Louhiminen ”läpi harmaan kiven”on tarkkaa puuhaa keskellä asutusta, liikkennettä ja vanhoja putkistoja. Räjähdysaineiden sijaan silloin käytetään menetelmänä kiilauslouhintaa.
On infran rakennustyömaita ja on infran rakennustyömaita.
On neitseellinen ja tyhjä rakennusalue, jonne saadaan rakentaa vesi- ja viemäröinti- ja katulinjat ennen muuta rakentamista. Kuten vaikka Tieluiskan Sarvvikinportin kohteessa. Rakentaminen on silloin logistisesti optimaalista. Riittää, että alue aidataan reunoiltaan ja työ saadaan tehdä ”omassa rauhassa”.
Ja on vanha, tiiviisti rakennettu asuinalue, jonka infra täytyy uusia keskellä asumista, elämistä ja liikennettä. Silti mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Tällainen on HSY:n Tieluiskalta tilaama vesihuollon ja katujen saneerausrakentamisurakka Vanhan Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alueella Helsingissä.
Hankkeen työmaatoimistoon kokoonnutaan päivittäin ratkomaan eteen tulevia rakennushaasteita. Kahvin lisäksi tarjolla syksyn kunniaksi myös pussillinen syksyn runsasta omenasatoa.
Kokoonnumme työnjohdon ”komentokeskukseen” kuulemaan, minkälainen kohde on kyseessä. ”Alueen vesihuoltosaneeraus on tässä pääosassa ja siinä yhteydessä sitten myös katujen rakentaminen”, työmaapäällikkö Martti Kuikka kertoo. Aikansa elänyt ja kapasiteetiltaan pieneksi jäänyt vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviermäröinti uusitaan – tietynlainen koko alueen putkiremontti siis. Töissä Tieluiskalla on täällä noin 30 henkilöä, jotka toimivat seitsemänä työryhmänä.
Mannerheimintien molemmin puolin sijaitseva, Ruskeasuolta Pikku Huopalahden rantaan asti ulottuva operaatioalue on laaja ja se näkyy vaikkapa hulevesiviemäröinnin kapasiteetissa. ”Hulevesiä keräävän viemäröinnin mereen laskeva purkuosa on läpimitaltaan peräti 160 senttiä, kun alueen vanha viemäröinti on 30-60-senttistä”, Kuikka ja työmaan toinen työnjohtaja Kim Kuuras kertovat. Näin pyritään saamaan alueen katujen ja kellareiden tulvimiset kuriin.
Ranta-alueen pehmeys, sekalaiset vanhat täyttömaat ja painavat betoniset hulevesiviemärit ovat olleet yhdistelmä, joka on vaatinut oman ratkaisunsa. Yksi pelkkä betoninen kaivo painaa jo 13 tonnia. Viemärin painumisen estämiseksi sen alle on valettu teräsbetonilaatta ja tehdään vielä paalulaattarakennetta. Mereen laskeva purkuosuus on teräksinen ja siinä on vastavirtauksen estävä ratkaisu, jotta mahdollinen meren pinnan tilapäinen nousu ei pääse virtaamaan viemäriä pitkin verkostoon.
Hulevesilinja laskee valetun teräsbetonilaatan päällä ranta-alueen pehmeän savimaan läpi mereen.Työnjohtoharjoittelija Lauri Jaatinen, Kim Kuuras ja Martti Kuikka näyttävät, missä Huopalahden rantaa lähestyttäessä hulevesiä keräävän viemärin läpimitta vaihtuu 140-senttisestä 160-senttiseksi.Mereen teräsputkena laskevan hulevesiviemärin purkuosan sisään tulee vasemmalla oleva mereltä päin nousevan virtauksen estävä elementti.
