Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kaikilta toimia. EU:n, sen jäsenvaltioiden ja kaupunkien lisäksi yritysten tulee ottaa huomioon muuttuva toimintaympäristö vaateineen. Tieluiska on selvittänyt Torpanpiha® Yleismullan ja kattokasvualustojen ilmastovaikutukset. Tulokset osoittavat, että näillä tuotteilla on pieni hiilijalanjälki. Työstä saadut tulokset ja kokemus auttavat Torpanpihaa olemaan alansa edelläkävijä ilmastotoimissa.
Kansainvälisellä tasolla EU ohjaa ilmastopolitiikallaan ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, josta toimeenpanovastuu päätyy kansalliselle ja paikalliselle tasolle. Esimerkiksi Helsingin kaupunki pyrkii jo kuuden vuoden sisällä hiilineutraalisuuteen. Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin ovat rajalliset, jolloin tarvitaan sekä yksilöiden että yritysten toimia ympäristövaikutusten pienentämiseksi.
Julkiset hankinnat ja investoinnit vastaavat merkittävän osan kansallisesta hiilijalanjäljestä. Niiden keskittyessä enenevissä määrin vähähiilisiin vaihtoehtoihin syntyy tilanne, jossa ilmastovaikutuksiltaan pienimmät tuotteet voittavat ja ovat siten tärkeitä yritysten liiketoiminnalle. Tämä edellyttää tuotteiden ilmastovaikutusten luotettavaa selvittämistä, jolla estetään viherpesun mahdollisuus.
Tieluiska Oy:n kuuluva Torpanpiha on selvittänyt Torpanpiha® Yleismullan ja Torpanpiha® kattokasvualustojen ilmastovaikutukset. Työstä saadut tulokset ja kokemus auttavat Torpanpihaa olemaan alansa edelläkävijä ilmastotoimissa.
Tuotteiden elinkaariarviointi tuotti tulosta
Ecobio Oy selvitti tuotteiden ilmastovaikutukset aina raaka-aineiden alkulähteiltä Torpanpihan asiakkaan pihaan asti. Hiilijalanjäljen arviointi tehtiin standardien ISO 14067, ISO 14040 ja ISO 14044 mukaisesti. Työssä hyödynnettiin SimaPro-ohjelmistoa ja siihen liitettyä, ajantasaista ympäristötietokantaa. Torpanpihalta saatua lähtödataa täydennettiin eri kirjallisuuslähteistä peräisin olevalla aineistolla.
Tuotteen elinkaari jaetaan moduuleihin A – D. Tässä työssä elinkaariarviointi rajattiin koskemaan moduulia A eli elinkaaren alkupäätä, mikä käsittää raaka-aineet, oman tuotannon ja kuljetukset. Tulosten avulla luotiin kokonaiskuva tuotteen päästölähteistä ja visuaalistettiin mm. eri raaka-aineidenlähteiden vaikutus reseptiikan ilmastovaikutuksiin. Lisäksi herkkyysanalyysin avulla tarkasteltiin fossiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden vaikutusta kuljetusten kasvihuonekaasupäästöihin.
Tämän hetkisten tulosten mukaan Torpanpiha® Yleismullan ja Torpanpiha® kattokasvualustojen ilmastovaikutukset ovat pienet, kun niiden tuloksia verrataan suhteellisesti muihin, lähes vastaaviin tuotteisiin. Tuloksissa nousi positiivisesti esille kierrätettyjen raaka-aineiden vaikutus lopputulokseen.
Faktapohjalta eteenpäin
Työn ja kertyneen lisäosaamisen pohjalta Tieluiska Oy tekee suunnitelmaa ilmasto- ja ympäristöjatkotoimista Torpanpihan tuotteiden osalta. ”Tulosten mukaan tuotteidemme selkeimmät ilmastovaikutukset tulevat kuljetuksista. Tämän kehittämiseen keskitymme jatkossa .” sanoo kasvualustapuolen toimialajohtaja Joonas Pennanen. Lisäksi oman tuotannon kehittäminen, luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja vieraslajien torjunta on Torpanpihalle tärkeää, ja niihin liittyviä mahdollisuuksia pohditaan jatkotoimia suunnitellessa. Yksi keskeinen asia kuitenkin pysyy pöydällä tulevaisuudessakin: ”Tuotteillamme on pienet ilmastovaikutukset. Ja sen linjan aiomme pitää jatkossakin.” selkeyttää Joonas Pennanen.
