Valua, valua, valua – siinä maalis-huhtikuun mantra Kivenlahden työmaalla. Meritorin satama-altaan reunan alemman kävelytason massiivisten reunapalkin ja paalulaatan vaativat, osin vedenalaiset raudoitus-, muotti- ja valutyöt ovat vieneet aikansa ja työ tällä saralla vielä jatkuukin. Betonitoimittajan punaiset säiliöautot ilmaa halkovine pitkine teleskooppiletkuineen ovat olleet tuttu näky piristämässä välillä sumussa kylpevää Kivenlahtea ja lähiasunnoista asukkaille näkyvää maisemaa.
Betonitoimitus reunapalkin valuun toi usein väriä Kivenlahden sumuiseen maaliskuuhun.Meritorin ahtaisiin työkohteisiin pääseminen vaatii puikkelehtimista ja ulottuvuutta asutuksen keskellä. Reunapalkkia valetaan vaihe vaiheelta
Kevät on tullut keikkuen tänne Kivenlahden ”Myrskyluodolle” – meri on pikku hiljaa vapautunut jäistä ja takatalvinen lumipyry on välillä peittänyt jo lumen alta paljastuneen työmaan. Muuttolinnut ovat saapuneet, meressä uivat isokoskelot ja Espoonlahden yllä korkeutta ottavat kurkiparvet ovat käyneet moikkaamassa työmaan uurastajia. Työsillan alusta kuhisee parhaillaan hopakylkisiä pikkukaloja, joiden seassa valutöissä veteen uskaltautuneet ovat sulassa sovussa kahlanneet ja sukellelleet. Olemmehan espoolaisen yhdyskuntarakentamisen yhdellä paraatipaikalla, tiiviin asutuksen ja meriluonnon kapealla rajapinnalla, josta hyvin voi sanoa, että meri on täällä ihan rannassa…
Luonnon heräämisen aistii Kivenlahden työmaalla tiiviin asututuksen ja herkän meriluonnon rajalla.
Rakentajana Tieluiska on vastuussa, että alue saa arvoisensa uuden, mutta vanhaa kunnioittavan ja ympäristöön sopivan ilmeen. Raskaiden perustamistöiden jälkeen Aallokkorannan alueella on alkanut näkyä jo aavistus siitä, miltä rantaraitti tällä kohtaa tulee ensi kesänä näyttämään. Kävelytaso on kohta laatoituksen ja valaistuksen asentamista vaille valmis ja istutusalueet ovat saaneet kiveyksiään ja multaakin on jo levitetty. Myös kahdessa tasossa polveileva tulvasuojamuuri on tällä alueella viimeistelypinnoitteita, kansilevyjä ja valaistusta vaille valmis.
Entistä leveämpi rantaraitti Aallokkorannan kohdalla alkaa jo hahmottua.Homma hallussa: työpäällikkö Jani Juvonen ja työmaapäällikkö Erkka Mehtälä asennushiekkaa ja laatoitusta vailla olevalla rantaraitin kävelytasolla.
”Kyllä jo aikansa elänyt alue saa tässä nyt tulvasuojauksen lisäksi myös kasvojenkohotuksen ja aiempaa leveämpi pyöräilijöiden ja kävelijöiden rantaraitti tulee olemaan turvallisempi”, katselmuskäynnillä työmaapäällikkö Erkka Mehtälän ja valvoja Jouni Hartikan kanssa ollut ja töiden etenemiseen tyytyväinen Espoon kaupungin ympäristösuunnittelija Heli Enberg sanoi. Hänen mukaansa luonnonkivipenkereestä nouseva uusi tulvasuojamuurikin istuu jo hyvin maisemaan myös mereltä katsottuna. No kivethän eivät siinä ihan luonnostaan ole – kiitoksen ansaitsee siistiä jälkeä tekevä Tieluiskan taitava kaivinkonemies. Valmistuttuaan ja viimeisteltynä luonnonkivivalli toimii sekä aallonmurtajana että muurin mereen yhdistävänä visuaalisena elementtinä.
Erkka Mehtälä (vas.) katselmuskierroksella Espoon kaupungin ympäristösuunnittelija Heli Enbergin ja työmaan valvojan, Jouni Hartikan kanssa.Luonnonkivivallia rakennetaan ja muurille tehdään suojaavaa huopaeristystä.Luonnonkivipenkereen tultua viimeistellyksi tulvasuojamuuri istuu nätisti Kivenlahden rantamaisemaan.