Rakennustyömaan maaperä on ollut osin yllättävän kova pala. Putkilinjastot pitää paikoitellen kaivaa jopa viiden metrin syvyyteen, jotta ne mahtuvat kulkemaan alueen muiden putkistojen ja kaapeleiden kanssa yhdessä. ”Pikku Huopalahti on vanhan merenpohjan savipitoista maata mutta Ruskeasuon puoli on suurelta osin heti pintamaan alla kovaa peruskalliota, toisin kuin etukäteen ennakoitiin. Ei mistään suosta tietoakaan”, miehet naurahtavat.
Eli louhia pitää, mutta asutuksen keskellä ja katujen varsilla toimittaessa ei aina voida rikkoa kalliota räjäyttämällä. Vaaravyöhykkeessä on myös vanha maan alla oleva tekniikka. Silloin metodina on kiilauslouhinta, jolla saadaan kerroksittain väännettyä 120-senttiä korkeita lohkareita kerrallaan irti kalliosta. Parhaillaan töissä on kolme kiilaryhmää.
Pikku Huopalahden puolella maa on pehmeää mutta tiivis rakentaminen meinaa välillä saada aikaan harmaita hiuksia työn etenemistä suunniteltaessa. Katualueita pitää vaihe vaiheelta sulkea – silti niin, että liikenne kulkee ja asukkaat pääsevät turvallisesti koteihinsa. Myös vedenjakelu asuntoihin ja niistä pois koko työn ajan on järjestettävä. Koneilla on hankala toimia katu- ja pihakuiluissa. Vanhoja putkistoja ja kaapelointeja on varottava rikkomasta. Maa- ja tavarakuljetukset on haastava järjestää monien katujen ollessa pussinperiä. Rankkasateet ovat aiheuttaneet omat ongelmansa. Yöksi työmaa-alueet on merkittävä ja aidattava turvallisiksi. Homman nimi on siis: hitaasti, varmasti ja turvallisesti hyvä tulee.
Asutuksen, tiestön ja vanhan tekniikan keskellä on ahdasta työskennellä. Talon pihan läpi kulkevaa hulevesilinjaa asennetaan.
Tällä työmaalla
tehdään kanaalikaivantoa noin 2100 metriä,
jätevesiviemäriä noin 1700 metriä (muovi- ja betoniputkea, halkaisija 160-800mm),
hulevesiviemäriä noin 2300 metriä (muovi-, teräs- ja betoniputkea, halkaisija, 250-1600mm)
vesijohtoa noin 1600 metriä (valurautaputkea ja muoviputkea, halkaisija 100-300mm)
Tieluiska saa Ruskeasuolta ja Pikku Huopalahdesta jälleen lisää kokemusta asuinalueinfran saneeraustöistä ja on näin entistä valmiimpi ottamaan uusia vastaavia hankkeita vastaan.
Uusi Meritori ja Aallokkoranta tunnelmoivat myös uudistetussa valaistuksessa.
Kyllähän se tiedetään, että Tieluiska osaa rakentaa viihtyisää infraa. Niin Espoon Kivenlahdessakin. Mutta nyt hypättiin suunnittelu- ja rakennusteknisesti suoraan syvään päätyyn, kun työt vuosi sitten usean vuoden muuttuvien suunnitelmien jälkeen Espoon kaupungin tilaamana Meritorilla ja Aallokkorannassa alkoivat. Ja nyt, kun uusi valaistuskin on kytketty sähköverkkoon, voidaan juhlia vaativan rakennusurakan onnistunutta valmistumista oikein ”juhlavalaistuksessa”.
Alueen valaistus on uusittu entistä viihtyisämmäksi matalin ja korkein valaisinpylväin.
Vaativaksi urakan teki tavoite suojata Kivenlahden ranta-asutus tulevaisuuden meritulvilta. Vesi on noussut vuosittain Meritorille ja 2005 huippuvedenkorkeus, jolloin vesi nousi asutuksen perustuksiin, voi ennusteiden mukaan ”sopivien” tuuli- ja ilmanpaineolosuhteiden yhteensattuessa toistua ja mahdollisesti ylittyäkin.
