Vesihuollon saneeraus tiiviissä kaupunkiympäristössä

15 loka, 2024 | Uutiset | 0 Kommenttia

Louhiminen ”läpi harmaan kiven”on tarkkaa puuhaa keskellä asutusta, liikkennettä ja vanhoja putkistoja. Räjähdysaineiden sijaan silloin käytetään menetelmänä kiilauslouhintaa.

On infran rakennustyömaita ja on infran rakennustyömaita.

On neitseellinen ja tyhjä rakennusalue, jonne saadaan rakentaa vesi- ja viemäröinti- ja katulinjat ennen muuta rakentamista. Kuten vaikka Tieluiskan Sarvvikinportin kohteessa. Rakentaminen on silloin logistisesti optimaalista. Riittää, että alue aidataan reunoiltaan ja työ saadaan tehdä ”omassa rauhassa”.

Ja on vanha, tiiviisti rakennettu asuinalue, jonka infra täytyy uusia keskellä asumista, elämistä ja liikennettä. Silti mahdollisimman tehokkaasti ja turvallisesti. Tällainen on HSY:n Tieluiskalta tilaama vesihuollon ja katujen saneerausrakentamisurakka Vanhan Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alueella Helsingissä.

Hankkeen työmaatoimistoon kokoonnutaan päivittäin ratkomaan eteen tulevia rakennushaasteita. Kahvin lisäksi tarjolla syksyn kunniaksi myös pussillinen syksyn runsasta omenasatoa.

Kokoonnumme työnjohdon ”komentokeskukseen” kuulemaan, minkälainen kohde on kyseessä. ”Alueen vesihuoltosaneeraus on tässä pääosassa ja siinä yhteydessä sitten myös katujen rakentaminen”, työmaapäällikkö Martti Kuikka kertoo. Aikansa elänyt ja kapasiteetiltaan pieneksi jäänyt vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviermäröinti uusitaan – tietynlainen koko alueen putkiremontti siis. Töissä Tieluiskalla on täällä noin 30 henkilöä, jotka toimivat seitsemänä työryhmänä.

Mannerheimintien molemmin puolin sijaitseva, Ruskeasuolta Pikku Huopalahden rantaan asti ulottuva operaatioalue on laaja ja se näkyy vaikkapa hulevesiviemäröinnin kapasiteetissa. ”Hulevesiä keräävän viemäröinnin mereen laskeva purkuosa on läpimitaltaan peräti 160 senttiä, kun alueen vanha viemäröinti on 30-60-senttistä”, Kuikka ja työmaan toinen työnjohtaja Kim Kuuras kertovat. Näin pyritään saamaan alueen katujen ja kellareiden tulvimiset kuriin.

Ranta-alueen pehmeys, sekalaiset vanhat täyttömaat ja painavat betoniset hulevesiviemärit ovat olleet yhdistelmä, joka on vaatinut oman ratkaisunsa. Yksi pelkkä betoninen kaivo painaa jo 13 tonnia. Viemärin painumisen estämiseksi sen alle on valettu teräsbetonilaatta ja tehdään vielä paalulaattarakennetta. Mereen laskeva purkuosuus on teräksinen ja siinä on vastavirtauksen estävä ratkaisu, jotta mahdollinen meren pinnan tilapäinen nousu ei pääse virtaamaan viemäriä pitkin verkostoon.

Hulevesilinja laskee valetun teräsbetonilaatan päällä ranta-alueen pehmeän savimaan läpi mereen.
Työnjohtoharjoittelija Lauri Jaatinen, Kim Kuuras ja Martti Kuikka näyttävät, missä Huopalahden rantaa lähestyttäessä hulevesiä keräävän viemärin läpimitta vaihtuu 140-senttisestä 160-senttiseksi.
Mereen teräsputkena laskevan hulevesiviemärin purkuosan sisään tulee vasemmalla oleva mereltä päin nousevan virtauksen estävä elementti.