Ecobio Oy on Pohjoismaiden vanhimpia kestävän kehityksen asiantuntijayrityksiä, jo vuodesta 1989 lähtien. Olemme yritysten kestävän kehityksen asiantuntijapalvelujen johtava kehittäjä ja uudistushankkeiden toteuttaja. Meidät on palkittu kahdesti innovatiivisuudesta. Vuonna 2020 saimme arvostetun HYVÄ YVA -palkinnon. Ecobio kuuluu Suomen vahvimpiin yrityksiin vuodesta 2007 lähtien. Ecobio Oy on Friend of EFRAG (European Financial Reporting Advisory Group): tuemme tavoitteita kehittää Euroopassa yhdenmukaista ja korkealaatuista kestävyysraportointia.
Louhinta- ja stabilointityöt ovat täydessä vauhdissa Tattariharjuntiellä.
Tieluiska on aloittanut Helsingin kaupungin uuden asuinrakennuskohteen infran rakentamisen Malmin Tattarisuolla. Työmaapäällikkö Markus Valo kertoo, että urakkaan kuuluu katurakentaminen levennettävällä ja parannettavalla Tattariharjuntiellä ja sen ympäristössä, hulevesiviemäröinti sekä tonttihaaralähtöjen tekeminen uusitun kunnallistekniikan viemiseksi ympäristöön tuleville rakennustonteille. Urakkaan kuuluu myös Malminkentän koerakenteiden rakentaminen.
Työmaapäällikkö Markus Valo hoitelee juoksevia asioita myös työmaakierroksella. Taustalla louhitaan tielinjan korkeaa kohtaa matalammaksi ja leveämmäksi.
Parhaillaan Tattariharjuntiellä tehdään reilun kilometrin pituisella alueella yhtä aikaa massiivista louhintaa ja kahden koneen voimin alavien saviperäisten alueiden pilaristabilointia, jota tulee pilaroinnin pituus yhteenlaskien 100 kilometrin verran noin 400 metrin matkalle. Louhittavaa kalliota on noin 6000 kuutiometriä.
Tieluiskan osaaminen ja kokemus on kahden koneen voimin käytössä Tattarisuon savisen maaperän pilaristabiloinnissa.
Suunnitelmaan kuuluu myös tien korkeuserojen tasaamista sekä molempiin suuntiin vievän osittain punapinnoitteisen pyöräbaanan rakentaminen pohjustuksena alueelle myöhemmin ulottuvalle pyöräilyverkostolle. Kaksikaistaisuus risteysten kohdalla tulee sujuvoittamaan autoliikennettä.
Viimeisteltynä yksityiskohtana louhintatöistä Valo nostaa esiin irtiporausmenetelmän, jolla aivan kevyen liikenteen väylän viereen saadaan kaunis tasainen seinämäpinta tavallisemman karkeasti louhitun rosoisen seinämän sijaan. Pinnassa näkyy vain vieri viereen porattujen reikien aaltomainen kuvio. Siisteyden lisäksi menetelmä ehkäisee rapautumisen myötä usein myöhemmin tapahtuvan, joskus vaarallisenkin, kiviaineksen irtoamisen seinästä.
Irtiporaamalla aikaan saatu kallioseinämä on siisti ja turvallinen ratkaisu aivan tulevan kevyen liikenteen väylän vieressä.
Vaadittavasta rakennusalueen vesihuollon kapasiteetista kertoo, että rakennettavan teräksisen vesijohdon koko on suurimmillaan 600 mm. Hulevesille puolestaan rakennetaan suurimmillaan 1000 mm:n kokoinen betoninen runkoviemäri. Lisäksi asennetaan operaattoriputkia, valaistusta ja tehdään pintatöitä asfaltoinnin ja reunakivien sekä muiden pintakiveysten asennusten merkeissä.