Paljon muutakin on tapahtunut. Ala-Kivenlahden hulevesiä keräävä kaivo Aallokkorannan Meritorin puoleiseen päähän ja siitä mereen maan alla kulkeva laskuputki ovat valmiina. Hulevesiviemäröinti on rakennettu nyt niin, että tulviva merivesi ei pääse kaivosta mereen johtavaa putkeakaan pitkin nousemaan tulvasuojauksen läpi asutuksen puolelle. Viisi pienempää rantaraitin sade- ja sulamisvesiä keräävää kaivoa viemäröinteineen ovat myös valmiina.
Kunnallistekniikan vanhan jätevesipumppaamon viereen on tehty viisi metriä syvä porapaaluin ja levyseinin tuettu kaivanto, joka oli teknisesti haastava rakentaa vastaantulleen kalliopohjan ja räjäytyskiellon takia. Louhinta tehtiinkin kiilaamistekniikalla. Kaivantoon on nyt asennettu uusi jätevesipumppaamo, joka on toukokuussa valmiina liitettäväksi Kivenlahden viemäriverkkoon.
Työt Meritornin korkean tornitalon kulmalta alkavan Aallokkorannan ja Aallokko-kadun yhdistävän kävelyreitin uudistamiseksi ovat myös käynnissä. Reitti saa uuden pinnoituksen ja uudet kadulle nousevat raput. Kesällä ulkoilijat pääsevät sitäkin kautta ihailemaan uutta, entistä ehompaa Aallokkorantaa ja Meritoria.
Kävelyreitti portaineen Aallokko-kadulta rantaan uusitaan myös.
Alkutalven hyytävät pakkaset ovat vaihtuneet sumusäihin ja jopa vesisateeseen Kivenlahden ”Myrskyluodolla”, Meritorin ja Aallokkorannan uusimis- ja tulvasuojaustyömaalla. Työt ovat sää- ja veden alle rakentamisen haasteista huolimatta aikataulussaan. Tämän totesi myös Tieluiskan infrarakentamisen työpäällikkö Jani Juvonen Kivenlahdessa käydessään.
Tieluiskan infrarakentamisen työpäällikkö Jani Juvonen on tyytyväinen rakennustöiden etenemistahtiin. Taustalla porapaalutetaan hulevesiviemärin kulku-uraa.
Melua ja jopa lähitalojen ikkunoiden likaantumista aiheuttanut pitkä porapaalutusurakka ranta-alueella on saatu päätökseen. Viimeisin työ oli Ala-Kivenlahden alueen hulevesiä keräävän viemärin mereenlaskuputken paalulaattaa varten tehty paalutus. Enää on jäljellä Meritorin aukion kulmalle tulevaa uutta jätevesipumppaamoa varten tehtävä kymmenkunnan paalun poraaminen, minkä jälkeen rauha laskeutuu työmaalle tämän työosuuden jäljiltä.
Hulevesiputken paalulaatan perustaminen käynnissä
Helmi-maaliskuun keskeisin työkohde on Meritorilta Aallokkorannan päähän ulottuvan alemman kävelytason haastava ja monivaiheinen perustaminen, raudoittaminen ja valutyö. Kokonaisuus koostuu kombiseinän päälle tulevasta reunapalkista ja sen ja rantarakenteen väliin tulevasta paalulaatasta. Koska iso osa valutyöstä tehdään veden pinnan alle, kuivapuku hyytävään veteen mennessä on tarpeen.
Vedenalaista alemman kävelytason perustusten betonivalua.Vedenalainen betonivalu vaatii varmistuksia vedessä ollen.
”Veden alla tehtävä rakentaminen ja ratkaisujen löytäminen siihen on ollut tämän projektin yksi suurimpia anteja ja osittain myös uusi aluevaltaus Tieluiskalle infrarakentamisessa.”
Toki työtä on pyritty helpottamaan rakentamalla valumuotit ja raudoitteet valmiiksi kuivalla maalla, mutta silti niiden asettaminen ja kiinnittäminen työsillan ja aiemmin rakennetun porapaaluista ja teräsponteista koostuvan kombiseinän väliin vaatii oman voimistelunsa. Parhaillaan viimeistellään kombiseinän päälle tulevan reunapalkin valumuotin kiinnitystä ja tehdään sen raudoitustyötä.
Aallokkorannan päähän asti mutkittelevan kombiseinän päälle tulevan reunapalkin raudoitus ja valumuotti on jo osin valmis. Kahden porapaalurivin päälle valetaan lopuksi paalulaatta reunapalkin ja rantarakenteen väliin.Vedenpitävään kombiseinään tehdään reikiä valumuotin kiinnitystä varten.
