita. Kahvin lisäksi tarjolla syksyn kunniaksi myös pussillinen syksyn runsasta omenasatoa.

Kokoonnumme työnjohdon ”komentokeskukseen” kuulemaan, minkälainen kohde on kyseessä. ”Alueen vesihuoltosaneeraus on tässä pääosassa ja siinä yhteydessä sitten myös katujen rakentaminen”, työmaapäällikkö Martti Kuikka kertoo. Aikansa elänyt ja kapasiteetiltaan pieneksi jäänyt vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviermäröinti uusitaan – tietynlainen koko alueen putkiremontti siis. Töissä Tieluiskalla on täällä noin 30 henkilöä, jotka toimivat seitsemänä työryhmänä.

Mannerheimintien molemmin puolin sijaitseva, Ruskeasuolta Pikku Huopalahden rantaan asti ulottuva operaatioalue on laaja ja se näkyy vaikkapa hulevesiviemäröinnin kapasiteetissa. ”Hulevesiä keräävän viemäröinnin mereen laskeva purkuosa on läpimitaltaan peräti 160 senttiä, kun alueen vanha viemäröinti on 30-60-senttistä”, Kuikka ja työmaan toinen työnjohtaja Kim Kuuras kertovat. Näin pyritään saamaan alueen katujen ja kellareiden tulvimiset kuriin.

Ranta-alueen pehmeys, sekalaiset vanhat täyttömaat ja painavat betoniset hulevesiviemärit ovat olleet yhdistelmä, joka on vaatinut oman ratkaisunsa. Yksi pelkkä betoninen kaivo painaa jo 13 tonnia. Viemärin painumisen estämiseksi sen alle on valettu teräsbetonilaatta ja tehdään vielä paalulaattarakennetta. Mereen laskeva purkuosuus on teräksinen ja siinä on vastavirtauksen estävä ratkaisu, jotta mahdollinen meren pinnan tilapäinen nousu ei pääse virtaamaan viemäriä pitkin verkostoon.

Hulevesilinja laskee valetun teräsbetonilaatan päällä ranta-alueen pehmeän savimaan läpi mereen.
Työnjohtoharjoittelija Lauri Jaatinen, Kim Kuuras ja Martti Kuikka näyttävät, missä Huopalahden rantaa lähestyttäessä hulevesiä keräävän viemärin läpimitta vaihtuu 140-senttisestä 160-senttiseksi.
Mereen teräsputkena laskevan hulevesiviemärin purkuosan sisään tulee vasemmalla oleva mereltä päin nousevan virtauksen estävä elementti.

Rakennustyömaan maaperä on ollut osin yllättävän kova pala. Putkilinjastot pitää paikoitellen kaivaa jopa viiden metrin syvyyteen, jotta ne mahtuvat kulkemaan alueen muiden putkistojen ja kaapeleiden kanssa yhdessä. ”Pikku Huopalahti on vanhan merenpohjan savipitoista maata mutta Ruskeasuon puoli on suurelta osin heti pintamaan alla kovaa peruskalliota, toisin kuin etukäteen ennakoitiin. Ei mistään suosta tietoakaan”, miehet naurahtavat. 

Eli louhia pitää, mutta asutuksen keskellä ja katujen varsilla toimittaessa ei aina voida rikkoa kalliota räjäyttämällä. Vaaravyöhykkeessä on myös vanha maan alla oleva tekniikka. Silloin metodina on kiilauslouhinta, jolla saadaan kerroksittain väännettyä 120-senttiä korkeita lohkareita kerrallaan irti kalliosta. Parhaillaan töissä on kolme kiilaryhmää.

Kiilauslouhintaa Mannerheimintien tuntumassa Ruskeasuolla.

Pikku Huopalahden puolella maa on pehmeää mutta tiivis rakentaminen meinaa välillä saada aikaan harmaita hiuksia työn etenemistä suunniteltaessa. Katualueita pitää vaihe vaiheelta sulkea – silti niin, että liikenne kulkee ja asukkaat pääsevät turvallisesti koteihinsa. Myös vedenjakelu asuntoihin ja niistä pois koko työn ajan on järjestettävä. Koneilla on hankala toimia katu- ja pihakuiluissa. Vanhoja putkistoja ja kaapelointeja on varottava rikkomasta. Maa- ja tavarakuljetukset on haastava järjestää monien katujen ollessa pussinperiä. Rankkasateet ovat aiheuttaneet omat ongelmansa. Yöksi työmaa-alueet on merkittävä ja aidattava turvallisiksi. Homman nimi on siis: hitaasti, varmasti ja turvallisesti hyvä tulee.

Asutuksen, tiestön ja vanhan tekniikan keskellä on ahdasta työskennellä. Talon pihan läpi kulkevaa hulevesilinjaa asennetaan.

Tällä työmaalla

  • tehdään kanaalikaivantoa noin 2100 metriä,
  • jätevesiviemäriä noin 1700 metriä (muovi- ja betoniputkea, halkaisija 160-800mm),
  • hulevesiviemäriä noin 2300 metriä (muovi-, teräs- ja betoniputkea, halkaisija, 250-1600mm)
  • vesijohtoa noin 1600 metriä (valurautaputkea ja muoviputkea, halkaisija 100-300mm)

Tieluiska saa Ruskeasuolta ja Pikku Huopalahdesta jälleen lisää kokemusta asuinalueinfran saneeraustöistä ja on näin entistä valmiimpi ottamaan uusia vastaavia hankkeita vastaan.