Savisen pehmeällä koerakennekentällä tutkitaan erilaisten pohjanvahvistusmenetelmien toimivuutta alueella. Eri ratkaisujen vaikutusta maaperään seurataan tarkoin anturimittauksin.
Kaupungin toimeksiantoon kuuluu mielenkiintoinen Malminkentän koerakennealue, missä tutkitaan erilaisten alueen pehmeän maaperän kuivatus-, stabilointi- ja perustustapojen toimivuutta tulevalla asuinrakennusalueella. ”Siellä on nimensä mukaisesti koerakenteita – stabilointia erilaisilla sideaineilla, puupaalutusta 2800 puupaalulla ja vielä pari tuhatta vettä maanpinnalle kapillaarisuuteen perustuen nostavaa pystysalaojaa, joiden on tarkoitus kuivattaa savista maaperää”, Valo kertoo. Näin halutaan tutkia erilaisia ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä tapoja maaperän vakauttamiseen Tattarisuon rakennusteknisesti haastavalla alueella.
Tieluiskan ammattilainenkin tarvitsee välillä kahvia toimiakseen.Työmaapäällikkö Markus Valolla ja työnjohtaja Kalle Peltolalla on asialliset tilat johtokeskuksessaan.
Louhiminen ”läpi harmaan kiven”on tarkkaa puuhaa keskellä asutusta, liikkennettä ja vanhoja putkistoja. Räjähdysaineiden sijaan silloin käytetään menetelmänä kiilauslouhintaa.
On infran rakennustyömaita ja on infran rakennustyömaita.
On neitseellinen ja tyhjä rakennusalue, jonne saadaan rakentaa vesi- ja viemäröinti- ja katulinjat ennen muuta rakentamista. Kuten vaikka Tieluiskan Sarvvikinportin kohteessa. Rakentaminen on silloin logistisesti optimaalista. Riittää, että alue aidataan reunoiltaan ja työ saadaan tehdä ”omassa rauhassa”.
Ja on vanha, tiiviisti rakennettu asuinalue, jonka infra täytyy uusia keskellä asumista, elämistä ja liikennettä. Silti mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Tällainen on HSY:n Tieluiskalta tilaama vesihuollon ja katujen saneerausrakentamisurakka Vanhan Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alueella Helsingissä.
Hankkeen työmaatoimistoon kokoonnutaan päivittäin ratkomaan eteen tulevia rakennushaasteita. Kahvin lisäksi tarjolla syksyn kunniaksi myös pussillinen syksyn runsasta omenasatoa.
Kokoonnumme työnjohdon ”komentokeskukseen” kuulemaan, minkälainen kohde on kyseessä. ”Alueen vesihuoltosaneeraus on tässä pääosassa ja siinä yhteydessä sitten myös katujen rakentaminen”, työmaapäällikkö Martti Kuikka kertoo. Aikansa elänyt ja kapasiteetiltaan pieneksi jäänyt vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviermäröinti uusitaan – tietynlainen koko alueen putkiremontti siis. Töissä Tieluiskalla on täällä noin 30 henkilöä, jotka toimivat seitsemänä työryhmänä.
Mannerheimintien molemmin puolin sijaitseva, Ruskeasuolta Pikku Huopalahden rantaan asti ulottuva operaatioalue on laaja ja se näkyy vaikkapa hulevesiviemäröinnin kapasiteetissa. ”Hulevesiä keräävän viemäröinnin mereen laskeva purkuosa on läpimitaltaan peräti 160 senttiä, kun alueen vanha viemäröinti on 30-60-senttistä”, Kuikka ja työmaan toinen työnjohtaja Kim Kuuras kertovat. Näin pyritään saamaan alueen katujen ja kellareiden tulvimiset kuriin.
