Tuukka Järvinen on Tieluiskan ”puukuiskaaja” perinteikkään Vallilanpuiston peruskorjaustyömaalla Helsingissä. Niin pieteetillä hän arvostaa ja rakastaa 1908 avatun Kuntsin hiekkakentän viereisen puistikon vanhaa puustoa. Hänenlaisiaan viheralan ammattilaisia on Tieluiskan tiimissä muitakin ja heidän ammatti- ja viimeistelytaitonsa myötä Tieluiskan rakentamat puisto- ja leikkikenttäkohteet saavat kenties kauneimmat ja käyttäjien silmiin viihtyisimmät piirteensä – puut, pensaat ja nurmet, jotka totta kai ovat puiston kuin puiston oleellisimpia elementtejä kulkuväylien ja mahdollisten vesiaiheiden lisäksi.
Koska Vallilanpuiston kulkuväyliä tullaan peruskorjauksessa parantamaan ja lisäämäänkin, joitain puita on jouduttu kaatamaan, osin kyllä myös hyönteistuhojenkin aiheuttaman romahtamisvaaran takia, kuten kävi puiston pylväshaavoille. Valtaosa arvokkaista ja pitkään kasvaneista ja puiston ilmeeseen kuuluvista jalavista, vaahteroista, syreeneistä ja koristeomenapuista kuitenkin säilytetään ja niiden rungot on laudoin suojattu vahingoilta työmaan ajaksi. Koko työuransa viheralalla puutarhurina ja arboristina työskennelleen Tuukan erityinen silmäterä on puiston laidalla viistoon kasvusuuntaan asettunut harvinainen vieras Aasian itäosista, Amurin korkkipuu (Phellodendron amurense).
Tuukan ja Tieluiskan muidenkin viheralan ammattilaisten tietotaito tuo lisäarvoa asiakkaallekin, kun voidaan yhdessä arvioida peruskorjattavan puistoinfran kasvuston ja puuston kuntoa, elinkelpoisuutta ja käyttömahdollisuuksia uudistuksessa tai kun tarvitaan verkostoja niiden tarkempaan analysointiin. ”Vanhojen kasvien ja puiden käyttäminen antaa heti niin paljon valmiimman ja käyttäjille tutummankin vaikutelman kuin kaiken korvaaminen uusilla taimilla”, Tuukka sanoo. Ja jos puiston layout vaatii, puita voidaan myös siirtää, kuten tällä työmaalla tehtiin marjakuusien tapauksessa. Jonkun verran tulee myös uusia istutusaltaita uusille taimille tuomaan uuttakin puiston käyttäjien iloksi.
Vallilanpuistossa otetaan kasvukauden alussa ensimmäistä kertaa käyttöön haluttuihin paikkoihin maan sisään asennettava anturijärjestelmä maaperän kosteusvalvontaan. Sillä saadaan langattomasti käyttöön dataa kastelutarpeesta osin viettävällä maalla olevasta maaperästä. Tällä varmistetaan optimaaliset olosuhteet puiston puille ja muulle kasvillisuudelle rakennustöiden loppuvaiheessa ja varmistetaan myös uusien istutusten, kuten mm. perennoiden, paras mahdollinen kasvuun lähteminen. Ja kun työmaa luovutetaan Helsingin kaupungille, sen puisto-osasto saa järjestelmän käyttöönsä helpottamaan kastelutarpeen arviointia tulevaisuudessa.
”Jos viherrakentaminen on iso osa Vallilanpuiston uudistusta, sitä on myös mm. suuritöinen 75 metriä pitkän näyttävän kivimuurin uudelleerakentaminen puiston Rautalammintien vierustaa kulkevalle reunalle”, vastaava työmaapäällikkö Toni Hanka kertoo. Kyse on tyypillisesti isosta perustustyöstä, joka ei valmiissa kohteessa tietämättömälle katsojalle näy. ”Koko painavista luonnonkivistä rakennettu rottienkin pesäpaikkanaan käyttämä ns. kylmäladonnalla tehty muuri purettiin ensin kokonaan. Sen jälkeen koko matkalle valettiin ylösalaisin oleva T-laatta tukimuuriksi estämään myös aiemmin muurin läpi virtaamaan päässeen veden aiheuttamat viereisen kadun eroosiovauriot. Tämän jälkeen puretut luonnonkivet soviteltiin uudestaan tukimuuriin kylkeen uuden muurirakennelman alemmaksi, reilun metrin korkuiseksi osaksi.”
Aiemmasta poiketen kivet muurattiin vielä yhteen vanhaa ilmettä kunnioittaen niin, että saumaus jätettiin jonkun verran muurin ulkopinnasta sisään. Näin syntyneen alemman muurikerroksen päälle ladotaan parhaillaan yhtenäisempi kivikerros lähes tonnin painoisista kivipaasista. Koko komeuden päälle tulee vielä teräksinen, muurin ilmeeseen sopiva kaide. Ei ole vedellä eikä rotilla enää asiaa entistä ehomman muurin sisään.
Puiston toiminnallinen keskipiste on pieni aukio vesialtaineen. Vesiallas menee kokonaan uusiksi, koska sen pohja ei enää pitänyt vettä. Tyypillisen ennalta-arvaamattoman katkoksen töille teki se, että vanhan altaan purkutöiden yhteydessä selvisi, että siinä oli perustusmateriaalina käytetty masuunikuonaa, joka on luokiteltu pilaantuneeksi maa-ainekseksi, joka pitää toimittaa asianmukaisesti jätteidenkäsittelyyn. Nyt pohja on perustettu ja raudoitettu uudestaan ja valutyöt ovat käynnissä. Myöhemmin keväällä päästään asentamaan uusi kaarisilta altaan yli ja tekemään aukion liuskekivipäällystys. Allas saa myös vedenpuhdistuslaitteiston pumppaamoineen.
Monimuotoisen kohteen loppusilaus syntyy uuden energiatehokkaan valaistuksen, kulkuväylien nupukivireunusten ja viimeistelyistutusten myötä. Hulevesiviemäröinti parantaa sulamis- ja sadevesien hallintaa. Loppukesästä kuin uusi, mutta silti vanhasta tuttu puisto lisäpenkkeineen ja puiden siimeksen lautapelipöytineen toivottaa lähiseudun asukkaat jälleen tervetulleiksi.