Rakennustyömaan maaperä on ollut osin yllättävän kova pala. Putkilinjastot pitää paikoitellen kaivaa jopa viiden metrin syvyyteen, jotta ne mahtuvat kulkemaan alueen muiden putkistojen ja kaapeleiden kanssa yhdessä. ”Pikku Huopalahti on vanhan merenpohjan savipitoista maata mutta Ruskeasuon puoli on suurelta osin heti pintamaan alla kovaa peruskalliota, toisin kuin etukäteen ennakoitiin. Ei mistään suosta tietoakaan”, miehet naurahtavat. 

Eli louhia pitää, mutta asutuksen keskellä ja katujen varsilla toimittaessa ei aina voida rikkoa kalliota räjäyttämällä. Vaaravyöhykkeessä on myös vanha maan alla oleva tekniikka. Silloin metodina on kiilauslouhinta, jolla saadaan kerroksittain väännettyä 120-senttiä korkeita lohkareita kerrallaan irti kalliosta. Parhaillaan töissä on kolme kiilaryhmää.

Kiilauslouhintaa Mannerheimintien tuntumassa Ruskeasuolla.

Pikku Huopalahden puolella maa on pehmeää mutta tiivis rakentaminen meinaa välillä saada aikaan harmaita hiuksia työn etenemistä suunniteltaessa. Katualueita pitää vaihe vaiheelta sulkea – silti niin, että liikenne kulkee ja asukkaat pääsevät turvallisesti koteihinsa. Myös vedenjakelu asuntoihin ja niistä pois koko työn ajan on järjestettävä. Koneilla on hankala toimia katu- ja pihakuiluissa. Vanhoja putkistoja ja kaapelointeja on varottava rikkomasta. Maa- ja tavarakuljetukset on haastava järjestää monien katujen ollessa pussinperiä. Rankkasateet ovat aiheuttaneet omat ongelmansa. Yöksi työmaa-alueet on merkittävä ja aidattava turvallisiksi. Homman nimi on siis: hitaasti, varmasti ja turvallisesti hyvä tulee.

Asutuksen, tiestön ja vanhan tekniikan keskellä on ahdasta työskennellä. Talon pihan läpi kulkevaa hulevesilinjaa asennetaan.

Tällä työmaalla

  • tehdään kanaalikaivantoa noin 2100 metriä,
  • jätevesiviemäriä noin 1700 metriä (muovi- ja betoniputkea, halkaisija 160-800mm),
  • hulevesiviemäriä noin 2300 metriä (muovi-, teräs- ja betoniputkea, halkaisija, 250-1600mm)
  • vesijohtoa noin 1600 metriä (valurautaputkea ja muoviputkea, halkaisija 100-300mm)

Tieluiska saa Ruskeasuolta ja Pikku Huopalahdesta jälleen lisää kokemusta asuinalueinfran saneeraustöistä ja on näin entistä valmiimpi ottamaan uusia vastaavia hankkeita vastaan.

Lue myös nämä:

Esa Hytönen Tieluiskan tekniseksi päälliköksi

Esa Hytönen on nimitetty Tieluiskan tekniseksi päälliköksi. Esa aloitti uransa Tieluiskalla helmikuussa 2021 tietomallikoordinaattorina, ja hänen monipuolinen...

Aallokkorannan ja Meritorin uudistus on valmistunut

Uusi Meritori ja Aallokkoranta tunnelmoivat myös uudistetussa valaistuksessa.  Kyllähän se tiedetään, että Tieluiska osaa rakentaa viihtyisää infraa. Niin Espoon...

Tieluiska osaa maaperän vakauttamisen – uutuutena yhdistelmästabilointi

Aluksi oli suo, kuokka ja Jussi... Ei sentään vaan savi, pilaristabilointilaitteistot ja Ismo sekä Santeri, Tieluiskan stabilointiosaajat. Kaira on isketty ensimmäisen...