Näin ollen alun perin pintaremontiksi kaavailtu hanke muuttui tulvasuojaustehtäväksi. Tästä syystä se, mikä nyt on silmin nähtävissä on vain jäävuoren huippu kokonaisuudesta. Valtaosa työstä on tehty maan ja veden pinnan alla vaativissa talviolosuhteissa asutuksen ja rannan välissä. Tulvasuojamuurin perustukset yltävät syvimmillään 20 metrin syvyyteen, jotta tarvittavat paalutukset on saatu tukevasti kiinni kallioon.
Tehdyt betonivalut ovat olleet haastavia. Myös vedenpitävyys tulvamuurin alta on pitänyt varmistaa erilaisin rakentein. Hulevesiviemärit on suunniteltu sulkuventtiileineen niin, että merivesi ei niidenkään kautta pääse nousemaan muurin toiselle puolelle. Työn edetessä maan alla on törmätty esteisiin, joiden takia on oltu jatkuvasti yhteydessä suunnittelijoihin ja etsitty uudet ratkaisut yhdessä. Aikataulussakin pysyttiin kiitettävästi, vaikka viimeisiä viilauksia vielä hetki tehdäänkin.
Kesä-heinäkuussa työmaalla kävi kova vilske pintarakenteiden ja istutusten viimeistelyssä.
Kun työmaa heinäkuussa avattiin niin kivenlahtelaiset kuin rantaraitin muutkin kulkijat ottivat Meritorin ja Aallokkorannan levennetyn raitin ja sen vieressä olevan alemman tason heti vilkkaasti läpikulku- ja oleskelupaikakseen. Kolmet tukevat tikkaat hyvine kaiteineen ja askelmineen ovat houkutelleet myös aamu- ja iltauimarit paikalle. Niin nuoret kuin vanhatkin ovat nauttineet kesästä alueen erilaisilla penkeillä ja avoimemmissa tiloissa. Tuntuu, että on osattu yhdistää uusi vanhaan tällä Espoon kaupunkuvallisesti tärkeällä alueella. Vaikuttaa myös siltä, että olemme onnistuneet rakentamaan suunnitelmien tavoitteiden mukaisesti viihtyisää ja esteetöntä kaupunkiympäristöä.
Uusi tulvasuojamuuri istuu saumattomasti Kivenlahden vanhaan rantamaisemaan Aallokkorannassa. Meritori on saanut uuden ilmeen meriveden nousua vastaan tehtyine korotuksineen, oleskelualueineen ja istutuksineen.
”Vuoden asuin tuossa muutaman metrin päässä työmaasta ja sen melusta”, ohikulkeva rouva sanoo. ”Mutta kyllä kannatti, nyt voimme jatkaa asumista turvallisemmin mielin tulevia meritulvia ajatellen.”
Tieluiskan infrarakentamisen toimialajohtaja Jere Kuuras summaa hanketta rakentajan kannalta. ”Meritori oli urakkana loistava osoitus Tieluiskan monipuolisesta ammattitaidosta. Jo ennestään vahva osaaminen ja laadukas toteuttaminen ympäristörakentamisessa kohdistettiin tässä kohteessa myös vedenalaiseen rakentamiseen. Tulvasuojauksen vaativat ratkaisut ja rakenteet saatiin toteutettua erittäin onnistuneesti.”
”Kovia betonirakenteita pehmentää luokseen kutsuva estetiikka istutuksineen, kiveyksineen ja penkkeineen. Alueen asukkaiden yhteinen olohuone on valmis. Iso kiitos onnistuneesta työstä kuuluu koko projektiorganisaatiolle, rakentamisen ammattilaisille, suunnittelijoille ja tilaajalle”, Kuuras sanoo.