Työpäällikkö Jani Juvonen pysyy yhteydessä työmaan tilanteeseen noin viikoittaisilla käynneillään. Työmaapäällikkö Erkka Mehtälän kanssa käydyn kustannusennustepalaverin jälkeen Juvonen kertoi puolivälissä olevan projektin etenemisestä.
”Yllätyksiä ei ole hirveästi ollut, odotin niitä jopa enemmän, koska esim. vanhoista rantarakenteista ja niiden perustamistavoista ei kaikin osin ollut etukäteen tarkkaa tietoa. Toistaiseksi isoin yllätys, mikä vaati uuden suunnitteluratkaisun, oli se että Aallokkorannan Meritorin puoleisesta päästä ei löytynytkään vedenpitävää savikerrosta oletusten mukaisesti. Kun muuten Aallokkorannalla vedenpitävyys tulvamuurin alta nousevaa vettä vastaan hoidetaan muovikalvorakenteen ja savimaan yhdistelmän avulla, päädyttiin tässä tekemään esiporattu teräsponttiseinämä puuttuvan saven alueelle.”
Työmaakonttorin seiniltä voi käydä tarkistamassa, miten työkohteet on suunniteltu. Näillä main tehtiin uusi suunnitteluratkaisu maaperän laadun selvittyä.
”Reunapalkki kombiseinän päälle on vielä yksi työmaan haastavimmista työvaiheista, mm. koska valmista betonirakennetta tehdään veden alle. Sen haasteen selvittämisen jälkeen vasta päästään eteen päin ja tekemään rantarakenteeseen kiinnittyvä paalulaatta. Eli kevääseen asti mennään nyt betonirakentamisen merkeissä ja huhtikuun loppupuolella päästään rakentamaan pintarakenteita. Kesäkuussa olisi tarkoitus saada koko urakka valmiiksi. Rakentamiselle tyypillisesti se mikä maan ja veden päällä silmin sitten näkyy on se, minkä perusteella työtä usein arvioidaan, vaikka suurin osa työstä on näkymättömissä ja edellytys sille, mitä pinnalla näkyy”, Juvonen kertaa rakentajille tuttua faktaa.
”Mereen rakennettu työsilta on tarkoitus purkaa pois huhtikuun loppuun mennessä”; Juvonen kertoo tiedoksi niille ohikulkijoille, jotka ovat jo mielessään ehtineet nähdä sen päälle nousevan kesäisen terassikeitaan.
Työpäällikkö Juvonen pitää säännöllisesti yhteyttä työmaan työntekijöihin.
Juvosen mukaan talviolosuhteita kriittisempää työmaalla on ollut meriveden korkeus, joka pitkin talvea on ollut keskimääräistä korkeampi. ”Mitä korkeammalla veden pinta on, sitä syvemmällä joudutaan työskentelemään ja kahlailemaan. Kaiken kaikkiaan veden alla tehtävä rakentaminen ja ratkaisujen löytäminen siihen on ollut tämän projektin yksi suurimpia anteja ja osittain myös uusi aluevaltaus Tieluiskalle infrarakentamisessa.”
”Oma mielenkiintoinen työvaiheensa on uuden jätevesipumppaamon rakentaminen, jonka rakennuskaivanto tehdään ns. settiseinänä eli tehdään ylhäältä alaspäin maan sisään rakentaen. Porapaalutus muodostaa sen kehikon ja maata kaivetaan kerralla sen verran, että saadaan asennettua yksi kerros levyseinää paalujen väliin, joka samalla estää maan sortumisen rakenteen sisään ja näin jatketaan kerros kerrokselta alas päin”, Juvonen kertoo juuri alkavasta seuraavasta työvaiheesta. ”Omat ratkaisunsa vaatii sekin, että yhteys jätevesiverkostoon saadaan lennossa vaihdettua vanhasta pumppaamosta uuteen.”
”Kyllä se näyttää linjassa olevan”, työpäällikkö Jani Juvonen tuumaa harjakorkeudessa olevasta tulvasuojamuurista.Toiset on töissä ja toiset on kalassa.
Tammikuussa merellinen Kivenlahti on muistuttanut talvista Myrskyluotoa. Lumipyryä, pakkasta ja jäätä on riittänyt, samoin lumitöitä ja jäänpoistoa työkohteista. Niin lumilapion varteen kuin betonin syöttöputkeenkin tarttuu vuorollaan myös ei Myrskyluodon vaan Tieluiskan Maija Parkkonen, joka toimii työmaan toisena työnjohtajana.