Ranta-alueen pehmeys, sekalaiset vanhat täyttömaat ja painavat betoniset hulevesiviemärit ovat olleet yhdistelmä, joka on vaatinut oman ratkaisunsa. Yksi pelkkä betoninen kaivo painaa jo 13 tonnia. Viemärin painumisen estämiseksi sen alle on valettu teräsbetonilaatta ja tehdään vielä paalulaattarakennetta. Mereen laskeva purkuosuus on teräksinen ja siinä on vastavirtauksen estävä ratkaisu, jotta mahdollinen meren pinnan tilapäinen nousu ei pääse virtaamaan viemäriä pitkin verkostoon.
Hulevesilinja laskee valetun teräsbetonilaatan päällä ranta-alueen pehmeän savimaan läpi mereen.Työnjohtoharjoittelija Lauri Jaatinen, Kim Kuuras ja Martti Kuikka näyttävät, missä Huopalahden rantaa lähestyttäessä hulevesiä keräävän viemärin läpimitta vaihtuu 140-senttisestä 160-senttiseksi.Mereen teräsputkena laskevan hulevesiviemärin purkuosan sisään tulee vasemmalla oleva mereltä päin nousevan virtauksen estävä elementti.
Rakennustyömaan maaperä on ollut osin yllättävän kova pala. Putkilinjastot pitää paikoitellen kaivaa jopa viiden metrin syvyyteen, jotta ne mahtuvat kulkemaan alueen muiden putkistojen ja kaapeleiden kanssa yhdessä. ”Pikku Huopalahti on vanhan merenpohjan savipitoista maata mutta Ruskeasuon puoli on suurelta osin heti pintamaan alla kovaa peruskalliota, toisin kuin etukäteen ennakoitiin. Ei mistään suosta tietoakaan”, miehet naurahtavat.
Eli louhia pitää, mutta asutuksen keskellä ja katujen varsilla toimittaessa ei aina voida rikkoa kalliota räjäyttämällä. Vaaravyöhykkeessä on myös vanha maan alla oleva tekniikka. Silloin metodina on kiilauslouhinta, jolla saadaan kerroksittain väännettyä 120-senttiä korkeita lohkareita kerrallaan irti kalliosta. Parhaillaan töissä on kolme kiilaryhmää.
Pikku Huopalahden puolella maa on pehmeää mutta tiivis rakentaminen meinaa välillä saada aikaan harmaita hiuksia työn etenemistä suunniteltaessa. Katualueita pitää vaihe vaiheelta sulkea – silti niin, että liikenne kulkee ja asukkaat pääsevät turvallisesti koteihinsa. Myös vedenjakelu asuntoihin ja niistä pois koko työn ajan on järjestettävä. Koneilla on hankala toimia katu- ja pihakuiluissa. Vanhoja putkistoja ja kaapelointeja on varottava rikkomasta. Maa- ja tavarakuljetukset on haastava järjestää monien katujen ollessa pussinperiä. Rankkasateet ovat aiheuttaneet omat ongelmansa. Yöksi työmaa-alueet on merkittävä ja aidattava turvallisiksi. Homman nimi on siis: hitaasti, varmasti ja turvallisesti hyvä tulee.
Asutuksen, tiestön ja vanhan tekniikan keskellä on ahdasta työskennellä. Talon pihan läpi kulkevaa hulevesilinjaa asennetaan.
Tällä työmaalla
tehdään kanaalikaivantoa noin 2100 metriä,
jätevesiviemäriä noin 1700 metriä (muovi- ja betoniputkea, halkaisija 160-800mm),
hulevesiviemäriä noin 2300 metriä (muovi-, teräs- ja betoniputkea, halkaisija, 250-1600mm)
vesijohtoa noin 1600 metriä (valurautaputkea ja muoviputkea, halkaisija 100-300mm)
Tieluiska saa Ruskeasuolta ja Pikku Huopalahdesta jälleen lisää kokemusta asuinalueinfran saneeraustöistä ja on näin entistä valmiimpi ottamaan uusia vastaavia hankkeita vastaan.
Esa Hytönen on nimitetty Tieluiskan tekniseksi päälliköksi.
Esa aloitti uransa Tieluiskalla helmikuussa 2021 tietomallikoordinaattorina, ja hänen monipuolinen osaamisensa rakennusalan digitalisaatiosta ja koneohjauksesta on tehnyt hänestä tärkeän osan organisaatiota.