Iso Omena -ostoskeskuksen vieressä tapahtuu. Espoon kaupunki on tilannut Tieluiskalta Suomenlahdentien ja Tynnyritien viimeistelyt sekä Tynnyripuiston rakentamisen. Työt ovat loppuvaiheissaan ja parhaillaan tehdään kiivaaseen tahtiin pintarakennustöitä, laatoituksia ja kiveyksiä ja asennetaan kahden leikkialueen laitteita käyttökuntoon.
Työmaapäällikkö Matti Puuska pysyy kartalla urakan eri työvaiheista selkeän seinäkalenterin avulla……mutta sanan pitää kulkea myös työntekijöille – ja takaisin.
Työmaapäällikkö Matti Puuskan konttorin muistilapuilla täplitetyllä kalenteriseinällä on käyttöä monen rinnakkaisen työn hanskassa pitämiseksi. ”Valtavasti pintarakennustöitä, uusi hulevesilinja, viheristutuksia, kevyen liikenteen väyliä, uuden bussipysäkin rakentaminen, tilapäisiä ja jatkuvasti muuttuvia liikennejärjestelyjä vilkkaasti liikennöidyllä kadulla, leikkipuisto eri alueineen…” Puuska summaa monimuotoisen työmaan työnkuvaa, joka on kuin läpileikkaus Tieluiskan eri osaamisalueista.
Espoon kaupungin hankekuvauksen sanoin: urakassa tehdään muun muassa maaleikkaustöitä, luiskattuja ja tuettuja kaivantoja, valaisin- ja portaalipylväiden rakentamista, penkereiden ja rakennekerrosten täyttötöitä, uuden katupäällysteen kivi- ja asfaltointitöitä sekä viherrakentamistöitä.
Nurmisaumattu noppakiveys valmistuu käsityönä yksi muutaman kilon kivi kerrallaan.Tynnyriaukion vaihteleva ilme pyöräparkkeineen ja penkkeineen muodostuu hiekkasaumatusta kolmevärisestä noppakiveyksestä, jota ympäröi roomalaisittain ladottu kuutta erikokoista laattaa sisältävä kiveys.
”Aikainen talvi, jo lähtökohtaisesti tiukka aikataulu ja työn edetessä ilmaantuneet useat suunnitelmien muutostarpeet ovat olleet ne suurimmat työmaan haasteet”, Puuska sanoo. ”Alueen saneerausluonteen takia luovuutta on tarvittu esimerkiksi, kun parinsadan metrin hulevesilinjaa varten maata kaivettaessa on tullut yllätyksiä vastaan lähes päivittäin.”
Suomenlahdentien viimeistelytyöt on tehty hyvin suunnitelluin liikenteenohjausjärjestelyiä. Liikenne on soljunut vain pienin keskeytyksin, kun Suomenlahdenkatua on jyrsitty ja asfaltoitu.Suomenlahdetien viimeistelytyöt kevyen liikenteen väylineen ovat viimeisillään. Uusi bussipysäkki lukion nurkalle syntyi siinä samassa.Suomenlahdentien kevyen liikenteen väylää rakennetaan huolella.
Alueen suunnittelusta vastaava projektipäällikkö Niina Meronen Espoon kaupungilta kertoo, että Tynnyripuiston rakennettava alue on ollut pitkään keskeneräinen ja osittain varastoalueena lähistön muiden rakennuskohteiden, kuten uimahallin ja lukion, takia. ”Uimahallin ja Länsiväylän välinen alue on ollut pitkään perusparannuksen tarpeessa ja nyt alue rakennetaan ja viimeistellään kerralla uusiksi”, Meronen sanoo.
Puistomaisen kohteen tärkeinä elementteinä ovat uudet istutusalueet ja mm. 60 lehti- ja havupuuta, kaksi lasten leikkialuetta, joista toinen on perinteisempi erilaisin leikkivälinein ja -telinein. Vesileikkialueella lapset puolestaan pääsevät puuhastelemaan vedellä ja sen virtauksella pumppuineeen, patoineen ja siipirattaineen. Lisäksi syntyy hiekkatekonurmipintainen monitoimialue.