Valut peitetään heti eristeellä pakkasta vastaan. Hommissa työmaan toinen työnjohtaja Maija Parkkonen.
Työt etenevät kelihaasteista huolimatta aikataulussaan. Jo aiemmin valettujen tulvasuojamuurin osien väliin asennettiin valmiina elementteinä tulleet osat. Nyt näkyy koko porrastettu rakennelma kokonaisuudessaan, niin paikalla valetut osat kuin ulommas porrastettuna asennetut tyrskykuvioin elävöitetyt elementtiosat. Kokonaisuus on toki vielä viimeistelemättä: muurin päälle tulee hieman viisto kansitaso ja sen ilme mataloituu, kun rantaraitin kävelytason pinta valmistuu 40 senttiä anturan yläpuolelle. Lopullisesti muurin yläreuna tulee olemaan hieman yli metrin korkeudella kävelytasosta.
Tulvamuurin asennus.
Koko tammikuu on jatkettu ahertamista tulvasuojarakenteen ulkopuolelle jäävän Meritorin altaan alemman reunatasanteen rakentamisen kimpussa. Se koostuu 115 porapaalun päälle valettavasta laatasta ja alueen reunalla olevan porapaaluista ja teräsponteista rakennetun vedenpitävän kombiseinän päälle valettavasta reunapalkista, jolla kombiseinä mantteloidaan. Valutyöt ovat olleet käynnissä säiden salliessa. Putket täyttyvät sutjakkaasti ahtaalle työalueelle pujotelleesta betoniautotosta kauko-ohjattavan letkujärjestelmän avulla. Lopuksi putket peitetään eristematoilla kylmyyttä vastaan.
Perustusten on oltava kestäviä meren painetta vastaan. Vain pieni osa niistä on silmin nähtävissä työmaalla. Kombiseinän porapaalut jatkuvat syvälle läpi merenpohjan savipohjan aina kallioon saakka, johon ne on porattu yli metrin syvyyteen. Tämän lisäksi rakenne on sivusuunnassa tuettu viistosti alas menevin neljän teräspunoksen kallioankkurein, jotka on porattu neljän metrin syvyyteen kallioon. Paalulaatan valua odottamaan on kallioon porattu kankimaiset ankkurit sen paikallaan pitämiseksi. Haastavaa reunapalkin valua varten rakennetaan parhaillaan työsillan tukirakenteisiin kiinnitettävää valumuottia. Mutta vaikka kuinka etukäteen valmistellaan, asennusvaiheessa joku todennäköisesti saa osallistua työhön hyytävästä merestä käsin.
Kombiseinän valumuotit rakennetaan valmiiksi turvallinen maa jalkojen alla.Työ on välillä taistelya olosuhteita vastaan. Aikataulussa on silti pysytty.
Työt ovat aikataulussa, vaikka poikkeuksellisen kylmä ja runsasluminen alkutalvi tuottaa omat hankaluutensa joulukuisella työmaalla. Pakkasta, jäätyvää merta, pyrypäiviä ja kinoksia, mahtavia iltahämyjä ja sinisiä hetkiä… kivaa talven ystävälle mutta ei välttämättä niin kivaa työmaan kannalta. Tämähän tietää lumitöitä ja jään muodostumista työkoneisiin. Tavarat saattavat hukkua lumen alle. Valut vaativat etukäteishöyrytystä. Sormet saattavat olla kohmeessa. Liukkaudentorjuntaa tarvitaan tapaturmariskin vähentämiseksi…
Varhainen talvi pyryineen, pakkasineen ja jäätymisineen on leimannut työmaan arkea joulukuussa.
Työt etenevät silti. Marraskuun lopulla saatiin jopa 20-metristen perustuspaalujen päälle valettua betonianturat Aallokkorannan osuudelle. Niiden päälle tulevat tulvasuojamuurin valettavat osat saatiin myös tehtyä. Polveilevasti kulkevan tulvamuurin merta lähempänä olevat osat asennetaan myöhemmin valmiina elementteinä.
Valutöiden järeä raudoitus on todellakin ”tsunaminkestävää”. Betoniin kiinnittyvän harjateräsraudoituksen tehtävä on estää betonivalua murtumasta kovassakaan rasituksessa, mitä tulvivan ja aaltoilevan meriveden paine tulee korkean veden aikana aiheuttamaan.