Hytösen työnkuva on kehittynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Hänen vastuullaan ovat olleet muun muassa koneohjausmallien luominen, digitaalisen rakentamisen kehittäminen, tekninen tuki koneenkuljettajille sekä mittaus- ja huoltotehtävät. Lisäksi hän on toiminut tuotannon tietomallikoordinaattorina useissa tietomallihankkeissa. ”Aluksi tehtäviä oli vähemmän, mutta kiinnostukseni eri aihealueisiin sekä luottamuksen kasvaessa vastuuta on pikkuhiljaa annettu enemmän. Työnkuvani on ollut vähintäänkin elävä ja kiinnostava vuosien saatossa ja olen kiitollinen, että olen päässyt osallistumaan moniin eri tehtäviin”, Hytönen kuvailee.
Uudessa roolissaan teknisenä päällikkönä Hytönen vastaa organisaation keskeisistä teknisistä toiminnoista. Hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa tarjouslaskennan tukeminen, mittaus- ja mallinnustoiminnan ylläpito ja kehitys, sekä infrarakentamisen ohjelmistojen hallinta ja kehitys. ”Tavoitteena on parantaa organisaation suorituskykyä ja varmistaa, että käytössämme olevat työkalut tukevat projektien sujuvaa toteutusta parhaalla mahdollisella tavalla”, Hytönen selittää.
Esa Hytönen on innostunut uudesta roolistaan: ”Uusi toimenkuva tuntuu innostavalta haasteelta, joka tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää aiempaa kokemusta entistäkin laajemmin. Olen innoissani saadessani astua tähän rooliin ja jatkaa kehitystä organisaation teknisen toiminnan parissa.”
Uusi Meritori ja Aallokkoranta tunnelmoivat myös uudistetussa valaistuksessa.
Kyllähän se tiedetään, että Tieluiska osaa rakentaa viihtyisää infraa. Niin Espoon Kivenlahdessakin. Mutta nyt hypättiin suunnittelu- ja rakennusteknisesti suoraan syvään päätyyn, kun työt vuosi sitten usean vuoden muuttuvien suunnitelmien jälkeen Espoon kaupungin tilaamana Meritorilla ja Aallokkorannassa alkoivat. Ja nyt, kun uusi valaistuskin on kytketty sähköverkkoon, voidaan juhlia vaativan rakennusurakan onnistunutta valmistumista oikein ”juhlavalaistuksessa”.
Alueen valaistus on uusittu entistä viihtyisämmäksi matalin ja korkein valaisinpylväin.
Vaativaksi urakan teki tavoite suojata Kivenlahden ranta-asutus tulevaisuuden meritulvilta. Vesi on noussut vuosittain Meritorille ja 2005 huippuvedenkorkeus, jolloin vesi nousi asutuksen perustuksiin, voi ennusteiden mukaan ”sopivien” tuuli- ja ilmanpaineolosuhteiden yhteensattuessa toistua ja mahdollisesti ylittyäkin.
Näin ollen alun perin pintaremontiksi kaavailtu hanke muuttui tulvasuojaustehtäväksi. Tästä syystä se, mikä nyt on silmin nähtävissä on vain jäävuoren huippu kokonaisuudesta. Valtaosa työstä on tehty maan ja veden pinnan alla vaativissa talviolosuhteissa asutuksen ja rannan välissä. Tulvasuojamuurin perustukset yltävät syvimmillään 20 metrin syvyyteen, jotta tarvittavat paalutukset on saatu tukevasti kiinni kallioon.
Tehdyt betonivalut ovat olleet haastavia. Myös vedenpitävyys tulvamuurin alta on pitänyt varmistaa erilaisin rakentein. Hulevesiviemärit on suunniteltu sulkuventtiileineen niin, että merivesi ei niidenkään kautta pääse nousemaan muurin toiselle puolelle. Työn edetessä maan alla on törmätty esteisiin, joiden takia on oltu jatkuvasti yhteydessä suunnittelijoihin ja etsitty uudet ratkaisut yhdessä. Aikataulussakin pysyttiin kiitettävästi, vaikka viimeisiä viilauksia vielä hetki tehdäänkin.