On mukavaa kun saa rakentaa kivaa vesileikkialuetta Matinkylän lapsille.Vesileikkialueella kevätauringossa jo melkein kuulee veden solisevan kanavaa pitkin.Lasten toinen leikkialue telineineen ja välineineen alkaa valmistua.Tynnyripuistosta tulee viihtyisä istutus-, leikki- ja oleskelualueineen.
Yksi Matinkylän 15 alikulkukäytävästä kulkee Tynnyripuistosta Länsiväylän ja Matinkylän liittymän ali Olarin puolelle. Tieluiska tekee siitäkin viihtyisämmän yhteistyössä Espoon modernin taiteen museo EMMA:n kanssa. Työ liittyy Matinkylä-seuran aloitteesta syntyneeseen tunnelitaideprojektiin. Alueella on nimittäin havaittu, että ympäristötaide ehkäisee grafitintekijöitä käyttämästä betoniseiniä oman luovuutensa alustana. Kaksivaiheinen tunneli on jo maalattu värikkäästi ja ennen kesää sinne valmistuu taiteilija Yasmin May Jaafarin maalauksista ja alumiinikomposiittilevyistä koostuva taideteos.
Tieluiska Oy on ylpeä ja kiitollinen voidessaan olla rakentamassa viihtyisää asuinympäristöä Espooseen
Alikulkukäytävä uusine värityksineen odottaa taiteilija Yasmin May Jaafarin viimeistelevää kädenjälkeä.
Valua, valua, valua – siinä maalis-huhtikuun mantra Kivenlahden työmaalla. Meritorin satama-altaan reunan alemman kävelytason massiivisten reunapalkin ja paalulaatan vaativat, osin vedenalaiset raudoitus-, muotti- ja valutyöt ovat vieneet aikansa ja työ tällä saralla vielä jatkuukin. Betonitoimittajan punaiset säiliöautot ilmaa halkovine pitkine teleskooppiletkuineen ovat olleet tuttu näky piristämässä välillä sumussa kylpevää Kivenlahtea ja lähiasunnoista asukkaille näkyvää maisemaa.
Betonitoimitus reunapalkin valuun toi usein väriä Kivenlahden sumuiseen maaliskuuhun.Meritorin ahtaisiin työkohteisiin pääseminen vaatii puikkelehtimista ja ulottuvuutta asutuksen keskellä. Reunapalkkia valetaan vaihe vaiheelta
Kevät on tullut keikkuen tänne Kivenlahden ”Myrskyluodolle” – meri on pikku hiljaa vapautunut jäistä ja takatalvinen lumipyry on välillä peittänyt jo lumen alta paljastuneen työmaan. Muuttolinnut ovat saapuneet, meressä uivat isokoskelot ja Espoonlahden yllä korkeutta ottavat kurkiparvet ovat käyneet moikkaamassa työmaan uurastajia. Työsillan alusta kuhisee parhaillaan hopakylkisiä pikkukaloja, joiden seassa valutöissä veteen uskaltautuneet ovat sulassa sovussa kahlanneet ja sukellelleet. Olemmehan espoolaisen yhdyskuntarakentamisen yhdellä paraatipaikalla, tiiviin asutuksen ja meriluonnon kapealla rajapinnalla, josta hyvin voi sanoa, että meri on täällä ihan rannassa…
Luonnon heräämisen aistii Kivenlahden työmaalla tiiviin asututuksen ja herkän meriluonnon rajalla.