Myös betonin on oltava laadukasta kestävän lopputuloksen saamiseksi. Toimittajan oma laborantti on valupäivinä paikan päällä ja mittaa ilmamäärän jokaisen saapuvan erän betonista ja tarkistaa, että se on parhaissa mahdollisissa toleransseissa. Betoni johdetaan valukohteeseen letkua pitkin suoraan säiliöautosta. Vibramies käy vielä läpi märän betonin ja poistaa ylimääräiset ilmakuplat, jotta valuun ei jää rakennetta heikentäviä ”rotankoloja”. Tieluiskan työnjohtajat Erkka Mehtälä ja Maija Parkkonen valvovat osaltaan töiden sujumista.
Tulvasuojamuurin betonianturan valu käynnissä.Anturan ja sen päälle tulevan tulvasuojamuurin valu käynnissä. Märkään betoniin upotettava ja myöhemmin irrotettava vaahtomuovin pala muodostaa varauskolon muurin käsikaiteen kiinnitysmekanismia varten.
Meritorin alueen alemman kävelytason uloimman perustuksen muodostava kombiseinä on valmistunut. Se koostuu ”sormikoukuilla” toisiinsa liitetyistä teräsponteista ja halkaisijaltaan 406 mm:n porapaaluista. Joulukuun alussa alkoi uusi kuuden viikon työurakka: Meritorin altaan reuna-alueelle, vanhan rantarakenteen ja mereen pystytetyn kombiseinäperustuksen väliin asennettavan paalulaatan perustustyöt. Paalulaatta on alempi kävelytaso tulvamuurin ulkopuolella, jonne päästään portaita pitkin rantaraitilta. Se jää meritulvatilanteessa veden alle, mutta normaalin vedenkorkeuden aikaan sitä käytetään vaikkapa uimaan menemis- ja veneisiin nousemistasona.
Talvi-illan kauneutta työmaalla.
Siinä on nyt painettu pitkää päivää aamuhämäristä iltapimeään, pyrytti tai sitten ei. Perustaminen tehdään poraamalla 115 paalua (halkaisijaltaan 220 mm) merenpohjan kallioon. Tämä työ näkyy ja kuuluu lähiasuntoihin, mutta sitä tehdään vain säädösten mukaisina päiväaikoina, joten tuskinpa asukkaat panevat pahakseen, kun asuinympäristöä näin parannetaan. Lopuksi kaikki perustuksen ontot porapaalut valetaan täyteen betonia.
Meritorin alueen istutukset ja niiden altaat menevät tässä remontissa uusiksi. Loppujenkin vanhojen istutusaltaiden ja muidenkin vanhojen rantarakenteiden purku on ollut joulukuun ohjelmassa.
Tieluiskalla kasvualustatuotannon myyntipäällikkönä toiminut Joonas Pennanen siirtyy kasvualustatuotannon toimialajohtajan kenkiin. Aikaisemmin tästä tehtävästä on vastannut Tieluiskan toimitusjohtaja Markku Hurskainen. ”Joonas oli selkeä valinta pestiin, koska hänellä on pitkä kokemus kasvualustan tuotannosta ja myynnistä” kommentoi Markku Hurskainen uutta nimitystä.
Tieluiskalla jo vuodesta 2007
Joonaksen historia talossa on pitkä. Armeijan käynyt miehen alku oli vailla töitä, ja vuonna 2007 hän päätyi Tieluiskan hallille hommiin. 2009 Joonas siirtyi kasvualustapuolelle pyöräkoneen puikkoihin, josta vastuu on lähtenyt kasvamaan vuosian saatossa osaamisen karttuessa. 2011 koneen ratista siirryttiin kasvualustatuotannon hallinnollisiin tehtäviin. Tieluiska on ollut tukena tässä huikeassa kehitysmatkassa, koska onhan Joonaksen korkea työmoraali ollut nähtävillä heti ensimmäisestä päivästä lähtien.
Mitä uusi nimitys käytännössä tarkoittaa?
Joonas vastaa jatkossa koko kasvualustatuotannon toiminnasta Markku Hurskaisen jäädessä taka-alalle. Uudella nimityksellä vapautetaan Hurskaisen aikaa, ja siirretään vastuuta henkilölle, joka on kasvualustatuotannon päivittäisessä toiminnassa mukana. Joonas kommentoi uutta nimitystään: ”Hienoa saada vastuuta ja kunnianosoitus tehdystä työstä. Mielenkiinnolla kohti uusia haasteita”.
Menestystä Joonakselle uuteen tehtävään toivottaa Tieluiskan väki!