Aallokkorannan ja Meritorin uudistus on valmistunut

Aallokkorannan ja Meritorin uudistus on valmistunut

Uusi Meritori ja Aallokkoranta tunnelmoivat myös uudistetussa valaistuksessa. 

Kyllähän se tiedetään, että Tieluiska osaa rakentaa viihtyisää infraa. Niin Espoon Kivenlahdessakin. Mutta nyt hypättiin suunnittelu- ja rakennusteknisesti suoraan syvään päätyyn, kun työt vuosi sitten usean vuoden muuttuvien suunnitelmien jälkeen Espoon kaupungin tilaamana Meritorilla ja Aallokkorannassa alkoivat. Ja nyt, kun uusi valaistuskin on kytketty sähköverkkoon, voidaan juhlia vaativan rakennusurakan onnistunutta valmistumista oikein ”juhlavalaistuksessa”.

Alueen valaistus on uusittu entistä viihtyisämmäksi matalin ja korkein valaisinpylväin.

Vaativaksi urakan teki tavoite suojata Kivenlahden ranta-asutus tulevaisuuden meritulvilta. Vesi on noussut vuosittain Meritorille ja 2005 huippuvedenkorkeus, jolloin vesi nousi asutuksen perustuksiin, voi ennusteiden mukaan ”sopivien” tuuli- ja ilmanpaineolosuhteiden yhteensattuessa toistua ja mahdollisesti ylittyäkin.

Näin ollen alun perin pintaremontiksi  kaavailtu hanke muuttui tulvasuojaustehtäväksi. Tästä syystä se, mikä nyt on silmin nähtävissä on vain jäävuoren huippu kokonaisuudesta. Valtaosa työstä on tehty maan ja veden pinnan alla vaativissa talviolosuhteissa asutuksen ja rannan välissä. Tulvasuojamuurin perustukset yltävät syvimmillään 20 metrin syvyyteen, jotta tarvittavat paalutukset on saatu tukevasti kiinni kallioon.

Tehdyt betonivalut ovat olleet haastavia. Myös vedenpitävyys tulvamuurin alta on pitänyt varmistaa erilaisin rakentein. Hulevesiviemärit on suunniteltu sulkuventtiileineen niin, että merivesi ei niidenkään kautta pääse nousemaan muurin toiselle puolelle. Työn edetessä maan alla on törmätty esteisiin, joiden takia on oltu jatkuvasti yhteydessä suunnittelijoihin ja etsitty uudet ratkaisut yhdessä. Aikataulussakin pysyttiin kiitettävästi, vaikka viimeisiä viilauksia vielä hetki tehdäänkin. 

Kesä-heinäkuussa työmaalla kävi kova vilske pintarakenteiden ja istutusten viimeistelyssä.

Kun työmaa heinäkuussa avattiin niin kivenlahtelaiset kuin rantaraitin muutkin kulkijat ottivat Meritorin ja Aallokkorannan levennetyn raitin ja sen vieressä olevan alemman tason heti vilkkaasti läpikulku- ja oleskelupaikakseen. Kolmet tukevat tikkaat hyvine kaiteineen ja askelmineen ovat houkutelleet myös aamu- ja iltauimarit paikalle. Niin nuoret kuin vanhatkin ovat nauttineet kesästä alueen erilaisilla penkeillä ja avoimemmissa tiloissa. Tuntuu, että on osattu yhdistää uusi vanhaan tällä Espoon kaupunkuvallisesti tärkeällä alueella. Vaikuttaa myös siltä, että olemme onnistuneet rakentamaan suunnitelmien tavoitteiden mukaisesti viihtyisää ja esteetöntä kaupunkiympäristöä.

Uusi tulvasuojamuuri istuu saumattomasti Kivenlahden vanhaan rantamaisemaan Aallokkorannassa. Meritori on saanut uuden ilmeen meriveden nousua vastaan tehtyine korotuksineen, oleskelualueineen ja istutuksineen.

”Vuoden asuin tuossa muutaman metrin päässä työmaasta ja sen melusta”, ohikulkeva rouva sanoo. ”Mutta kyllä kannatti, nyt voimme jatkaa asumista turvallisemmin mielin tulevia meritulvia ajatellen.”

Tieluiskan infrarakentamisen toimialajohtaja Jere Kuuras summaa hanketta rakentajan kannalta. ”Meritori oli urakkana loistava osoitus Tieluiskan monipuolisesta ammattitaidosta. Jo ennestään vahva osaaminen ja laadukas toteuttaminen ympäristörakentamisessa kohdistettiin tässä kohteessa myös vedenalaiseen rakentamiseen. Tulvasuojauksen vaativat ratkaisut ja rakenteet saatiin toteutettua erittäin onnistuneesti.”

”Kovia betonirakenteita pehmentää luokseen kutsuva estetiikka istutuksineen, kiveyksineen ja penkkeineen. Alueen asukkaiden yhteinen olohuone on valmis. Iso kiitos onnistuneesta työstä kuuluu koko projektiorganisaatiolle, rakentamisen ammattilaisille, suunnittelijoille ja tilaajalle”, Kuuras sanoo.

Tilaaja: Espoon kaupunki

Suunnittelu: WSP Finland Oy

Rakentaminen: Tieluiska Oy