Rakentajana Tieluiska on vastuussa, että alue saa arvoisensa uuden, mutta vanhaa kunnioittavan ja ympäristöön sopivan ilmeen. Raskaiden perustamistöiden jälkeen Aallokkorannan alueella on alkanut näkyä jo aavistus siitä, miltä rantaraitti tällä kohtaa tulee ensi kesänä näyttämään. Kävelytaso on kohta laatoituksen ja valaistuksen asentamista vaille valmis ja istutusalueet ovat saaneet kiveyksiään ja multaakin on jo levitetty. Myös kahdessa tasossa polveileva tulvasuojamuuri on tällä alueella viimeistelypinnoitteita, kansilevyjä ja valaistusta vaille valmis.
Entistä leveämpi rantaraitti Aallokkorannan kohdalla alkaa jo hahmottua.Homma hallussa: työpäällikkö Jani Juvonen ja työmaapäällikkö Erkka Mehtälä asennushiekkaa ja laatoitusta vailla olevalla rantaraitin kävelytasolla.
”Kyllä jo aikansa elänyt alue saa tässä nyt tulvasuojauksen lisäksi myös kasvojenkohotuksen ja aiempaa leveämpi pyöräilijöiden ja kävelijöiden rantaraitti tulee olemaan turvallisempi”, katselmuskäynnillä työmaapäällikkö Erkka Mehtälän ja valvoja Jouni Hartikan kanssa ollut ja töiden etenemiseen tyytyväinen Espoon kaupungin ympäristösuunnittelija Heli Enberg sanoi. Hänen mukaansa luonnonkivipenkereestä nouseva uusi tulvasuojamuurikin istuu jo hyvin maisemaan myös mereltä katsottuna. No kivethän eivät siinä ihan luonnostaan ole – kiitoksen ansaitsee siistiä jälkeä tekevä Tieluiskan taitava kaivinkonemies. Valmistuttuaan ja viimeisteltynä luonnonkivivalli toimii sekä aallonmurtajana että muurin mereen yhdistävänä visuaalisena elementtinä.
Erkka Mehtälä (vas.) katselmuskierroksella Espoon kaupungin ympäristösuunnittelija Heli Enbergin ja työmaan valvojan, Jouni Hartikan kanssa.Luonnonkivivallia rakennetaan ja muurille tehdään suojaavaa huopaeristystä.Luonnonkivipenkereen tultua viimeistellyksi tulvasuojamuuri istuu nätisti Kivenlahden rantamaisemaan.
Paljon muutakin on tapahtunut. Ala-Kivenlahden hulevesiä keräävä kaivo Aallokkorannan Meritorin puoleiseen päähän ja siitä mereen maan alla kulkeva laskuputki ovat valmiina. Hulevesiviemäröinti on rakennettu nyt niin, että tulviva merivesi ei pääse kaivosta mereen johtavaa putkeakaan pitkin nousemaan tulvasuojauksen läpi asutuksen puolelle. Viisi pienempää rantaraitin sade- ja sulamisvesiä keräävää kaivoa viemäröinteineen ovat myös valmiina.
Kunnallistekniikan vanhan jätevesipumppaamon viereen on tehty viisi metriä syvä porapaaluin ja levyseinin tuettu kaivanto, joka oli teknisesti haastava rakentaa vastaantulleen kalliopohjan ja räjäytyskiellon takia. Louhinta tehtiinkin kiilaamistekniikalla. Kaivantoon on nyt asennettu uusi jätevesipumppaamo, joka on toukokuussa valmiina liitettäväksi Kivenlahden viemäriverkkoon.
Työt Meritornin korkean tornitalon kulmalta alkavan Aallokkorannan ja Aallokko-kadun yhdistävän kävelyreitin uudistamiseksi ovat myös käynnissä. Reitti saa uuden pinnoituksen ja uudet kadulle nousevat raput. Kesällä ulkoilijat pääsevät sitäkin kautta ihailemaan uutta, entistä ehompaa Aallokkorantaa ja Meritoria.
Kävelyreitti portaineen Aallokko-kadulta rantaan uusitaan myös.