Kesä-heinäkuussa työmaalla kävi kova vilske pintarakenteiden ja istutusten viimeistelyssä.
Kun työmaa heinäkuussa avattiin niin kivenlahtelaiset kuin rantaraitin muutkin kulkijat ottivat Meritorin ja Aallokkorannan levennetyn raitin ja sen vieressä olevan alemman tason heti vilkkaasti läpikulku- ja oleskelupaikakseen. Kolmet tukevat tikkaat hyvine kaiteineen ja askelmineen ovat houkutelleet myös aamu- ja iltauimarit paikalle. Niin nuoret kuin vanhatkin ovat nauttineet kesästä alueen erilaisilla penkeillä ja avoimemmissa tiloissa. Tuntuu, että on osattu yhdistää uusi vanhaan tällä Espoon kaupunkuvallisesti tärkeällä alueella. Vaikuttaa myös siltä, että olemme onnistuneet rakentamaan suunnitelmien tavoitteiden mukaisesti viihtyisää ja esteetöntä kaupunkiympäristöä.
Uusi tulvasuojamuuri istuu saumattomasti Kivenlahden vanhaan rantamaisemaan Aallokkorannassa. Meritori on saanut uuden ilmeen meriveden nousua vastaan tehtyine korotuksineen, oleskelualueineen ja istutuksineen.
”Vuoden asuin tuossa muutaman metrin päässä työmaasta ja sen melusta”, ohikulkeva rouva sanoo. ”Mutta kyllä kannatti, nyt voimme jatkaa asumista turvallisemmin mielin tulevia meritulvia ajatellen.”
Tieluiskan infrarakentamisen toimialajohtaja Jere Kuuras summaa hanketta rakentajan kannalta. ”Meritori oli urakkana loistava osoitus Tieluiskan monipuolisesta ammattitaidosta. Jo ennestään vahva osaaminen ja laadukas toteuttaminen ympäristörakentamisessa kohdistettiin tässä kohteessa myös vedenalaiseen rakentamiseen. Tulvasuojauksen vaativat ratkaisut ja rakenteet saatiin toteutettua erittäin onnistuneesti.”
”Kovia betonirakenteita pehmentää luokseen kutsuva estetiikka istutuksineen, kiveyksineen ja penkkeineen. Alueen asukkaiden yhteinen olohuone on valmis. Iso kiitos onnistuneesta työstä kuuluu koko projektiorganisaatiolle, rakentamisen ammattilaisille, suunnittelijoille ja tilaajalle”, Kuuras sanoo.
Aluksi oli suo, kuokka ja Jussi… Ei sentään vaan savi, pilaristabilointilaitteistot ja Ismo sekä Santeri, Tieluiskan stabilointiosaajat. Kaira on isketty ensimmäisen pilarin kohdalle Sarvvikinportin katutyömaan notkelmassa, josta kallio löytyy märän ja löysän savi-turvemaan alta syvimmillään vasta 20 metrissä. Uusien työkoneiden älykäs koneohjaus ja telemetria mahdollistavat työn laadun seurannan reaaliajassa.
Infra- tai asuinrakentaminen Suomessa vaatii usein maaperän stabilointia – vakauttamista, pohjan vahvistusta. Tällöin maaperätutkimuksessa on havaittu päällisin puolin tukevaltakin vaikuttavan maaperän olevan kovan pintakerroksen alla märkää ja löysää, tyypillisesti savimaata.
Kyse voi olla vanhasta merenpohjasta tai kallioisenkin alueen vettä keräävistä notkelmakohdista, joissa pinnan alla velloo märkä ja painoa päälleen saadessaan painuva tai jopa liikeelle lähtevä maamassa. Pienessä mittakaavassa märkä ja pehmeä maa-aines voidaan vaihtaa tukevampaan perustuspohjaan, kuten kivimurskaan ja sopivaan hiekkaseokseen. Usein tämä ei kuitenkaan ole järkevää eikä edes mahdollista.
”Tällöin maaperä pitää stabiloida ja tähän Tieluiskalla on oma kalusto ja vuosikymmenten asiantuntemus ja kokemus”, toimialajohtaja Ville Niutanen kertoo. Usein päädytään pilaristabilointiin, jossa märkään maahan kairataan kovaan perustaan asti yltäviä 600-700 millin läpimittaisia reikiä, jotka kairasylinterin noustessa täytetään kosteudessa kovettuvalla sideaineella, tyypillisesti kalkki-sementtiseoksella, jossa mahdollisuuksien mukaan nykyään käytetään ympäristösyistä myös kierrätysmateriaalia, kuten teollisuuden prosesseissa sivutuotteena syntyvää kipsiä. Näin syntyy kovalla peruspohjalla seisova pilaristo, joka vakauttaa märän ja pehmeän maaperän ja kantaa painumatta ja siirtymättä sen päälle rakennettavan infran (esim. tiet) tai asuinrakennukset.
Toimialajohtaja Ville Niutanen (oik.) tuli käynnistämään pilaristabilointivaiheen Kirkkonummen työmaalla. Työn suorittamisesta vastaavat Santeri (vas.) ja Ismo Suvanto. Taustalla stabilointiseoksen varastointi- ja syöttölaitteistot, jotka puskevat sideaineen kairan avaamaan reikään.
”Toinen tapa toimia on tehdä ns. massastabilointi, jossa sideaines sekoitetaan koko märkään maamassaan”, Niutanen kertoo. ”Se mikä nyt on uutta ja kustannustehokasta on yhdistelmästabilointilaitteistomme, jolla voidaan tehdä molempia stabilointitapoja vain työkaluosan vaihdolla.
Laitteistomme on ketterä myös siinä mielessä, että sen pilarointimasto on modulaarinen eli se koostuu pätkistä, joita voidaan yhdistää ja purkaa tilanteen vaatimusten mukaan. Se mahdollistaa vaikkapa työkohteen yläpuolella olevan voimalinjan alle työskentelemään mahtumisen. Painesyöttimemme teho on myös rittävä isollakin alueella toimimiseen. Modernit koneemme täyttävät viimeisimmät päästömääräykset ja turvallisuusluokitukset ”
Modernin laitteiston pilarointimasto on modulaarinen, joten se voidaan sovittaa kunkin työkohteen tarpeisiin. Laitteistolla voidaan vahvistaa sekä savialueita että turvetta tai näiden yhdistelmiä, yhdellä koneella, samalla käyntikerralla.
Niutanen kertoo, kuinka hyvinkin suunnitellussa stabilointiurakassa joudutaan usein päivittäin ratkomaan eteen tulevia isompia ja pienempiä ongelmia maaperän yllätysten takia. Tällöin aikaa ja kustannuksia säästää työnjohdon ja -tekijöiden pitkä kokemus alalta. Ja sitä Tieluiskan stabilointiporukalla on, nyt jo kahdessa polvessa.
Stabilointipilareiden kairaus on alkanut.
Heinäkuun alussa Tieluiska iski pilaristabilointilaitteistonsa kahden koneen voimin Sarvvikinportin katutyömaahan. Alueelle rakennettava katu kulkee notkelman yli, jossa on syvimmillään parinkymmenen metrin kerros märkää ja pehmeää savi- ja turvemaata. ”Kairaamme siihen metrin välein kalliopohjaan asti ulottuvia, läpimitaltaan 700-millisiä stabilointipilareita, joissa käytetään kalkki-sementti-kipsiseosta 100 kiloa kuutiolle, mikä tarkoittaa 40 kiloa pilarimetrille”, Niutanen summaa. Näin syntyy painumaton rakenne, minkä päälle voidaan turvallisin mielin rakentaa alueen läpi kulkeva katu.
Pilaristabiloinnissa moderneilla laitteilla ohjataan raakaa voimaaa herkällä kädellä.Stabilointilaitteisto kairaa läpimitaltaan 700-millisen reiän pehmeään savimaahan syvimmillään 20 metriin saakka ja noustessaan täyttää reiän kovettuvalla sideaineella.
